Geneanet-tietokanta osaa kertoa jotain Ruth Hannulan vanhemmista ja sisarista, joista Wikipedian lyhyt artikkeli ei mainitse mitään. Isä oli Edvard Hannula (1859-1931), Porvoon kirkkoherra, äiti Porissa syntynyt Ellen Palmgren (1861-1939), joka oli säveltäjä Selim Palmgrenin isosisko. Hannulalla oli kolme sisarta ja kaksi veljeä, Karin, Dora, Edith, Bror ja Joose.
Oskar Merikanto on tosiaan säveltänyt kaksi Hannulan runoa, Vågen, op. 96, nro 2 ja Min älskade, op. 96, nro 3. Laulut ovat syntyneet todennäköisesti kesällä 1918, sillä kustannussopimus tehtiin 25.9.1918, vaikka laulut painettiin oletettavasti levottomien aikojen takia vasta marraskuussa 1919. Merikanto sai näistä lauluista palkkiota 110 ja 120 markkaa.
Suosittelen kysyjää...
Jos ajatellaan tärkeä-sanaa merkityksessä "omahyväinen, koppava, tärkeilevä", se ei ole kovinkaan kaukana leveän kuvaannollisesta merkityksestä "mahtaileva, kerskaileva, kehuskeleva, rehentelevä, leventelevä, leuhka, mahtava". Ainakin tästä näkökulmasta tarkasteltuna tarjotuista vaihtoehdoista siis leveä on se, jota voi pitää tärkeänä.
Kirjaston henkilökunta voi poistaa Ei tarvita jälkeen -päivämäärän eli sinun kannattaa ottaa yhteyttä johonkin Helmet-kirjastoon. Kyseisestä päivämäärärajoitustoiminnosta on luovuttu, mutta vanhemmissa varauksissa näitä saattaa vielä esiintyä.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet.fi-sivuilta otsikon Kirjastot alta. https://www.helmet.fi/fi-FI
Varauksen lukitseminen tarkoittaa, että jos varauksesi on jonossa, voit pysäyttää varauksen etenemisen jonossa esim. lomamatkan ajaksi. Tällöin varaus ei saavu noutokirjastoon sinä aikana, kun sinulla ei ole mahdollisuutta sitä noutaa. Lukitus pitää sitten muistaa poistaa, kun haluaa varauksen taas liikkuvan. Kirjaston henkilökunta ei voi lukita asiakkaiden...
Kirjastoauto pysähtyy tällä hetkellä Kalasatamassa Capellan puistotiellä. Painetussa versiossa (pdf-tiedosto) on kirjastoauton varsinaisen pysäkin osoite, mutta Junonkadulla ei tällä hetkellä pysty pysäköimään tietöiden takia. Yleensä auto on Capellanaukiolla suunnilleen kaupan kohdalla, mutta tarkka paikka voi hiukan vaihdella kadunvarren paikoitustilanteen mukaan.
Kauppaneuvos Johan Henrik Lindroos (1798 – 1862) on haudattu Hietaniemen hautausmaalle (alue 01, kortteli 001, rivi 04, paikka 0054).Löydät hautapaikan ja esimerkiksi reitin hautausmaalle hautahaulla:https://www.hautahaku.fi/fi/homehttps://citynomadi.com/hautahaku?toGrave=02-01-001-04-00054https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/82
Ehkäpä jokin seuraavista voisi tulla kyseeseen:Kati Jaakonen, Opiskelijan keittokirja : simppelit ainekset ja herkulliset lopputulokset"Hellapoliisin Opiskelijan keittokirja on supersuositun Pikkukokin isosisko ja tarjoaa ideoita juuri omaan kotiin muuttaneille."Hanna Himanka, Kokin kotiruokaa"Helpompaa, maukkaampaa ja ravitsevampaa arkiruokaa."Sanna Mansikkamäki, Kiitos! : helppoja arkiruokia"Hyvää ja monipuolista kotiruokaa ilmastoystävällisemmin."
Kuopion pääkirjaston musiikkiosastolla on reilut 100 karaoke-DVD-levyä, voit selailla niitä verkkokirjastostamme: https://bit.ly/2I3mY57
Koko kirjastomme karaoke-DVD-valikoima löytyy täältä: https://bit.ly/2I390QD
Jos olet kiinnostunut sellaisesta karaokelevystä, jota pääkirjastolla ei ole, sen voi varata pääkirjastolle maksutta. Myös lainassa olevien karaoke-DVD-levyjen varaaminen on maksutonta.
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan näin:
Ett'emme tulis puheeks me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.
Ken tänään kanssain verta vuodattaa,
On veljeni; jos kuinka halpa olkoon,
Niin tämä päivä hänet aateloi.
Ja herrat Englannin, nyt vuoteell' ollen,
Kiroovat kerran, ett'ei olleet täällä,
Noloina kuunnellen, kun joku haastaa,
Jok' oli Crispianuksena myötä.
Williamn Shakespearen Kuningas Henrik Viides Paavo Cajanderin suomennoksena vuodelta 1905 Gutenberg-projektissa.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html
Pelaava kollegani auttoi tässä: Ilmeisesti ihan puusta oli tehty nuo ensinmäiset Rummikub pelin palaset. Lähde tähän oli tuon Rummikubin virallinen facebook sivusto: sieltä tietoja osiosta löytyi kohdasta tarina (Our story) seuraava kappale:
"The game has a rich heritage dating back over 70 years ago, when inventor, Ephraim Hertzano, handmade each Rummikub® tile set out of wood in his back garden. He started off by selling the sets door-to-door for many years until eventually licensing the game to other countries."
Tähän kysymykseen osaisivat varmasti vastata vain Janni Hussin vanhemmat. Henkilökohtaisesti uskoisin, että kyse on sattumasta.
Janni-nimi on ollut Suomen nimipäiväkalenterissa vuodesta 2015 ja nimi on Suomessa annettu sadoille henkilöille. Tanskassa Janni-nimisiä on tuhansia ja yleisesti nimeä pidetäänkin tanskalaisena. Nimen alkuperää ei varmasti tiedetä, mutta se voisi juontaa nimistä Johanna, Janika tai Janita.
Lisää tietoa etunimistä löytyy hakemalla verkkokirjastosta hakusanalla etunimet ja vastaavasti sukunimistä hakusanalla sukunimet.
Monella kirjaston verkkosivulla pystyy hakemaan avainsanoilla eri aineisiin liittyviä kirjoja. Hakusanalla "aikamatkat" ja rajaamalla osaston kohdalle "Lapset ja nuoret", Vaasan Finna-sivusto antaa 420 hakutulosta - aikamatkat | Hakutulokset | Vaasan kaupunginkirjasto - Vasa stadsbibliotek (finna.fi).
Sieltä löytyy yllä mainitut kirjat mutta myös esimerkiksi Ritva Toivosen toinen kirja Arvaamaton Aikamatka.
Muuta sille ikäluokalle sopivaa voisi olla Jussi Lehmusvesi ja Christer Nuutisen Robin Hoodin jäätävä pläts.
Tietoa masa-arvoista ja viite-arvojen tulkinnasta löytyy Terveyskirjaston sivuilta. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä lääkäriltä.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk0…
Facebook on tosiaan ainoa paikka josta näitä vierailuja voi seurata etänä. Et kuitenkaan tarvitse Facebook-tiliä voidaksesi seurata lähetystä. Helmet-sivuilla jokaisen Ilmastovieraat-tapahtuman kohdalta löytyy linkki, jonka kautta voit katsoa esitystä kirjautumatta.
Öljyalan keskusliiton tilaston mukaan Suomessa öljytuotteista 53% kuluu liikenteeseen, 18% raaka- ja voiteluaineisiin, 12% teollisuuden energiaksi, 10% maa- ja metsätalouteen ja rakennustoimeen ja 7% rakennusten lämmitykseen (http://www.oil.fi/fi/tilastot-3-suomen-oljymarkkinat/36-oljytuotteiden-…).
EIA:n (U.S. Energy Information Administration) tilastossa erilaisten öljytuotteiden osuudet eritellään tarkasti: http://www.eia.gov/dnav/pet/PET_PNP_PCT_DC_NUS_PCT_A.htm.
Muovin valmistukseen kuluu nykyään noin 4% maailman öljytuontannosta. Muoveja valmistetaan myös muista hiilivedyistä. (http://www.muoviteollisuus.fi/fin/muovitieto/muovit/)
Euroopan tilastotietokannasta löytyy tilastoja EU-maiden jätteiden käsittelystä sekä jätteiden tuonnista ja viennistä:
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Waste_shipment_statistics
ja vaarallisten jätteiden tuonnista ja viennistä:
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Waste_shipment_statistics_based_on_the_European_list_of_waste_codes#Hazardous_waste_-_top_treatment.2C_export_and_import_countries
Suurin osa jätteistä, joita ei käsitellä itse kussakin EU-maassa näyttäisi päätyvän toiseen EU-maahan. OECD-maiden ulkopuolelle viedään vähemmän jätettä, luuvut löytyvät Waste shipment statistics based on the European list of waste codes, shipment of hazardous waste, https://...
Syitä on lukuisia. Osa periytyy kolonialismin vääristyneestä globalisaatiosta. Euroopan mahtivallat valloittivat luonnonrikkauksia saadakseen suuria aluekokonaisuuksia, jotka eivät noudattaneet paikallisten kulttuuri- ja kielialueiden rajoja. Yhteen joutui ihmisryhmiä, joilla oli hyvin vähän yhteistä keskenään. Myöhempien aikojen toistuvat konfliktit ja sisällissodat ovat osaltaan tätä perua, ja ne ovat estäneet yhteiskunnallista eheytymistä ja kehitystä. Sotia seuraa usein pitkäaikaista taloudellista kurjuutta ja pakolaisuutta.
Vähän kehittyneitä maita on trooppisella vyöhykkeellä, missä viljely on usein vaikeaa ja missä taudit lisäävät kuolleisuutta ja vähentävät tuottavuutta. On myös toistuvaa kuivuutta ja heinäsirkkaparvien kaltaisia...
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin.
Venäjän ja valkovenäjän kielet kuuluvat itä-slaavilaisiin kieliin. Venäläiset ja valkovenäläiset ymmärtävät toisiaan melko vaivatta, samoin ukrainalaiset.
Vastaaja on viitannut Jaakko Anhavan teokseen Maailman kielet ja kielikunnat (s. 79).
https://www.kirjastot.fi/comment/66378?language_content_entity=fi
Tutkimastani meteorologisesta kirjallisuudesta en löytänyt mainintoja erikseen nimetyistä kotimaisista paikallisluonteisista tuulista. Sen perusteella vaikuttaisi siltä, että meillä tavataan vain ns. yleisiä tuulia. Yritin lähestyä aihetta myös kielitieteen kautta, mutta yhtä laihoin lopputuloksin. Tuuli näyttää kaiken kaikkiaan olevan verrattain vähän käsitelty aihe tietokirjallisuudessamme.
Kirjastoissa työskentelee sekä korkeakoulututkinnon että opistoasteen tutkinnon suorittanutta henkilökuntaa. Kirjastonhoitajalta vaaditaan korkeakoulututkinto. Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena ainakin Oulun ja Tampereen yliopistoissa. Myös ammattikorkeakoulusta (Oulu ja Seinäjoki) voi nykyisin valmistua kirjastonhoitajaksi.
Tietoa aiheesta on koottu Kirjastot.fi-portaalin Kirjastoala-kanavalla, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ .