Kun Finnasta hakee aiheella Eeva Kilpi ja rajaa aineistolajiksi opinnäytteet, niin hakutulokseksi saa useita pro graduja, väitöskirjoja ja muita opinnäytteitä, joissa käsitellään Eeva Kilven tuotantoa.
Lapion kahvan eli ponnen keksijää ei pysty kertomaan, kyseessä on niin vanha innovaatio. Suomessakin ponsi on tunnettu jo keskiajalla. Esimerkiksi Hattulan Pyhän ristin kirkon keskiaikaisissa maalauksissa on kuva, jossa paratiisista karkotettu Aatami kaivaa ojaa pellolla lapiolla, jossa näkyy selvästi ponsi. Maalaukseen voi tutustua Hattulan seurakunnan sivulla, johon on koottu kuvia Pyhän ristin kirkon maalauksista https://www.hattulanseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/pyhan-ristin-kirkko/kuvia-pyhan-ristin-kirkosta.
Suomen maatalouden historian ensimmäisessä osassa (SKS 2003) kerrotaan, että Suomessa varhaisimmat tiedot rautakärkisestä puulapiosta ovat 1400-luvulta, mutta se on luultavasti levinnyt Suomeen jo tätä...
Hei,Kansalliskirjaston digitoiduita sanomalehdistä (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu) löytyy tieto, että Kalle Havas kuoli "lyhyen ankaran taudin murtamana" (Tyrvään sanomat 6.1.1937). Tämän tarkempaa tietoa en valitettavasti tähän hätään onnistunut löytämään.
Hei,Kyseessä on Salon Vuoden uusi lastenlaulu -kilpailun tuotoksia. Nuo mainitsemasi Mököpeikon pesäkolo, Noitamamman unilaulu, Tyttö Lapinmaan, Tapio ja Kirje kuulle on julkaistu nuotti/sanat-kokoelmassa Vuoden uusi lastenlaulu -kilpailun sävellyksiä v. 2000-2005 nuottikirja (Kannessa myös: LaLan lauluja sekä Salkkunan suosikit 2 ; Nimeke vaihtelee Finnassa eri sisällönkuvaajien kuvailutulkintojen mukaan).Kilpailun tuotoksia julkaisiin vuosittain Salossa soi -nimisinä cd-levyinä ja ainakin pari nuottikirjastakin. Osa lauluista voi löytyä peruskoulujen musiikinkirjoista ja mm. Jussi Rasinkankaan Tyttö Lapinmaan löytyy myös hänen omista nuottikirjoistaan, mm. Lastenauluni (julk. 2000). Meiltä Vaara-kirjastoista tätä ei löydy, mutta...
Myllypuron mediakirjastossa on Adoben Premiere CS6 Master-paketti, jossa on mm. Photoshop, Illustrator ym. ediointiohjelmia. Paketti on käytettävissä Myllypuron AV-studiossa, ja sinne pitää varata aika Varaamon kautta.
Jos tarvitset opastusta, otathan yhteyttä etukäteen kirjastoon:
09-3108 5092.
Varaamoon pääset kirjautumaan: https://varaamo.hel.fi/
Voit kirjautua käyttämällä Facebookin tai Googlen kirjautumista, tai mikäli olet Helsingin/Espoon kaupungin työntekijä, voit kirjautua työpaikan tunnuksilla.
Eduskuntavaalien ehdokasmäärät voi poimia tarpeen mukaan Tilastokeskuksen Doria tilastoista http://www.doria.fi/handle/10024/67154 ,
tilastokeskuksen sivuilta http://www.stat.fi/tk/he/vaalit/index.html
tai oikeusministeriön vaalitulospalvelusta https://tulospalvelu.vaalit.fi/
Verkosta löytyy muitakin Vuokraovi -palvelua vastaavia nettisivuja, joiden kautta voi etsiä vuokra-asuntoja. Sivujen hakupalvelun voi suodattaa esimerkiksi asunnon hinnan, koon, talotyypin ja paikkakunnan mukaan. Osa alla olevalta listalta tarjoaa asuntoja Turun seudulta, osa on valtakunnallisia. Joihinkin palveluihin voi jättää asuntohakemuksen, jos sopivaa kohdetta ei löydy. Oikotiellä voi tallettaa hakuvahdin, joka ilmoittaa sähköpostitse, kun hakuehtoja vastaava vuokrakoti vapautuu.
Oikotie: https://asunnot.oikotie.fi/vuokra-asunnot
Vuokraovi.com: https://www.vuokraovi.com/
Realia asuntovuokraus: https://www.realiaasuntovuokraus.fi/
Yh-kodit: https://www.yhkodit.fi/
Avori asuntovuokraus : https://www.avori.fi/
Asiassa kannattaa ottaa yhteyttä suoraan ilmavoimiin: "Sotilasilmailun aiheuttamaan meluun liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä puolustusvoimien puhelinvaihteeseen numeroon 0299 800 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen lentomelu.ilmav@mil. Puhelut yhdistetään ilmavoimien ilmaoperaatiokeskukseen." (https://ilmavoimat.fi/lentomelupalaute)
Rivit ovat tosiaan Shota Rustavelin Pantterintaljaisesta, sen ensimmäisen kirjan viidennestäkymmenennestä säkeestä. Etsimäsi säkeet kuuluvat Olavi Linnuksen suomennoksessa näin:"Min annat pois, omasi on; min pidät sen vain menetät." Shota Rustaveli: Pantterintaljainen : Georgian kansallisrunoelma (Marjory Scott Wardropin englanninnoksesta suomentanut ja runomittaan sepittänyt Olavi Linnus, Suomen Itämainen Seura, 1990)
Kirjastojen palautuslaatikot ja -luukut toimivat vaihtelevasti kirjastosta riippuen. Riippuu tilanteesta ja kirjastosta, kuinka usein ne pystytään tyhjentämään ja sinne palautettu aineisto oikeasti palauttamaan kirjastojärjestelmään virkailijoiden toimesta. Nyt korona-aikana henkilökuntaa on voinut ko. kirjastossa olla paljon normaalia rajallisemmin. Kirjastojen uudelleen avaaminen sulkujakson jälkeen on aiheuttanut kiireitä, joista johtuen palautuslaatikkoon jätetyn aineiston käsittelykin on voinut viivästyä.
Kirjastojen käyttösäännöissä mainitaan tyypillisesti, että palautuslaatikoiden käyttö tapahtuu asiakkaiden omalla vastuulla, joten niitä kannattaa käyttää vain toissijaisena palautuskeinona. Tämä johtuu siitäkin, että...
Littoisten historiaa voi etsiä jopa kolmen kunnan alueelta. Osia Littoisista on kuulunut Kaarinaan, Lietoon ja Piikkiöön. Wikipedia
Etsin Finna-tietokannasta kirjoja Littoisten historiasta. Niistä saattaisi selvitä tuon kaupan historia. Finna hakutulos
Niistä kannattaisi tutkailla ainakin kahta Erjanti, Erkki: Littoinen sanoin ja kuvin sekä Jutikkala, Eino ; Nikander, Gabriel:Suomen kartanot ja suurtilat II
Finna palvelu löytää myös Littoisten karttoja eri vuosilta. Niistä voivat selvitä teiden aiemmat nimet. Finna hakutulos
Paikallishistorioita löytyy aina isompien kuntien nimillä eli Liedon, Kaarinan ja Piikkiön.
Muistelemasi kirja on Inga Röningin Kohti Pystynyppyläin puhurivuoristoa (Tammi 2005). Kirjassa seikkailevat Konsta ja hänen kissansa Tilliäinen, Pölypallo Böltsi ja kummitus Arhippa.
Kölikolikoista löytyi hyvin vähän tietoa. Kölikolikot liittyvät kölinlaskuseremoniaan, jolla on juuret kaukana historiassa. Kölinlasku oli se vaihe laivanrakennuksessa, jolloin laivan rakentaminen aloitettiin. Laivan rakennuksen alkua juhlistettiin seremonialla, jossa laivan kölin alle laitettiin kolikoita, joiden oli tarkoitus tuoda laivalle onnea. Tämä tapa on edelleen voimassa, Turun telakalla mm. Viking Gracea rakennettaessa laivan kölin alle asetettiin kolikoita.
Kölinlaskemisesta kerrotaan Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6linlasku ja Viking Gracen kölikolikot mainitaan laivaa käsittelevässä Wikipedia-artikkelissa http://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Viking_Grace
Mein Schiff 4 -aluksen kölinlaskusta kerrotaan Turun...
Hei,
Kyseessä on Sakari Pälsin Fallesmannin Arvolle tapahtunut juttu. Kyseinen onkijuttu on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Fallesmannin Arvo ja minä (Otava, 1932). Tarina on myös valikoimassa Fallesmannin Arvo parhaimmillaan - pahimmillaan (Otava, 1965).
Suomessa ei ole mitään 30 sekunnin sääntöä, jollaista on sovellettu angloamerikkalaisen fair use -periaatteen pohjalta esimerkiksi Yhdysvalloissa. Sen sijaan meillä on erittäin laajakäyttöinen sitaattioikeus, jonka puitteissa esimerkiksi vinkkaustoiminnassa voidaan esittää katkelmia halutussa laajuudessa.
Ehtona esimerkiksi musiikin soittamiseen vinkkauksen yhteydessä on, että vinkkaaja myös puhuu kuultavasta musiikista eikä vain esitä sitä kuulijoille. Sitaatille täytyy siis olla syy, tässä tapauksessa se, että puhuttua tekstiä havainnollistetaan ääninäytteellä. Kun voidaan vedota sitaattioikeuteen, ei lupia tarvitse hankkia.
Heikki Poroila
Musiikin tiedonhaussa on hyvä tietää, että teosten ja säveltäjien nimet on yhtenäistetty. Tämä tarkoittaa, että nimet kirjataan tietokantaan sovitulla tavalla. Tämä helpottaa tiedonhakua, sillä nimet kirjoitetaan eri kielillä eri tavoin. Tässä tapauksessa käytetään säveltäjästä sovittua muotoa Tsaikovski, Pjotr.
Voit hakea haluaamaasi teosta, ja tarkistaa saatavuuden Tampereen kaupunginkirjaston tietokannasta, http://kirjasto.tampere.fi:8000/ . Valitse tarkka haku. Voit kirjoittaa tekijähakuun säveltäjän nimen, käytä muotoa Tsaikovski, Pjotr. Kirjoita nimeke-kenttään osa teoksen nimestä, käytä muotoa Jevgeni Onegin. Voit halutessasi rajata hakua materiaalin (tässä CD-levy) tai julkaisukielen mukaan.
Haun tuloksista huomaat, että kirjaston...
Yrjö Koskinen on julkaissut runoja Suomettaressa sekä Joukahainen-albumissa. Etsimänne runo on ilmestynyt Joukahaisessa (Joukahainen VI, 1869).
Käytetty lähde: Suomen runotar I, 6.p. (Kirjayhtymä 1990)
Jere on yleisin Jeremia(s)-nimen lyhentymistä, sanoo Kustaa Vilkuna Etunimet nimisessä teoksessaan (2005).Vilkuna jatkaa, että Jeremias on kreikkalainen asu heprean nimestä Jeremia " Jahve (Jumala)kohottaa". Lisää tietoa nimen alkuperästä löydät nimikirjoista kirjastostasi.
Koska meillä ei ole käytössä tietokantaa, jossa olisi kaikkien suomenkielisten tietokirjojen teksti, emme pysty vastaamaan kysymykseen. Voimme sen sijaan etsiä Finna.fi:stä sanalla uskonnottomuus tuloksia. Sieltä voi hakea asiasanalla uskonnottomuus kuvaillut kirjat ja valita kieleksi suomi, tulos on silloin 99 osumaa. Hakutulosta kannattaa selata ja katsoa, onko samoja teoksia useampaan kertaan. Finnassa on myös vaikea etsiä kirjaston luokituksen mukaan muualla kuin yleisten kirjastojen tietokannoissa. Jos samoilla rajauksilla hakee sanahaulla uskonnottomuus, tuloksia on 107.
Helmet.fi on vielä tällä hetkellä erillisenä tietokantana. Sieltä etsimällä saa tulokseksi sanahaulla ja rajauksella tietokirjat, kieli suomi 37 osumaa,...
