Kansikuvan perusteella ei pysty tekemään hakuja, ja koska muistosi kirjan sisällöstä melko vähäisiä, täytyy turvautua ilmeisimpään mieleen tulevaan vaihtoehtoon. Tässä tapauksessa se on Enid Blytonin Viisikko vanhassa majakassa. Verkosta löytyy kirjan vanhojen painosten kansikuvia, jotka vastaavat kuvaustasi. Lisäksi Blyton oli erittäin suosittu kirjailija juuri noihin aikoihin.
Hei,
novelli löytyy kokoelmasta Kauhujen kirja 2. Sen on kirjoittanut Thomas Tessier ja novellin nimi on tosiaan Ruoka.
Tässä linkki kirjan teostietoihin verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.119904?sid=2927302906
Opettaja on kenties viitannut Peter Bichselin Lastentarinoita-kirjan tarinaan Pöytä on pöytä, jossa mies alkaa keksiä uusia nimiä asioille ja esineille.
"Sänkyä hän sanoi tauluksi. Pöytää hän sanoi matoksi. Tuolia hän sanoi herätyskelloksi. Sanomalehteä hän sanoi sängyksi. Peiliä hän sanoi tuoliksi. Herätyskelloa hän sanoi valokuva-albumiksi. Mattoa hän sanoi kaapiksi. Taulua hän sanoi pöydäksei. Ja valokuva-albumia hän sanoi peiliksi."
Lopulta mies unohtaa vanhan kielensä lähes kokonaan ja alkaa pelätä ihmisten kanssa puhumista.
"Hän joutui miettimään pitkään, miksi ihmiset mitäkin sanoivat. Hänen tauluaan ihmiset sanoivat sängyksi. Hänen mattoaan ihmiset sanoivat pöydäksi. Hänen herätyskelloaan ihmiset snaoivat tuoliksi....
LTO viittaa lääkärintarkastusohjesääntöön, joka olisi 1939 ollut vuoden 1935 versio. I ei esiinny luokituksessa, eikä myöskään E II -luokkaa ole. Olisiko kyseessä epäselvästi merkitty B II, joka olisi merkinnyt tarvittaessa palvelukseen rauhanaikana määrättävää II luokan apumiestä? E-merkintä yksinään merkitsi "tilapäisesti kelpaamatonta, jonka palveluskelpoisuuden ratkaiseminen siirretään toistaiseksi, määräten edelleen nostoväen III luokkaan jossakin seuraavassa kutsunnassa uudelleen tarkastettaviksi. "Luokka 68:n merkitys on seuraava:68. Haava vatsalaukussa tai pohjukkaissuolessa, jos se on esiintynyt kroonillisena 3 viimeksikuluneen vuoden aikana ja on lääkärin toteama, -verenvuodot, röntgentutkimus (Ulcus ventriculi, duodeni).
Banaanin sisällä ei yleensä ole matoja tai hyönteisiä, ja tämä johtuu sekä torjunta-aineiden käytöstä että banaanin rakenteesta ja lajikkeesta. Vaikka yksittäisiä tapauksia on raportoitu, ne ovat erittäin harvinaisia.Banaani kasvaa tiiviin kuoren sisällä, eikä siinä ole helposti saavutettavaa paikkaa, johon hyönteiset pääsisivät munimaan tai pesiytymään.Länsimaissa myytävät banaanit ovat lähes poikkeuksetta Cavendish-lajiketta, joka on jalostettu kestäväksi ja tasalaatuiseksi. Tämä lajike ei sisällä siemeniä eikä tarjoa ravintoa tai suojaa hyönteisille samalla tavalla kuin villit banaanit.Banaanit eivät vaadi kasvinterveystodistusta, kun niitä tuodaan EU:n ulkopuolelta. Tämä johtuu siitä, että banaaneja ei juuri viljellä EU:ssa, eikä...
Löysin Facebookin julkisesta Töölö-liike -ryhmästä muistelua kyseisestä patsaasta. Keskusteluketjussa on siitä myös kuvia, mutta varsinaiseen kysymykseesi ei tietoa löytynyt.
Löytyisikö lukijoiltamme tietoa ja muistoja kyseisestä patsaasta?
Ennen Gagarinin kuolemaa 27.3.1968 saivat surmansa kolme amerikkalaista avaruuslentäjää Virgil Grissom, Edward White ja Roger B. Chaffee (Chaffee ei ehtinyt käydä avaruudessa) avaruusalus Apollo 1:n palossa 27.1.1967. Neuvostoliittolainen avaruuslentäjä Vladimir Komarov kuoli 24.4.1967 Sojuz 1:n epäonnistuneessa laskeutumisessa maahan. Laskujeni mukaan avaruudessa oli käynyt 20 amerikkalaista ja 10 neuvostoliittolaista avaruuslentäjää ennen Gagarinin kuolemaa : Alan Shepard (Mercury 3), Virgil Grissom (Mercury 4, Gemini 3, Apollo 1), John Glenn (Mercury 6), Scott Carpenter (Mercury 7) Walter Schirra (Mercury 8, Gemini 6), Gordon Cooper (Mercury 9, Gemini 5), John Young (Gemini 3, Gemini 10), Edward White (Gemini 4, Apollo 1),...
Paljon hyvää kiinnostavaa kirjallisuutta jää valitettavasti vaille käännöksiä. Kustantamot arvioivat omasta näkökulmastaan, mitä kirjallisuutta käännetään, mutta heille voi aina lähettää toivomuksia ja palautetta. Kustantamoja löydät Kirjastot.fi:n listasta, https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat ja Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/645/hae?category=114636&sort=title&order=…
Suopöllö (Asio flammeus) ja tornipöllö (Tyto alba) ovat kaksi eri pöllölajia, joihin kumpaankin on tieteellisen terminologian muotoutumisvaiheessa viitattu latinankielisellä Strix flammea. Tornipöllöstä puhuttaessa nimeen on toisinaan lisätty täsmentävä määre "Linnaeus". Suopöllön englanninkielinen nimi on short-eared owl.
Koska samoja lintuja kuvasivat tieteellisesti useat eri tutkijat, joiden käsitykset lajien keskinäisistä suhteista ovat voineet poiketa toisistaan, yhdestä ja samasta linnusta on saatettu käyttää monia tieteellisiä nimiä tai sama nimi on voinut päätyä useammalle kuin yhdelle linnulle. Nykyään tieteellisistä nimistä neuvotellaan ja päätetään varta vasten asetetussa nimistökomiteassa. Suomessa...
Mikko Laakson kirjassa Oikeilla raiteilla : raideammattilaisten työn historia (Siltala, 2017) kerrotaan, että vuoteen 1922 asti rautateillä oli voimassa jako virkamiehiin ja palveluskuntaan. Ensinmainitut rekrytoitiin yleensä upseerien ja aliupseerien parista, jälkimmäiset edustivat suomenkielistä, alempaa yhteiskuntaluokkaa. Virkamiehille kuuluivat esimerkiksi keskushallinnon, asemapäällikön, sähköttäjän ja lipunmyyjän tehtävät. Palveluskunta taas työskenteli mm. juna-, asema- ja vaihdemiehinä, eikä näihin tehtäviin tarvittu kansakoulutodistuksen lisäksi muuta tutkintoa. 1800-luvun lopussa oli yleistä aloittaa asemalla palkattomana työntekijänä, ns. alokkaana, ja yletä siitä kokemuksen ja työnantajan tarjoaman koulutuksen avulla....
978 (tai nykyisin myös 979) ISBN-numeronalussa on kansainvälinen “Bookland”-prefixi, eli se kertoo, että kyseessä on kirja. Numero ei siis viittaa Suomeen. Sen jälkeen tulee ryhmä- tai kielialuetunnus, joka kertoo, minkä kielialueen kustantajalle ISBN on annettu.Suomen kohdalla:951 = suomenkieliset kirjat (perinteinen koodialue Suomelle).952 = myös Suomen käytössä, kun 951-alueen numerot alkoivat loppua.Toisin sanoen sekä 951 että 952 -numero kuuluu Suomelle. Ne eivät erottele sidontatapaa (pokkari vs. kovakantinen) tai mitään muuta ulkoista ominaisuutta. ISBN vain yksilöi kirjan painoksen, sidostavan version ja kustantajan, ja ryhmätunnus kertoo minkä maan/kielialueen kustantajasta on kyse.Siksi samalta kustantajalta voi...
Mika Waltarin teoksessa Neljä päivänlaskua isännän ja koiran välillä käydään keskustelu, jossa setvitään kummankin eksymistä huonoille teille.
Tässä näyte:" Miksi siis karkasit emäntäsi luota hangataksesi niskaasi raatoihin kun olit nuorempi?" Koirani murahti katkerasti ja näytti minulle valkoisia, hyvin säilyneitä hampaitaan lainkaan nauramatta ja sanoi: "Itse olet tullut kotiin paljon useammin kuin minä kuraisena ja joskus jopa pää veressä ja katsomatta vuorokaudenaikaa, jona palaat, ja olet haissut vielä pahemmalta kuin se kauhea pontikka.." ( Neljä päivänlaskua, s48.)
Katso lisää teoksesta ja Waltarista:
http://yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=82
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/702/
Salmin pitäjän asukkaista lähes sata prosenttia puhui ennen viime sotia äidinkielenään karjalaa, tarkemmin sen aunuksenkarjala-nimistä murretta.
Salmilaislapset kävivät joko suomen- tai venäjänkielistä koulua: omankielistä opetusta ei ollut tarjolla. Venäjänkieliset koulut olivat suosittuja, ja salmilaiset pitivät tarpeellisena venäjän kielen opettamista lapsilleen. Vuonna 1911 Salmissa venäläistä ja suomalaista koulua kävi suurin piirtein yhtä monta lasta. Koulujen runsaus ei kuitenkaan taannut korkeaa sivistystasoa: venäjän ja suomen kielen taito jäi usein pinnalliseksi tai olemattomaksi.
Kieliolojen kannalta huomattavaa on sekin, että Raja-Karjalassa venäläistämistoimenpiteet olivat järjestelmällisempiä ja voimakkaampia kuin muualla...
Niin sanotut elokuvakiertueet kiersivät suomalaista maaseutua niillä paikkakunnilla, joissa tai joiden lähettyvillä ei ollut elokuvateatteria. Elokuvanäytöksiä järjestettiin perinteisesti muutama illassa ja niitä esitettiin esimerkiksi seurojentaloilla, kouluilla, tuvissa, erityisissä esitysteltoissa tai jopa heinäladoissa. Elokuvakiertueiden näytökset keräsivät suuren suosion, vaikka niitä ei tilastoitukaan erityisen tarkasti.
Emme löytäneet tarkkoja tietoja juuri Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan elokuvakiertue-esityksistä.
Laineen Tuntematon tuli ensi-iltaan aivan joulun alla 1955, joten elokuvakiertueille se on päässyt lähtemään oletettavasti aikaisintaan vuoden 1956 puolella.
Ylipäätään maaseutua kiertäneet...
Googlesta hakusanoilla 1940-luku muoti tuli jotain vinkkejä. Hyvä kirja aiheesta on Hanson: Muotipuku kautta aikojen. Muitakin kirjoja löytyy aiheesta. Hyvä vinkki on myös käydä selaamassa vanhoja muotilehtiä. Niitä löytyy kirjastoista, antikvariaateista sekä kirpputoreilta.
Lyhyesti: Miehillä silinteri, hännystakki, frakki.
Naisilla vyötäröä korostavat pitkät iltapuvut, olkapäät
paljaana. Arkivaatteissa naisilla pitkät kapeat hameet, suuret kaulukset tai leveät vyöröä korostavat kokopuvut. Hatut ja rusetit lisukkeina. Hatuissa useasti harso.
Kyllä, voit palauttaa aineiston mihin tahansa Helmet-kirjastoon toimipaikan aukioloaikana. Voit siis palauttaa Ison Omenan kirjastosta lainaamasi kirjat Tapiolan kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Jaakko Kankaanpää on tulkinnut kysymyksen Doyle-katkelman seuraavasti: "Et ehkä itse loista valoa, mutta valo pääsee loistamaan sinun kauttasi."
Jälkisanoissaan Kankaanpää käy lyhyesti läpi Baskervillen koiran suomennoshistoriaa, ja huomauttaa, että Weilinin vuonna 1904 kustantama käännös lienee itse asiassa A. A. Fabritiuksen työtä (https://finna.fi). Samana vuonna ilmestyi myös vihkolukemistona J. H. Rosenqvistin kustantama "Aatami H:n" suomennos, josta Pohjalaisen kirjapaino Vaasassa julkaisi oman laitoksensa nimellä Kamala öinen kummitus. Tätä ei ikävä kyllä käytettävissäni ole.
Näistä kahdesta Doylen kirjan vuonna 1902 julkaistuun ruotsinnokseen perustuvasta varhaisesta suomenkielisestä versiosta Weilinin kustantama...
Hyvä kuvaus Leistilänjärven historiasta löytyy julkaisusta Nakkilan historiaa kuvin ja sanoin (Nakkila-seura, 1982). Lisäksi Kotiseutu-lehden vuosikerrassa 1913 on lyhyt kuvaus Leistilänjärven kuivatuksesta.
En löytänyt tätä runoa suomennetuista teoksista
Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia 1992
Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille 2009
enkä runotietokannasta, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Valitettavasti en onnistunut löytämään yksiselitteistä termiä, joka nimeäisi kuvaamasi sukulaisuuden. Voit kuitenkin todeta, että olette anopikset. Tämä on mahdollinen vaikkakin harvinainen ilmaus.
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/siskokset_ja_samikset
