Kysymykseen ei tähän mennessä näyttäisi löytyvän vastausta. Ehkä tätä kirjaa on käyty esittelemässä vain paikallisesti. Kyse ei siis ole välttämättä ollut valtakunnallisesta kirjaesittelystä kouluissa. Jospa joku lukijoistamme tunnistaisi tämän.
Luetuimpien lastenkirjojen kärjessä ovat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjat sekä Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjät. Alla on linkki pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen luetuimpiin lastenkirjoihin vuonna 2016. Lista tuskin poikkeaa kovin paljon muidenkaan kuntien kirjastojen luetuimmista:
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/helmet-kirjastojen-lainatuimmat-lastenkirjat/resource/834fe469-4050-48fb-abcc-3db084426e69
On varsin tavallista, että huippupianistit esiintyvät ulkomuistista, ilman nuotteja. Solistiset konsertit ovat hyvin kilpailtu ala. Menestyäkseen muusikot harjoittelevat niin paljon, että teokset ovat sekä melodisessa muistissa että lihasmuistissa, jolloin nuotteja ei tarvita. Nuoteitta soittamisesta on tullut eräänlainen normi, mutta sen ehdottumuus on viime aikoina ollut hieman väistymässä.
Igor Levit (s. 1987) aloitti Beethovenin sonaattien levyttämisen 2012 eli hyvin nuorena - ja vieläpä myöhäisteoksista eli vaikeammasta päästä, johon pianistit yleensä paneutuvat vasta kypsemmällä iällä. Kiitosta saanut kokonaisuus tuli valmiiksi seitsemisen vuotta myöhemmin, joten Beethovenin suhteen hän on eittämättä asiantuntija. Levitin opettajana...
Tässä ensi hätään mieleen tulleita kirjoja tutkittavaksi:
-Blomqvist, Anni : Myrskyluodon Maija-sarja (5 osaa)
-Salminen, Sally : Katriina (Salminen oli Blomqvistin pikkuserkku, kuvauskohde sama, mutta käsittelytapa erilainen)
-Haley, Alex : Juuret (orjuus)
-Mitchell, Margaret : Tuulen viemää 1-2
.Kanto, Anneli : Rottien pyhimys
-Maupassant, Guy de : Koru ja muita novelleja
-Pekkanen, Toivo : Ihmisten kevät
-Tikkanen, Märta : Emma ja Uno : rakkautta tottakai
-Waltari, Mika : Nainen tuli pimeästä
Oli ainakin 1960-luvulla. Helsingin Sanomien arkistohaulla löytyy vuosilta 1965 ja 1966 Vehon mainoksia, joissa liikkeen osoitteeksi kerrotaan Helsinginkatu 30, Urheilutaloa vastapäätä.
Kirjassa "Iskelmän tähtitaivas : 500 suomalaista viihdetaiteilijaa", jonka ovat kirjoittaneet Tony Latva ja Petri Tuunainen (WSOY, 2004), kerrotaan Syksyn sävel -kilpailun tulokset vuosilta 1968-2001 ja myös taustatietoja jokaisesta kilpailusta. Kilpailukappaleista kerrotaan sijoitus, kappaleen nimi, esittäjä, säveltäjä ja sanoittaja.
Vuoden 1988 Syksyn sävel -kilpailun tulokset:
1. Surun pyyhit silmistäni (Kirka)
2. Sä minut syttymään saat (Matti & Teppo)
3. Siivet (Paula Koivuniemi)
4. Tähtihetki (Teuvo Oinas)
5. Ollaan yhdessä (Tarja Ylitalo)
6. Minen mee uimaan (Mikko Alatalo; diskattiin, koska kappale oli esitetty julkisesti ennen kilpailua)
7. Oo mamma mia mia maa (Marion)
8. Me teimme sen (Katri Helena)
9. Rankan...
Taiteilijanimiä ei voi varsinaisesti rekisteröidä itselleen, mikäli ei sitten saman tien perusta toiminimeä ja rekisteröi sitä kaupparekisteriin (tästä nimeämiskäytännöstä lisätietoja Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla: https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/nimiohjeet.html sekä https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/yksinoikeusnimeen.html ). Jos joku on vakiinnuttanut itselleen tietyn taitelijanimen, yleisesti kuitenkin katsotaan että hänellä on siihen ns. moraalinen tekijänoikeus tai isyysoikeus ja siten myös mahdollisuus puolustaa sen käyttöoikeutta vaikkapa oikeusteitse. Asiasta on ainakin yksi korkeimpaan oikeuteen saakka mennyt ennakkotapaus, jota on lyhyesti kuvattu tässä artikkelissa: https://...
Runo on Einari Vuorelan Musta orvokki. Runo löytyy mm. kokoelmasta
Einari Vuorela : Korpirastas : Einari Vuorelan runoja. Koonnut Toni Edelman, Like 2001
Paavo Haavikon sekä kuunnelmana että näytelmänä julkaistu teos Audun ja jääkarhu perustuu islantilaiseen lyhytsaagaan Auðunar þáttr vestfirska (Audun Länsivuonolaisen tarina).
Audun Länsivuonolaisen tarina on luettavissa Jaakko Anhavan suomentamana Parnasson numerosta 47 (1997) : 1, s. 98 -101.
https://finna.fi/Record/arto.012350464
https://areena.yle.fi/audio/1-4133970
Tytti Viinikainen on suomentanut Peter Handken runon Lied vom Kindsein. Suomennos Laulu lapseudesta on luettavissa Yhdyskuntasuunnittelu-lehden numerosta 47(2009) : 2, s. 56 - 57.
https://finna.fi/Record/arto.013987795
Malmin kirjastosta voit lainata ulkoisen DVD-aseman, jonka voit kytkeä USB-liitännällä omaan tietokoneeseesi ja siirtää tiedot rompuilta. Samanlaisia asemia löytyy vain kirjastossa käytettäväksi ainakin Entressen, Itäkeskuksen, Oodin, Pasilan ja Tapiolan kirjastoista.
Aiemmat osat suomeksi julkaissut kustantamo Otava ei ainakaan vielä ole julkaissut tietoa kolmannen osan suomentamisesta. Kustantamoille voi jättää palautteita ja kysymyksiä, joten suosittelen tässä kääntymään suoraan kustantamon puoleen. Otavalle voi laittaa sähköpostia osoitteella palaute.otava@otava.fi.
Löysin yhden nuotin, jossa on tämä kappale:
Jasmine (Esitt.)
"Soittaja"
Jasminen esittämien kappaleiden nuotinnoksia. Sanat, melodia, kosketinsoitinsäestys, kitaran soinnut.
Weikko Pakarisen Kreikan kieliopissa löytyy taivutuskaavioista tuo lyhenne, joka tarkoittaa vartalo. Vartaloon liitetään päätteet, jotka esimerkiksi substantiiveilla ilmaisevat sukua, lukua ja sijaa, verbeillä lukua, "suuntaluokkaa" (Pakarisen kieliopissa) eli aktiivi, medium, passiivi, tapaluokkaa ja aikamuotoa.
Tietoa Tampereen yliopiston käytännöstä löytyy tästä:
http://www.uta.fi/opiskelu/tavoiteajat/opintoaika_loppuu.html.
Kuinka monta kertaa lisäajan voi hakea, ei ole mainittu. Tiedekunta sen päättää.
Tästä on kumminkin keskusteltu yliopistoiden kesken ja Suomen kuvalehden artikkelissa on seuraava tieto:
"Päälliköt olivat yhtä mieltä muun muassa siitä, että kerralla opiskelijalle on hyvä antaa lisäaikaa enintään kaksi vuotta. Näin tutkinnon saisi kasaan viimeistään yhdeksässä vuodessa.
Tämäkään ei ole kuitenkaan ehdoton maksimi, sillä lisäaikaa voi hakea uudelleen – vaikka kuinka monta kertaa.
Pakkanen ja Lappalainen sanovat yliopistojensa myöntävän lisäaikaa ensimmäisen kerran melko automaattisesti. Jos lisäaikaa hakee toistamiseen, seula on...
Ylen Elävän arkiston haastattelusta (Arabisivistys oli satoja vuosia länsimaiden edellä), jossa Jorma Kallenautio ja professori Heikki Palva keskustelevat mm. lääketieteestä ei ainakaan tällaista tietoa löytynyt. Haastattelu on katsottavissa alla olevasta linkistä:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/arabisivistys-oli-satoja-vuosia…
Eälvästä arkistosta löytyy myös useita ohjelmia Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita -otsikon alta:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/11/14/muinaisen-assyrian-suurvallan-v…
Valitettavasti emme löytäneet muualtakaan tietoa kysymästäsi lääkäreiden koulutuksen tilapäisestä lakkauttamisesta.
Pyysimme muutamalta museoalan asiantuntijalta vastaukset kysymyksiinne. Tässä heidän esittämiään faktoja.
Teemu Korkiakangas Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen tiedemuseosta vastasi kahteen ensimmäiseen kysymykseen näin:
”Vanhoja Suomen lippuja, esimerkiksi mainittuja 1918-1920 välillä käytössä olleita kruunullisia valtiolippuja sekä kansallislippuja, on useissa eri museoissa. Niitäkin vanhempia leijonalippuja on samoin säilynyt eri paikkakunnilta.”
”Lipuilla on paljon nimenomaan käytön mukana tulevaa paikallista merkitystä, minkä vuoksi niitä säilytetään eri puolilla eri museoissa. Vanhoja lippuja pitää säilyttää tarkoissa olosuhteissa, että ne säilyvät ehjinä tulevillekin sukupolville. Siksi museot tuskin asettavat...
Liikenneturva on vastannut samanlaiseen kysymyksiin sivuillaan. Linkki Liikenneturvan vastaukseen
"Voimassa olevan tieliikennelain (729/2018) kyseistä väistämisvelvollisuutta käsittelevä 27 § on muotoiltu seuraavasti:
”Jos pysäkillä oleva linja-auto tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa, osoittaa suuntamerkillä aikovansa lähteä liikkeelle, samalla tai viereisellä ajokaistalla pysäkkiä lähestyvällä ajoneuvolla on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa. Kun pysäkin viereinen ajokaista on pyöräkaista, myös pyöräkaistan viereistä ajokaistaa pysäkkiä lähestyvällä ajoneuvolla on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa.” " Linkki Finlexiin (pykälä näyttää olevan 26)
Eurooppalaiset liikennesäännöt on...
