Kirjasto ei voi lehteä tulostaa, mutta voit itse käydä tulostamassa lehden sivut kirjastossa. Vuoden 1921 Helsingin Sanomat on digitoitu ja verkossa vapaasti luettavissa osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-2047?display=…. Sieltä niitä voi myös kopioida yksityiseen käyttöön.
Vantaan kirjastoissa voi tulostaa päivässä 20 mustavalkoista A4-sivua. Palvelu on maksuton. Espoossa ja Helsingissä voi tulostaa myös A3-koossa, mutta tulostaminen on maksullista.
Hippokrateen valaa ei enää sovelleta, vaan sen sijaan on tullut vuonna 1997 vapaaehtoinen lääkärinvala. Jälkimmäinen kuitenkin pohjautuu monelta osaltaan Hippokrateen valaan, kuten tekstejä vertailemalla voi helposti huomata, mutta myös Maailman lääkäriliiton vuonna 1949 hyväksymään Geneven julistukseen. Lääkärinvala on ammattikunnan sisäinen eettnen normi, jolla ei ole juridista ulottuvuutta.
Heikki Poroila
Oletan, että kysyjä etsii Umberto Marcaton italiankielistä käännöstä tähän Toivo Kärjen tangoon Liljankukka. Ainakaan Suomessa tätä käännösversiota ei ole julkaistu nuottina, joten internet lienee ainoa toivo, ellei pysty kuuntelun perusteella kirjoittamaan sanoja ylös. Itse en kyennyt näitä sanoja tuhansien väärien linkkien joukosta löytämään, mutta saattavat ne siellä silti olla. Valitettavasti mitään julkaisuja tästä versiosta ei siis ole tiedossa. Toivottavasti joku kollega on tässä asiassa minua taitavampi.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Voit saada Kauppaviesti-lehdestä kopion Joensuun kaukopalvelun kautta. Tee vielä pyyntö lomakkeella, joka tulostuu sitten kaukopalvelun sähköpostiin.
Nettilomake on Vaara-kirjaston sivulla: http://vaarakirjastot.fi/fi/kaukolainapyyntolomake
Kirjasto ei myy poistokirjoja suoraan yksityishenkilöille. Isompia poistokirjamarkkinoita on harvoin (yleensä Taiteiden yönä), mutta poistokirjoja on jatkuvasti myytävänä eri osastoilla myyntikärryissä. Esimerkiksi tieto-osaston myytävät poistokirjat löytyvät neuvontatiskin vierestä filosofia ja psykologia -hyllyjen yhteydestä.
Asuinpaikka ei ole esteenä toisen kunnan kirjastokortin hankkimiselle.
Seinäjoen kirjasto kuuluu Eepos-kirjastokimppaan. Kirjastokortin hankkiminen vaatii kuvallista henkilöllisyystodistusta sekä käyntiä paikan päällä missä tahansa Eepos-kirjastossa.
Lisätietoa kortin hankkimisesta sekä Eepos-kirjastokimpan käyttösäännöt löytyvät alla olevalta sivulta
https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/
Jos teillä on asiasta lisäkysymyksiä, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä vaikkapa Seinäjoen pääkirjastoon.
https://eepos.finna.fi/OrganisationInfo/#85322
Suuressa käsityölehdessä on joitakin lasten kylpyviittojen ohjeita. Ensimmäisessä ohjeessa on huppu, toinen on lainassa (eikä ole tietoa hupusta) ja kolmannessa ei ole huppua.Suuri käsityölehti 2012:11-12 (s. 24, 40) https://finna.fi/Record/arto.014001820?sid=5023264511Suuri käsityölehti 2005 : 2 (s. 45, 63) https://finna.fi/Record/arto.014003275?sid=5023264511Suuri käsityölehti 2006: 6-7, ( s.18-19, 64-65) https://finna.fi/Record/arto.014003837?sid=5023264511Ohessa myös Sampsukan blogiohje "DIY: Hupullinen rantavaate lapselle"http://sampsukan.blogspot.com/2016/06/diy-hupullinen-rantavaate-lapselle.html
Tällaista merkkiä ei valitettavasti löytynyt puolustusvoimallisia arvo-, kurssi-, suoritus- ja asevelimerkkejä käsittelevästä kirjallisuudesta.
Merkki saattaakin olla ollut jonkin siviiliyhteisön käytössä.
Kirjallisuutta:
Allonen, M., Nykänen, J., & Sjögren, J. (2021). Jatkosodan asevelimerkit. Docendo.
Allonen, M., & Nykänen, J. (2015). Talvisodan asevelimerkit. Docendo.
Kaipainen, L. (1995). Vapaa Suomi: Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. Kustannusosakeyhtiö Ajatus.
Mäkitalo, J. (1995). Puolustusvoimien kurssi- ja suoritusmerkit. [kustantaja tuntematon].
Tiainen, J. (2010). Suomen kunniamerkit: The orders, decorations and medals of Finland. Apali.
Kirja on mitä ilmeisemmin Markku Karpion Myrskyvaroitus. Kirja on ilmestynyt vuonna 2008 Otavan Pultti-sarjassa. Karpion aikaisempi kirja, johon viittaat on Puh pah pelistä pois (Otava, 2004), joka kertoo jalkapalloa harrastavasta Iidasta. Molempia kirjoja on saatavilla kirjastoista.
Tässä kustantajan kuvaus kirjasta Myrskyvaroitus:
"Poikamaisen veikeä nuortenromaani kuvaa elävästi oman paikan etsintää ennakkoluulojen keskellä. Yksitoistavuotias Emil on muuttanut äitinsä kanssa Espoosta ulkosaaristoon. Skatholmenissa luonnosta kiinnostunut Emil bongaa lintuja, kasvattaa tunkiomatoja ja tarkkailee lähimetsien ja rantojen luonnonilmiöitä. Kaikki olisi hyvin, jos ei pitäisi mennä kouluun. Uteliaiden luokkakavereiden...
Löysin vastauksen luontoakatemian sivuilta.Kutuaikaan kiihkeät urossammakot kerääntyvät naaraiden ympärille. Jos naaraita on kovin vähän, voivat he joutua urospallon sisälle ja vahingossa hukkua. Linkki luontoakatemian sivuille.30.4. vietetään muuten kansainvälistä sammakkoeläinten päivää. Linkki YLE uutiset 28.4.2022.
Curla verbi tarkoittaa samaa kuin spela curling. Suomeksi siis curlaaminen on pelata curlingia. Sana curling tulee urheilulajista, jossa graniittikiveä liutetaan jäätä pitkin kohti kentän keskipistettä ja avuksi käytetään harjaa, jolla pienennetään kitkaa, jolloin kivi liukuu helpommin. Tästä on lähtöisin termi curling-vanhemmus, jolla viitataan siihen, että jotkut vanhemmat haluavat liiaksi siloitella lastensa elämää poistaen kaikki esteet ja vaikeudet. Lisää aiheesta voi lukea Kielikellon sivuilta: Curling-vanhemmat - Kielikello
Hei! Pahoittelut että vastaamisessa kesti näin kauan, mutta nyt eivät edes kirjastonhoitajat valitettavasti löytäneet vastausta.
Lähin osuma oli Kraftwerk-yhtyeen kappale Autobahn, joka alkaa moottorin äänellä ja sitten ajetaan leppoisasti autobahnilla. Mutta Porsche-kohtaus puuttuu.
Terveisiä musiikkiosastolta
"Kas kuusen latvassa oksien alla" alkaa Immi Hellénin sanoittama ja P. J. Hannikaisen säveltämä laulu "Oravan pesä" (tai "Oravanpesä"). Laulun ensimmäinen säkeistö sisältyy englannin kielellä nuottiin "Suzuki voice school : international edition. Volume 1, Vocal part" (Summy-Birchard, Inc., [2022]). Suomenkielisiä säkeistöjä on neljä. Nuotista on olemassa myös pianosäestykset sisältävä versio ("Suzuki voice school : international edition. Volume 1, Piano accompaniment"). Laulu on nuotissa nimellä "Squirrel song". Sanoittajien nimiä ei nuotissa mainita, mutta nuotin on tehnyt Päivi Kukkamäki yhteistyössä kansainvälisen laulusuzukikomitean kanssa.Päivi Kukkamäki on tehnyt väitöskirjan "Laulun myötä kasvuun : laulusuzukimenetelmän...
Pussieläinten lisääntymisestä saa tietoa mm. seuraavasta linkistä:
http://www.ulkosuomalaiset.net/fi/nayta/artikkeli/11972834192015
jossa mm. kerrotaan että pussieläin naarailla on kaksi emätintä ja uroksilla usein kaksihaarainen lisääntymisväline.
Murmelit (Suku Marmota) kuuluvat jyrsijöiden lahkoon. Tästä linkistä saat tietoa niiden elintavoista http://www.tunturisusi.com/murmelit/
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun vastausarkistossa on 28.04.2007 kysytty mitä kirjoja on Australian pussieläimistä." Seuraavissa kirjoissa on tietoa pussieläimistä : Nisäkkäät. 1/päätoimittaja Juha Valste (sarja Maailman luonto). 1998. Uusi Zoo. 1 : Nisäkkäät 1. Toim. Seppo Lahti...et.al. 1987. Zoo. 2 : Nisäkkäät/toim. Seppo Lahti.. et.al. 1978. Kodin suuri...
Voisiko kyseessä olla Viola Wahlstedtin kirja Kukaan ei usko Aslakia. Karisto, 1970. Ruotsinkielinen alkuteos: Ingen tror på Aslak, 1966.
Suomen saamelaisaiheista kirjallisuutta kokoava Lapponica-tietokanta antaa teokselle esim. seuraavat asiasanat: pojat, koulu, koulukiusaaminen, asuntolat, saamelaiset, Lappi. Tässä suora linkki: http://bit.ly/1Q00kFi
Kysymyksiin sisältyy valtavasti muuttujia. Yhtäkkinen globaali väkiluvun romahdus voisi tapahtua hyvin poikkeuksellisen katastrofin seurauksena. Esimerkkinä sellaisesta käy 66 miljoonaa vuotta sitten - paljon ennen ihmislajin syntyä - tapahtunut asteroidin törmäys, joka päätti hirmuliskojen aikakauden. Erään arvion mukaan osa ihmiskuntaa voisi selviytyä vastaavan kokoisesta iskusta, mutta elämä taantuisi kivikauden tasolle.
https://www.express.co.uk/news/science/1171079/asteroid-space-news-dino…
Historiallinen kehitys pienistä ihmisyhteisöistä järjestyneiksi yhteiskunniksi oli pitkä. Kun keräilijä-metsästäjät oppivat maataloutta, ravintoa jäi yli välittömän tarpeen, työtehtävät eriytyivät, kirjoitustaito ja kaupunkimainen asutus...
