Kyseessä on Joel Lehtosen "Putkinotko", joka on ensimmäisen kerran ruotsinnettu nimellä "Ödemarkens barn". Käännös ilmstyi vuonna 1935 ja ruotsintajana oli Bertel Gripenberg. Teos on käännetty toisen kerran ruotsiksi 1970-luvulla N.B.Stormbomin toimesta nimellä "Putkinotko : berättelsen om en lat spritlangare och en dum herreman" (Söderström, 1973).
Tietolähde:
SKS-käännöstietokanta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Seksioppaita löytyy monenlaisia, tässä muutama
Seksi-iloa : ideoita nautinnolliseen rakasteluun / Sally Bishop ; suomentanut Ritva Lassila ; [photography: Alastair Hughes .. et al.]
Suurenmoinen seksi : opas intohimoon ja nautintoon / Linda Sonntag ; suomentanut Taija Mård ; [erikoisvalokuvat: Colin Gotts] ; [kuvatoimitus: Christine Junemann ja Rosie Garai]
Klassikko seksioppaiden joukossa on Kamasutra, joka löytyy tietysti myös kirjastoista.
Muuta seksiin liittyvää löytyy myös kaunokirjallisuuden puolelta:
Alanne, Outi: Neiti N:n tarina
Coelho, Paulo: Yksitoista minuuttia
Groult, Benoite: Rakastajatar
Melissa, P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa
Nedjma: Manteli: intiimi kertomus.
Joitakin klassikkoja
Apollinaire, Guillaume: Hirveä...
Tiukasti määriteltynä ainoastaan lampaista saatava kuitu on villaa. Kuitenkin myös joistain muista pitkäkarvaisista eläimistä saatavia tekstiilikuituja kutsutaan villaksi.
Näitä ovat alpakka, angorakani, angoravuohi, biisoni, kameli, kashmirvuohi, laama, myskihärkä ja vikunja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Villa
https://fi.wiktionary.org/wiki/villa
https://www.stjm.fi/uutiset/mohair-merino-vai-kashmir-tunnetko-villalaa…
https://agronomag.com/11-things-to-know-about-wool-types-of-wool/
https://en.wikipedia.org/wiki/Animal_fiber
Gloria Estefan (koko nimi Gloria María Milagrosa Fajardo García) ei ole marokkolaistaustainen. Hän on syntynyt Havannassa, Kuubassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gloria_Estefan
Kysyin asiaa ensimmäisen kirjan kustanjan Tammen nykyiseltä kustannuspäälliköltä. Hän vastasi näin:
"En usko että näin vanhaa asiaa pystyy enää sen kummemmin selvittämään. Meillä ei ole enää töissä ihmisiä, jotka olisivat olleet läheisesti tekemisissä kirjan kanssa. Veikkaisin että ensimmäinen osa ei menestynyt, joten enempää ei tehty."
Kysymyksestäsi ei selviä missä opiskelet (lukiossa? yliopistossa? kansanopistossa?) ja kuinka laajaa tutkielmaa olet valmistelemassa. Siksi on vaikea arvioida minkälaista aineistoa pidät "hyvänä" ja kuinka paljon työtä olet valmis tekemään tiedon hakemiseksi.
Jos aiheesta sotatalous hakee yleisten kirjastojen, vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston, tietokannasta, ei tulos ole kovin kummoinen. Lähinnä selviää se, että aihetta käsitellään sotahistoriassa. Esimerkiksi teossarjassa Jatkosodan historia (1994) osassa 6 on aiheena mm. mainitun sodan hallinto ja sotatalous.
Haku korkeakoulujen yhteistietokanta Lindassa (43 viitettä)tai artikkelihaku tuottaa jo paremman tuloksen. Jälleen esimerkkejä: Timo Vihavainen on kirjoittanut teokseen "Yksin...
Näyttelijä Jeremy Brett esiintyy brittiläis-italialaisessa minisarjassa Lokkisaaren arvoitus (1981) ja sen lyhyemmässä elokuvaversiossa (1985). Minisarjasta on saksaksi dubattu DVD-julkaisu, jossa ei ole tekstitystä muilla kielillä.
https://www.amazon.de/M%C3%B6weninsel-komplette-5-teilige-Mysteryserie-…
Mitalin arvoa kannattaa tiedustella esim. Holmastolta, joka kauppaa ja huutokauppaa myös mitaleita, https://www.holmasto.fi/ tai Hagelstamilta, https://www.hagelstam.fi/yhteystiedot-1.
Muita huutokauppoja, joissa välitetään mitaleita ja rahoja, https://www.numisbids.com/
Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta kannattaa hakea ja kysyä tietoja, siellä on tietopankki, http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki sekä keskustelufoorumi, https://www.pk-numismaatikot.fi/forum/.
Mitalia on lyöty todella vain 100 kappaletta. Löysin yhden kaupan Huuto.netistä, siinä on myös mitalin tietoja https://www.huuto.net/kohteet/kauko-rasanen-kulta-18k-juhlamitali-suomi…
Korona-aikaan alettiin puhua niin sanotusta tuomiopäivän selailusta eli doomscrollingista, mikä tarkoittaa jatkuvaa uutisvirran selailua. Tässä yhteydessä tarkoitetaan yleensä negatiivisten uutisten (esim. sotauutisten) selailua. Joskus uutisvirtaan jää kuitenkin yleisesti koukkuun, eikä seuraa mitään tietyntyyppisiä uutisia. Mikäli selauksen tahtoo lopettaa, täytyy päättää, että katsoo uutiset esimerkiksi kaksi kertaa päivässä. Toinen vaihtoehto on päättää rajattu aika, jonka käyttää päivässä uutisten lukemiseen. Sitä voi kontrolloida esimerkiksi laittamalla puhelimen sovelluksiin aikarajoituksia käytölle.
Lähteet ja lisätietoa
YLE 5.3.2023 Uppoudutko someen tuntikausiksi? Vähennä ruudun ääressä käyttämääsi aikaa...
Kyseinen kirja kuuluu Tampereen ja Mikkelin kaupunginkirjastojen kokoelmiin, joista se on kaukolainattavissa myös ulkomaille. Voit tilata kirjan oman lähikirjastosi kautta. Tässä vielä tarkat teostiedot ja linkit yllämainittujen kirjastojen verkkosivuille:
Tekijä(t): Nojonen, Uolevi
Teoksen nimi: Kylän synty : Virrat, Vaskivesi, Keihäslahti-Nojonen / Uolevi Nojonen
Julkaistu: [Tampere] : [U. Nojonen], 1984 (Tamprint)
Ulkoasu: 118 s. : kartt. ; 21 cm
ISBN: 951-99561-6-6 (nid.)
http://mikkeli.kirjas.to/
http://www.tampere.fi/kirjasto/
Erik von Frenckell oli näkyvä hahmo Helsingin kaupungin kunnallispolitiikassa. Kaupunginvaltuustoon hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1917. Valtuustoura jatkui vuoden 1930 loppuun. Vuonna 1931 hän aloitti työnsä kaupungin kiinteistöjohtajan virassa. Vielä eläkeiässä hänet valittiin uudelleen kaupunginvaltuustoon.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1853
Helsingin Sanomat 18.11.1957
Et riko lakia. Tekijänoikeuslain 12§:n toisen momentin mukaan asiakas voi teettää itselleen kopion yksityistä käyttöä varten ulkopuolisella, kunhan kyseessä ei ole elokuva tai musiikki. Runon voi siten toimittaa asiakkaan pyynnöstä hänelle sähköpostiviestinä (itse naputeltuna) tai kuvaksi/PDF-tiedostoksi digitoituna liitteenä.
Heikki Poroila 12.10.2011
Nelosella on sivu, johon on koottu kaikki osallistumishaut sekä ohjelmiin että yleisöön, https://www.nelonen.fi/osallistu . Sivun alareunasta löytyvät lisäksi linkit yhteystietoihin ja Lähetä palautetta -lomakkeeseen.
Nimeä Niisku on annettu Suomessa sekä naisille että miehille, mutta alle 20 kertaa eli se on erittäin harvinainen.
Lähde
Digi- ja viestintäviraston nimipalvelu
Lassi Nummella on kokoelmassaan Lähdössä tänään (1977) runo, joka alkaa sanoin "niin kauan kuin olemme tällä rannalla", mutta jatko ei täsmää kysymyksen säkeiden kanssa. Vaikuttaa siltä, että tässä esitetyssä muodossa runoa ei ole muualla kuin osana Aulis Sallisen laulusarjaa Elämän ja kuoleman lauluja. Ondine-yhtiön vuonna 1995 julkaiseman Elämän ja kuoleman lauluja -CD:n tekstivihkosen mukaan Sallisen tarkoitus oli ensin käyttää Nummen Requiem-kokoelman runoja, jotka Leonid Bashmakov oli säveltänyt vuonna 1989. Runoilijaa runojen kaksoiskäyttö kuitenkin häiritsi, ja niin Sallinen sai käyttöönsä uuden runosarjan, joka paremmin vastasi säveltäjän omaa maailmankatsomusta.
20152205_suomi.pdf (yle.fi)
Äiti-aihe ei ole kovinkaan tavallinen Eeva-Liisa Mannerin lyriikassa. Useimmin äidit esiintyvät hänellä pelkkinä mainintoina: "Eurydike, / sisar, kaipaus, / vaimo, ehkä äiti, -- " (Orfeus Manalassa. 2 ; kokoelmassa Orfiset laulut), "Mikä kostea pimeä sykkivä avaruus, / minkä kärsivällisen äidin kohtu -- " (Duo ; Orfiset laulut), "Sävel on surullinen ja oudon kiivas, / vain siellä täällä jokin arabialainen nauha, / kun äiti liittää kuluneita loppuja / jyrkkään perinteiseen kulkuun -- " (Misericordia ; Fahrenheit 121), " -- sinne missä ilta / on syvin tummien puiden alla, / yön äiti." (Polku metsän läpi ; Fahrenheit 121). Varsinaisesti äidistä puhuu ainakin Mannerin esikoiskokoelman Mustaa ja punaista (1944) runo Valkea uni: "Näin äsken...
Voisiko kysymyksessä olla Ahti Sonnisen Immi Hellénin sanoihin säveltämä Äiti leipoo? Laulussa on viisi säkeistöä, siinä leivotaan lapsille kakkuja ja leipää. Nuotit lauluun löytyvät esim. VirkistysVerson laulukirjasta (979-0-55001-179-3) tai Suomen lasten laulukirjasta (978-951-1-26024-0), joita on hyvin saatavana Helmet-kirjastoissa.
Bitumi sisältää PAH-yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. Aiheesta on tehty opinnäytetyö: PAH-yhdisteet bitumikatteissa ja niiden aiheuttamat riskit bitumikatteen kierrätykselle / Pauliina Ahokas (Lahden ammattikorkeakoulu, 2016), joka on myös verkossa luettavissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/110919/Ahokas_Pauliina.pdf?sequence=1&isAllowed=y
