Tonttujen jouluyön tuntemattomaksi jääneen suomenkielisen tekstin laatijan sanavalintojen perusteita voi vain arvailla, mutta kun kyseessä on sentään joululaulu, rohkenisin ehdottaa, että ehdotetuista tulkinnoista viattomampi on parempi ja liemi pikemminkin paistin lientä kuin ilolientä. Lisäksi, vaikka laulun tontut tulevat hieman epäilyttävistä oloista sillan alta, jouluruokaa laulussa tarjoilee "kunnon väki", joten mistään juomingeista tuskin on kyse.
Kesälahden kylän nimen taustalla lienee luontonimi, vaikka nimeä ei tunnetakaan lahdennimenä, vaan kirkonkylän kohdalla oleva lahti on Savilahti. Nimi voi perustua eräkaudella lahdelle tai lahden kautta tehtyihin kesäajan kalastusmatkoihin tai siihen, että kesä tulee lahden etelään laskeville rannoille aikaisin.
Metsästys- ja kalastusteorian kannalla on Kesälahden seurakunnan 300-vuotishistoriikin kirjoittanut kunnanlääkäri Niilo Tammela. Erämaankäynti muodosti erittäin tärkeän tulolähteen keskiajan suomalaisten taloudessa. Joka vuosi kesän tullen retkeiltiin erämaihin kalastamaan ja metsänriistaa pyytämään. Koko kesä vietettiin näissä toimissa, asuntona rannalle rakennettu pieni pirtti. Vasta talven tullen palasivat erämaankävijät...
Ainakin nämä järjestöt auttavat Ukraina kriisissä. Voit auttaa järjestöjä lahjoitukselle:
Fidan tukisivu Ukrainalle:
https://www.fida.info/lahjoita/lahjoita-katastrofiapuun/
Kirkon ulkomaanapu kerää rahaa ukrainalaisten auttamiseksi. Järjestön etusivulla on tietoa keräyksestä:
https://www.kirkonulkomaanapu.fi/
Pelastakaa Lapset -järjestö kerää tukea Ukrainan lapsille
https://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/kampanjat/ukrainan-kriisi/
Suomen Punaisen Ristin Katastrofirahasto auttaa Ukrainan sodasta kärsiviä. Katastrofirahastoa voi auttaa lahjoituksilla:
https://www.punainenristi.fi/uutiset/2022/punainen-risti-auttaa-ukraina…
Suomen Unicefin avustussivu:
https://www.unicef.fi/tue-tyotamme/ukraina/?sfcid=163260&utm_source=...
Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan (2009) mukaan toskakakku on saanut nimensä Giacomo Puccinin Tosca-oopperan mukaan. Toskakakku on kehitetty Ruotsissa 1930-luvulla.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, etsitkö listaa tieto- vai kaunokirjallisuudesta, joten tässä kumpiakin. Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta, ja lisää teoksia voit hakea esim. Helmet-verkkokirjastosta (http://www.helmet.fi/) laittamalla hakusanaksi "ikääntyminen" tai "vanheneminen".
Tietokirjallisuutta, elämäntaito-oppaita:
Airaksinen, Timo: Vanhuuden ylistys (Otava, 2002)
Arstila, Pirkko: Rohkeaa elämää, aikuinen nainen (Gummerus, 2004)
Ephron, Nora: En voi mitään kaulalleni ja muita mietteitä naisen elämästä (Otava, 2007)
Ijäs, Kirsti: Ikääntyvän ihmissuhteet (Kirjapaja, 2006)
Junkkaala, Eero: Mies tässä iässä (Uusi tie, 2009)
Kauhanen-Simanainen, Anne: Valmentaudu vanhuuteen - viisaasti (CIM kustannus, 2009)
Mazzarella, Merete: Matkalla...
Vuonna 2009 1. avioliiton solmineiden naisten keski-ikä oli 30,2 vuotta ja miesten 32,5 vuotta.
Lähde: Tilastokeskus, Siviisäädynmuutokset
http://www.stat.fi/til/ssaaty/2009/ssaaty_2009_2010-05-06_tie_001_fi.ht…
Vesuri eli Kassara ja Väkipuukko eli Hukari ovat hieman erilaisia esineitä.
Museo määrittelee väkipuukon:"fyysinen kuvaus: Hukari eli väkipuukko. Hukari on nimi lyhyelle, jäykälle miekalle. Tämä hukari on yksiteräinen, ja terä on hieman kaareva. Siinä on puukahva, joka on kiinnitetty nahkahihnalla. Väistin kaartuu toisessa päässä ylös miekan terää kohti ja toisessa päässä taas alas päin" Hukari voi olla myös kaksiteräinen. Linkki Finnan sivulle
Ja vesurin näin:"fyysinen kuvaus: Vesuri. Terä on takorautaa ja sen päässä on nokka. "
Tosin molempien esineiden nimet varmaan vaihtelevat paikkakunnittain ja arkisanastossa kenties sekoittuvat.
Suomen kielitoimiston etymologinen sanakirja kuvaa vesuri-sanan syntyä:"vesa (Agr; yl...
Kotuksen eli Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämän Kielitoimiston sanakirjan mukaan "Raamattu" kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, paitsi yhdyssanoissa ja kuvainnollisessa käytössä pienellä alkukirjaimella. Kielitoimiston sanakirja suomen yleiskielen sanakirja.
Lähteet: raamattu - Kielitoimiston sanakirja , Kielitoimiston sanakirja, Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Tuon tyyppiset nimet ovat enimmäkseen venäläisperäisiä. Kysymyksessä on alkuaan muoto, joka ilmoittaa omistajan, esim.
Andrej/Андрей ’Andrei’ josta muodostetaan Andrejev/Андреев ’Andrein’
Ivan/Иван ’Ivan’, Ivanov/Иванов ’Ivanin’.
Suomessa (ja monissa muissakin latinalaista aakkostoa käyttävissä kirjoitusjärjestelmissä) nimen loppu on usein vakiintunut muotoon –off, -eff sen vuoksi, että huolitellussa venäjässä kirjoituksen sananloppuinen
-v/-в useimmissa yhteyksissä äännetään kuten f.
Tyypillisiä juutalaisnimiä nämä eivät ole. Monet Suomen ja muidenkin maiden juutalaissuvut ovat kuitenkin aikanaan eläneet Venäjällä ja heidän nimensä on tuolloin usein mukautunut venäläistyyppiseksi.
Myöskään monet suomalaiset, joilla on tällaisia nimiä,...
Runon on suomentanut Erkki Peuranen, alkusäkeet ovat: "Elämme, emme tunne maatamme jalkojen alla puheemme ei kymmentä askelta kanna "
Löytyy teoksesta Maailman runosydän s. 430.
Pääkirjastossa Pasilassa säilytetään lehtiä pisimpään. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä saa kopioita. Osa vanhemmista lehdistä on käytettävissä mikrofilmattuina.
Voit etsiä lehtiä kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.helmet.fi . Kirjoita teoksen nimen kohdalle lehden nimi ja valitse aineistoksi lehdet. Klikkaa hiirellä hakutuloksesta lehden nimeä, esim. Apu:Helsinki. Näet siten lehden saatavuus/säilytystiedot. Ainakin Seuraa löytyy mainitsemiltasi vuosikymmeniltä. Voit tiedustella asiasta tarkemmin Pasilan kirjaston uutisalueelta.
Jan Guilloun Suuri vuosisata -sarjan toista osaa ei ole vielä suomennettu. Kirjan kustantajalta Likeltä kerrottiin, että kakkososa (jonka alkukielinen nimi on "Dandy") ilmestyy syksyllä. Kakkososan suomenkielinen nimi tulee olemaan "Keikari".
Lähteet:
https://finna.fi
http://libris.kb.se/?language=en
http://www.like.fi/
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kappale löytyy Johnny Lee Michaelsin cd-levyltä Musiikkia suomalaisiin tv-sarjoihin. CD 1
https://finna.fi
Samainen cd-levy löytyy Helmet-hausta, tosin ilmeisesti vajavaisilla luettelointitiedoilla. http://www.helmet.fi/record=b1408005~S9*fin
Rauno Lehtisen sävelmä Pink champagne löytyy myös Helmet-kirjastosta http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tPINK+CHAMPAGNE/tpink+champagne/1%2…
Kirjastot.fi:n Frank monihaun maakuntakirjastot haulla "vaaleanpunaista shampanjaa" saadaan myös muutamia muita äänitteitä. http://monihaku.kirjastot.fi/
Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta löytyy tietoa sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Vuosina 1939-1969 sijaintipaikka oli Mannerheimintie 48-50;n ja Kivelänkatu 2:n kulmaus, jossa nykyisin on hotelli.
Aluetta sanottiin silloin Puhtaanapitolaitoksen tontiksi tai tykistöpihaksi,kirjaston 2-kerroksinen empire-tyylinen kivitalo oli ruotsin- ja venäjänvallan aikana palvellut tä-
män kasarmialueen sairaalarakennuksena.
Töölö-nimen virallinen muoto päättyy yhdellä ö:llä, mutta puhekielessä asukkaat edelleen käyttävät myös kahden ö:n muotoa.
Kyseessä lienee Bazar-kustantamon 2008 julkaisema John Boynen teos "Poika raidallisessa pyjamassa" (suom. Laura Beck). Kirjan sisältöä kuvaillaan mm. seuraavilla sanoilla: ystävyys, pojat, saksalaiset, juutalaiset, isät, natsit, upseerit, keskitysleirit, Auschwitz.
Kansallinen standardi SFS 4600, joka ohjaa aakkostusta Suomessa, ei anna tästä ehdotonta sääntöä, mutta sisältää ohjeellisen taulukon siitä, mitkä sukunimien etuliitteet luetaan aakkostuksessa osaksi sukunimeä ja mitkä ei. Sen mukaan O'-alkuisissa nimissä etuliite on osa sukunimeä ja näin ollen aakkostus tapahtuu O-kirjaimen mukaan.
Englantilaiselta kirjailijalta Samuel Richardsonilta on suomeksi ilmestynyt kaksi kirjaa: Pamela vainottuna 1919 (alkup. Pamela, or Virtue rewarded, Part 1. 1740) ja Pamela naimisissa 1923 (alkup. Pamela, or Virtue rewarded, Part 2. 1740). Uusia painoksia näistä ei tietääksemme ole tehty. Molempia kirjoja on saatavilla suurimmista kirjastoista.
"Siina on joko vaihtoehtoinen kirjoitusasu nimestä Sina tai lyhentymä siina-päätteisistä nimistä, kuten Aleksiinasta, Fransiinasta ja Rosiinasta. Sen lähtökohtana on pidetty myös venäläistä nimeä Zinaida ja tästä saatua lyhentymää Zina. Viimeksi mainittu lähtökohta on Suomen ortodoksisessa kalenterissa, jossa Siina on Sinaidan rinnalla 11.10. Siinaa on käytetty myös ainakin Fransiskan ja Fransiinan lempinimenä." (Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus 2007)
Zina on ollut myös Zenobioksen kutsumamuoto, mikä selittää sen, että Karjalan ortodokseilla Siina ja Sina ovat olleet myös miehennimiä. (Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY 2004)
Tarinassa keskeiset nurmijärveläiset rakennukset on myöhemmin purettu. Niistä ainoastaan kirkko, Kansakoulu (nyk. Kivenpuiston koulu) ja Vallinkosken kauppa on olemassa, viimeksi mainittu tosin laajennettuna.
Lähde: Suomen kansallisfimografian työryhmä, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Tenho-tietokanta.
