Tarina on hyvin samantyyppinen kuin Raul Roineen Tarinoita Metsolan väestä satukokoelmasta löytyvä Koiran ja suden ystävyys. Siinä susi aikoo syödä koiran, joka kutsuu suden mieluummin syömään upeaa hääillallista. Susi hyväksyy ehdotuksen ja niin koira ja susi piiloutuvat hääsaliin pitopöydän alle. Hääväki heittelee luita ja jopa paistinkimpaleen koiralle ja susi syö hyvällä mielihalulla. Lopuksi hääväki alkaa laulaa ja leikkiä piirileikkejä, ja tässä vaiheessa susi intoutuu mukaan lauluun, ensin vienosti ulisemalla ja sen jälkeen oikein ulvomalla. Koira yrittää hyssytellä sutta, mutta tämä ei voi olla ulvomatta. Tässä vaiheessa väki katsoo pöydän alla ja susi hutkitaan kuoliaaksi.
Martti Haavion Iloisessa eläinkirjassa tarina ...
Tekijänoikeuslaki ei suojele ideoita, vaan ideoitten toteutuksia. Jotunin näytelmät ovat olleet tekstinsä osalta suojattuja vuoteen 2014, nykyään ne ovat tekijänoikeudellisesti vapaata aineistoa. Tästä riippumatta on näytelmätaiteessa aina ollut varsin laaja oikeus tehdä oma tulkinta. Tekijänoikeuden ollessa voimassa on silti itse tekstiin veto-oikeus eli oikeus kieltää sen esittäminen muutetussa muodossa. Jotunia tämä ei enää siis koske.
Myös teoksen nimi voi saada tekijänoikeuden suojaa, mutta se ei ole automaattista, koska monet nimet eivät ole riittävän omaperäisiä. Tässäkin asiassa Maria Jotunin teosten nimet ovat joka tapauksessa vapaasti hyödynnettävissä, mutta jonkin suojatun näytelmän nimen kohdalla voisi herätä kiistaa siitä,...
Olisikohan etsimäsi kirja Petra Szabón Peikonpojan värikätkö (1993).
Teoksen saatavuuden oman kirjastoverkkosi alueella voit tarkistaa täältä.
https://outi.finna.fi/Record/outi.279354
Helmet-kirjaston kokoelmasta löytyy esimerkiksi Torsti Lehtisen Eksistentialismi vapauden filosofia ja Lars Gustafssonin Merkillinen vapaus, joissa käsitellään Camusin filosofiaa. Conor Cruise O'Brienin Camus käsittelee Camusia kirjailijana.
Finna-yhteistietokannasta löytyy paljon Camus'ta käsitteleviä opinnäytetöitä, artikkeleita ja kirjoja.
Molemmissa luetteloissa aineistoa voi hakea kirjoittamalla hakusanaksi albert camus ja valitsemalla rajoittimeksi aihe-haku.
https://helmet.finna.fi/
https://finna.fi/
Kyseessä saattaisi olla Pirkko Vainion Ihmetorni (Lasten keskus, 1997). Siinä arkkitehti Reino rakentaa itselleen ja kissalleen talon saarelle. Reino käyttää kaikkea, mitä löytyy rannalta ja merestä: kaisloja, riepuja, laudankappaleita. Talotornin huipulle Reino ripustaa naruihin pujottelemiaan värikkäitä lasinpaloja, kiviä ja simpukankuoria. Eräänä myrsky-yönä torni kaatuu. Koska Reinon saari on lähellä rantaa, torni ylettyy rannalle asti, ja tornista tuleekin silta. Päivisin lapset kokoontuvat sinne leikkimään. Reino ja kissa jäävät asumaan saarelle pystyyn jääneisiin talon pohjimmaisiin kerroksiin.
Ylen Iskelmä-Suomessa Heikki Salo kertoo teoksesta: V. Arti: Runoanalyysi ja runotekniikka. (Helsinki : WSOY, 1932.) Kirjasta on ilmestynyt myös näköispainos: Helsinki : ntamo, 2020. Näköispainos löytyy Lukki-kirjastoista.
Hei!
Näyttäisi siltä, että teosta Guinness world records gamer´s 2021 ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu. Siitä ei löydy tietoja kustantajan sivuilta. Guinness world records gamer´s 2020 on toistaiseksi viimeisin julkaisu sarjasta. Mikäli teosta tarjotaan tulevaisuudessa hankittavaksi kirjastoon, sen varmasti hankimme.
Selkokirjoja lukioikäisille S2-opiskelijoille löytyy esimerkiksi Selkokirjatietokannasta ja Celian kirjavinkeistä. Myös Lukemossa voi rajata hakuun selkokirjoja.
Oulun kaupunginkirjaston S2-diplomin kirjalistalle on valittu helppolukuista kirjallisuutta, mutta ei varsinaisesti selkokirjoja. Myös monikulttuurisuus on huomioitu aineiston valinnassa.
Romanialainen ohjaaja Robert Sturua ohjasi vuonna 1992 Suomen Kansallisteatteriin William Shakespearen näytelmän Erehdysten komedia, jossa Solinuksen roolin esitti Jukka-Pekka Palo.
http://ilona.tinfo.fi/esitys_tieto.aspx?id=2665
O. A. Joutsen on kääntänyt ensimmäiseen, vuonna 1922 ilmestyneeseen suomennokseen repliikin näin: "Itsepäinen, tylsäjärkinen tyttö!"Runsaasti uusintapainoksia saanut, vuonna 1947 ensimmäisen kerran ilmestynyt Sirkka-Liisa Norko-Turjan käännös kuuluu: "Itsepäinen, uppiniskainen tyttö!"Tuorein, Kersti Juvan vuonna 2013 ilmestynyt käännös on ”Omapäinen, uppiniskainen tyttö!”
Hei!
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen liitteessä ( http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja… )kerrotaan näin:
"Velkasaldon enimmäismäärä
Lainausoikeuden menetät, kun velkasaldosi on 30,00 euroa tai enemmän.
"
Tällaisissa tapauksissa kyse on todennäköisesti maneerista, joita eri ihmisillä on erilaisia. Maneeri tarkoittaa siis kaavamaista käyttäytymistapaa, joka toistuu usein. Usein henkilö ei aina edes huomaa toistavansa tiettyä maneeria.
https://www.studio55.fi/vapaalla/article/tunnistatko-itsesi-nama-ovat-yleisimmat-maneerit-esiintyessa/137502
https://fi.wiktionary.org/wiki/maneeri
Tarkoitat varmaankin tätä vuonna 2012 ilmestynyttä kirjaa: Pieksämäen seudun Putkoset: enempi kuin muita immeisiä / Mauri Putkonen ja Marianne Sartomaa.
Kirjaa on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa. Useimmista kirjastoista sitä ei saa kotilainaan, mutta Turun yliopiston kirjastossa on lainattava kappale. Voit saada kirjan kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
http://finna.fi
Taiteen tunnistaminen ilman tarvittavaa asiantuntemusta on hankalaa. Kokeilin Googlen kuvahakua molemmilla liitteillä, mutta en niiden perusteella uskalla arvata taiteilija.
https://www.google.fi/search?hl=fi&q=georg+&tbm=isch&source=iu&ictx=1&tbs=simg:CAESYQmyBalZuHeZixpWCxCwjKcIGjoKOAgEEhSlMeMlrCfhF8Abkh_16I8kcohS1MBoalW2_1-jCCTeFWEWi2DDPope0N_1YwaX4Hwx6AgBTAEDAsQjq7-CBoKCggIARIEcNG7Ogw&fir=a2Nx7rYoaEbF4M%252C6mLpmnARf54NdM%252C_&vet=1&usg=AI4_-kS_yBf4rc1ricqERpl0dcVLG5sXdg&sa=X&ved=2ahUKEwjFkbLI7InwAhVLw4sKHQy4A74Q9QF6BAgcEAE&biw=1920&bih=969
https://www.google.fi/search?hl=fi&tbs=simg:CAESYQlNtYWxW_1fHZxpWCxCwjKcIGjoKOAgEEhTBLbEM4jHNL-...
Verkosta tuote löytyy nimellä kielipilli tai lintupilli. Niitä myydään ainakin hieman epämääräisissä verkkokaupoissa, ks. esim. linkki. Finna.fi-palvelusta tuote löytyy nimellä "visselpipa", ks. linkki.
Runo on julkaistu Pekka Lounelan kirjassa Rautainen nuoruus : välikysyjien kronikka (Tammi, 1976). Alun perin Helsingin Sanomissa julkaistu runo löytyy kirjan sivulta 122 ja sen on kirjoittanut J. Vasama.
Runon voi lukea myös Aristoteleen kantapään Facebook-sivuilta: ylimmäinen kommentti ja sieltä Näytä lisää -linkki .
https://www.facebook.com/groups/19552518320/permalink/10156827284588321… .
Salmisen versiosta ei näytä julkaistun nuottia. Laulu on käännös brittiläisen Scaffolds-yhtyeen laulusta "Lily the Pink". Tästä versiosta on julkaistu nuotinnoksia useilla kokoelmilla. Tästä linkistä näet Suomen kirjastojen kokoelmissa olevat nuottijulkaisut. Scaffoldsin versio oli muokattu yhdysvaltalaisesta kansanlaulusta "Lydia Pinkham", joka löytyy myös muutamalta kirjastoissa olevalta nuottikokoelmalta.
