Vastauksia kysymyksiisi ja muutakin aiheeseen liittyvää uskoisin löytyvän alla mainituista kirjoista. Kirjat ja tutkimukset löytyvät ainakin Helsingin yliopiston kirjastoista, Työteliäs ja uskollinen -kirja myös Helmet-kirjastoista.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/
http://www.helmet.fi/fi-FI
"Pitää olla niin kuin ei oliskaan" : kotiapulaisen tila suomalaisissa kaupunkilais- ja maalaiskodeissa 1920-1940-luvuilla / Elina Lampela.
(Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 2011)
Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen. (2006)
Kotiapulaiset Helsingissä vuonna 1969...
Näyttäisi kovasti siltä, ettei Kaari Utrion kirjoista ole tehty elokuvia. Elonet osoitteessa http://www.elonet.fi mainitsee Kaari Utrion ainoastaan lyhytdokumentin ”Historian helminauha” (1993) esiintyjänä. Jos Utrion kirjojen perusteella olisi tehty elokuvia, ne luultavasti löytyisivät Elonetistä.
Mikäli tarkoitat veren seisahtumisella pelkoa tai kauhua, niin pelästymisellä on monia fyysisiä vaikutuksia.
Ensin näkö- ja kuulohavainnot muuttuvat silmissä ja korvissa hermoärsykkeiksi, jotka kulkeutuvat aivolisäkkeeseen. Aivolisäke ohjaa hermoärsykkeet aivojen näkö- ja kuulokeskuksiin. Ne käsittelevät signaaleja ja lähettävät ne sitten edelleen aivojen pelkokeskukseen, mantelitumakkeeseen. Kun mantelitumake havaitsee mahdollisesti vaaraa merkitsevän näkö- tai kuuloaistimuksen, se aktivoi otsalohkon, joka arvioi tilanteen. Jos vaaraa ei ole, otsalohko rauhoittaa mantelitumakkeen. Jos tilanne on vaarallinen, mantelitumake hälyttää muun muassa hypotalamuksen, aivorungon ja otsalohkon.
Uhkatilanteessa aivot saavat kehoon vapautumaan...
Kaikkein uusimmissa kirjoissa on yleensä pitkät varausjonot. Ne saattavat kestää jopa toista vuotta, mutta yleensä edellisen vuoden kirjoja on jo paremmin saatavilla.
Alla Dekkarinetin listaus vuoden 2021 ulkomaisista jännityskirjoista. Lisää lukuvinkkejä voi löytää esim. Dekkariseuran ja Kirjasammon sivuilta. (Linkit listan alapuolella)
Toivottavasti sivuilta löytyy paljon ennenlukemattomia kirjoja.
Dekkarivuodet - Kesä ja syksy 2021
Joulukuussa ilmestyviä dekkareita:
- Rosman, Ann: Marstrandin myrkyttäjä. Bazar. Ilm.
- Lagercrantz, David: Mies pimeästä. WSOY. Ilm. ...
Kuvallisella henkilöllisyystodistuksella on mahdollista lainata varaus jos kirjastokortti on unohtunut jonnekin. Uusi kirjastokortti maksaa 2.10€ jos vanha kirjastokortti on kadonnut. Nyt on huomattava ettei varausten nouto ole mahdollista 5 - 8.3.2018 kirjastojärjestelmän päivityksen vuoksi. Tänään olemme auki 9-20 ja huomenna 9-15. Omatoimiaikana tarvitsee kirjastokortin lainaamiseen.
Kiuruveden sotaveteraaneista on olemassa veteraanimatrikkeli, josta löytyy henkilötietoja ainakin talvi-, jatko- ja Lapin sodan osalta.
Kaikkonen, E. (toim.) (2018). Sodan vuodet 1939-1945: Kiuruvetiset II maailmansodassa : historiaa ja matrikkeli. Kiuruvesi: Kiuruveden Rintamamiesveteraanit ry.
Kiuruveteläisistä sodissa kaatuneista saa listauksen Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokannasta.
Tarkemmin eritellyt miesmäärät voivat olla haasteellisia selvitettäviä. Ellei tietoja ole koottu esim. em. veteraanikirjaan tai paikallishistoriikkeihin, selvittely saattaa vaatia arkistotyötä.
Kansallisarkistossa säilytettävät kutsuntaluettelot ovat tähän tarkoitukseen erityisen hyödyllisiä.
Kyllä, kyseessä on Neiti Etsivä -sarjan ensimmäinen kirja, joka on suomeksi ilmestynyt nimellä Neiti Etsivä ja kadonnut testamentti. Itse taisin näitä ahmia noin 10-13-vuotiaana ja tälle ikäryhmälle ne mielestäni sopivat.
Jyväskylän yliopiston virologian dosentti Matti Jalasjärven sanoman mukaan (oheinen artikkeli) "Noin yhdeksän prosenttia ihmisen perimästä muodostuu [...] retrovirusten jäänteistä".
https://www.veikkaus.fi/fi/x/virusten-valtakunta
En löytänyt Toivo Pekkaselle nimikkoseuraa, https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/. Kirjailija oli syntynyt Kotkassa ja kirjoitti mm. työväen oloja kuvaavaa kirjallisuutta. Ehkä Kymenlaakson museo, https://www.kotka.fi/vapaa-aika/museo/, Kotkan kaupunginkirjasto, https://www.kotka.fi/vapaa-aika/kirjastot/ tai Työväenliikkeen kirjasto… voisivat olla kiinnostuneita teoksesta. Sitä voisi myös yrittää myydä antikvariaattiin tai verkkohuutokaupoissa, sitä kautta voisi löytyä kiinnostunut keräilijä.
Oskar Merikanto ja Mikael Nyberg ovat säveltäneet laulun Zacharias Topeliuksen Joulukuusi-runoon. Laulu tunnetaan myös nimellä Kuusen juhlahetki.Merikannon laulun voi kuulla esimerkiksi äänitteeltä Hiljainen Gloria.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1880537?sid=4870584495Mikael Nybergin laulua ei ole kuultavissa äänitteillä, mutta laulun nuotti sisältyy muutamaan viime vuosisadan alun laulukirjaan.https://finna.fi/Record/piki.127878?sid=4870826346
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Salisachsin teoksista on suomennettu ainoastaan Ylpeät silmät (Gummerus 1964).
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa mainitaan Loikala- sukunimestä seuraavaa: "Sukunimi Loikala perustuu Valkealan ja Sippolan Loikala-talonnimiin. Enimmät Loikala-nimiset asuvat edelleen esi-isiensä elinsijojen tuntumasaa. Jos talonnimen perustana on liikkumista kuvaava lisänimi Loikas, Loikkaaja, on talonnimenkin alkuperäisempi muoto ollut Loikkaala".
Tämän mukaan Loikala-sanan perustana ei ole liikkumista merkitsevä loikka tai loikata. En löytänyt tietoa siitä mikä Loikala-sanan merkitys on.
Tietoa sukunimistä: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet (2000)
Sukunimistä tietoa myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=408
Tipo tien on kirjoittanut Anja Snellman. Runo on kokoelmasta Saa kirjoittaa (2004).
Meistä tulee ihmisiä... on Claes Anderssonin kokoelmasta Ajan meno (2008) Jyrki Kiiskisen suomentamana. Ruotsinkielinen alkuteos Tidens framfart ilmestyi 2005.
Käy sisään... on Tuomas Anhavan suomentamaa Bo Carpelania. Alkukielisenä runo sisältyy Carpelanin kokoelmaan Gården (1969). Anhavan suomennos löytyy sekä Carpelan-valikoimasta Elämä jota elät : valitut runot 1946-1983 (1983) että Gården-käännöksestä Piha (1984). Gården oli ensimmäinen kokonaisuudessaan suomennettu Carpelan-kokoelma – ja sekin hieman muokatussa muodossa: runojen järjestystä on muutettu, minkä lisäksi kuusi alkuperäisrunoa puuttuu ja niiden tilalla on kahdeksan samanaiheista...
Rivit ovat Anna Ahmatovan runon Särkyneessä peilissä (В разбитом зеркале, 1956) kaksi viimeistä riviä.Suomennos sisältyy teokseen Anna Ahmatova: Olen äänenne. Kootut runot 1904 - 1966 (suomentanut ja toimittanut Anneli Heliö, Kirjokansi, 2016, s. 315).https://slova.org.ru/ahmatova/v-razbitom-zerkale/
Jorma Laakso on julkaissut Millä ajat - sellainen olet teoksen lisäksi Autoja ikä kaikki (2003, joka kertoo minkälaisia autoilla eri ikäiset autoilijat ajavat.
Kari Kyrönsepän Täydellinen vaihtoauto kuvaa Kyrönsepän kokemuksia yli neljäänkymmeneen autoon ja samantyyppinen on Jussi Juurikkalan Elämäni autot.
Autoiluun liittyviä muistoja noin kuudenkymmenen ajokin osalta on Timo Kiisken Automuistoja Suomesta kirjassa (2004).
Muita mahdollisia:
- Kari Hotakainen: Klassikko, 1997
- Rauno Vääräniemi: Korvikeautojen koeajot, 2005
Annie Daltonin Enkeliakatemia-sarjaan on ilmestynyt neljä kirjaa:
Siivet selkään 2003
Vehkeilyä 2003
Korkealentoa 2004
Vallan kahvassa 2004
Kirjoja on ilmestynyt englanniksi jo 9 kappaletta ja kirjailija on ilmoittanut, että sarjaan tulee ainakin 12 osaa. Tietoa uusista suomennoksista ei kuitenkaan ainakaan vielä ole.
Lukuiloa!
Varhaisin vanhoista sanomalehdistä löytyvä maininta laudeliinasta on vuodelta 1931, tosin siitä ei voi olla aivan varma, tarkoitettiinko sanalla samaa kuin nykyään. Finna.fi-palvelussa vanhin kuva laudeliinasta lienee Helmi Vuorelman tuotekuva 1960-luvulta, jolloin laudeliina on siis tuotteena ollut jo teollisessa tuotannossa ja siten ilmeisesti yleisesti käytössä.
Kauppojen niminä kuluttajien tietoisuuteen tulleet A&O, Spar ja TR olivat tukolaisia yhteistyöryhmiä. Suomessa ryhmätunnusten käytön aloitti Kesko K-merkillään 1940-luvun lopulla. OTK:laiset liikkeet ottivat käyttöön E-tunnuksen vuonna 1977 ja viimeisenä Tuko Oy 1978 valtakunnallisen T-kauppatunnuksen. Tässä yhteydessä tukolaisten yhteistyöryhmittymien A&O, Spar ja TR -kaupat muuttuivat T-kaupoiksi.ASO:n "Aina sopivaa ostettavaa" oli näppärä tunnuslause, mutta tosiasiassa lyhenne tuli yhteistyöryhmän länsisaksalaisen esikuvan Allsicht-Organisationin nimestä. Kun vuonna 1955 perustettu Suomen ASO liittyi mukaan eurooppalaiseen yhteistoimintaan 1957, muutettiin tunnus A&O:ksi. SPAR oli puolestaan alkuperältään hollantilainen –...
