Kirkes-kirjastoissa PIN-koodin saa paikan päällä kirjastossa todistamalla henkilöllisyyden. Ota siis kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan seuraavalla kirjastokäynnillä.
Kyseessä ei ole Christina Rossettin (1830-1894) runo, vaan jonkun tuntemattoman tekijän runo. Se muistuttaa hiukan Rossettin runoa "Remember", mistä johtuu siihen liittyvä väärinkäsitys. Väärinkäsitys on lähtöisin sosiaalisesta mediasta ja internetin keskustelupalstoilta:
https://atkinsbookshelf.wordpress.com/tag/rossetti-miss-me-but-let-me-g…
Tarkistin asian selailemalla kirjaston kokoelmista löytynyttä Rossettin runovalikoimaa. Etsimääsi runoa ei ollut kokoelmalla. "Miss Me, But Let Me Go" lienee siis tuntemattoman tekijän kuolinilmoituksessa tai muussa vastaavassa yhteydessä julkaisema värssy, joka on jäänyt elämään.
Kun kanoja rokotetaan tehottomaksi muokatuilla taudinaiheuttajilla, keltuaiseen alkaa kertyä kolmen viikon kuluttua runsaasti polyklonaalisia vasta-aineita eli immunoglobuliineja, IgY. Keltuaisen IgY-pitoisuus voi olla jopa 25 mg/ml. Käytännössä yksi kana tuottaa vuodessa noin 60 g vasta-ainetta.
Lähde:
Heikki Aro, Jaakko Hiidenhovi ja Ari Hietanen, Kananmunasta terveyttä. Koetoiminta ja käytäntö 63, 4 (18.12.2006): 13
Yle uutisoi: ”Pakkanen ei tule hyönteisille koskaan yllätyksenä. Talvi saa olla kylmäkin, kunhan lumipeitettä on suojana. Menneenä talvena lumipeitettä ei ollut ja ampiaiset kärsivät siitä, Saarinen sanoo.” https://yle.fi/uutiset/3-9727785
Kaleva kirjoittaa, että lumipeitteen vuorottainen sulaminen ja jäätyminen voi aiheuttaa maassa talvehtivien hyönteisten kadon, mikä vähentää pölyttäjien määrää. Leudoista talvista kärsivät esimerkiksi maapesissä talvehtivat kimalaiskuningattaret.
https://www.kaleva.fi/luonto-vaatii-suojakseen-lunta/2351605
Tässä lisäksi kaksi tahoa, joiden puoleen kannattaa kääntyä:
Jyväskylän yliopisto Kysyttävää luonnosta tai tieteestä?
https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta...
Hei, Keski-kirjastoilla on Lukuneuvojia, jotka vastaavat juuri tällaisiin kysymyksiin. Linkki Lukuneuvontalomakkeeseen löytyy Keski-kirjastojen nettisivujen kautta: keski.finna.fi. Valitse ylhäältä: Ota yhteyttä. Aika alhaalla Ota yhteyttä -sivulla on Mitä lukisit?, josta pääsee lomakkeeseen.
Tässä myös suora linkki: https://keski.finna.fi/Feedback/Form/ReadingRequest
Voit saada pelkän kirjalistan sähköpostiisi tai valmiin kirjapaketin lähikirjastoosi. Halutessasi voit myös varata ajan henkilökohtaiseen tapaamiseen lukuneuvojan kanssa.
Sarja on julkaistu vuonna 1973 MTV:n ohjelmistossa. Heille voi esittää toiveen sarjan esittämisestä. Palautetta voi antaa: https://www.mtv.fi/ota-yhteytta
Sarjatoiveen voi toki esittää myös esimerkiksi Ylelle: https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Näkkileivän tapaista kovaa ja kuivaa leipää on leivottu Ruotsissa jo 500-luvulta lähtien. Leivän teollinen tuotanto alkoi Ruotsissa 1800-luvun puolivälissä. Ensimmäisenä sitä valmisti nykyisen Wasabrödin edeltäjä, mutta tuolloin leipää oli valmistettu kodeissa jo vuosituhannen verran. On siis mahdotonta nimetä yhtä henkilöä, joka olisi keksinyt näkkileivän.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4kkileip%C3%A4https://web.archive.org/web/20160503231014/https://www.dn.se/mat-dryck/…
"Sanoma Saksanmaalta" (tai "Sanoma Saksan maalta" tai "Albert ja Maria") on balladi, joka pohjautuu ruotsinkieliseen arkkiveisuun "Stralborgsvisan". Sen aiheena on epäsäätyinen rakkaus: rikas isä ei hyväksy tyttärensä ja köyhän nuorukaisen rakkautta. Laulusta on olemassa erilaisia käännöksiä ja niiden muunnelmia. G. W. Gustafsson julkaisi oman käännöksensä nimellä "Albert ja Maria" arkkiveisuna ensimmäisen kerran vuonna 1879, samoin D. J. Rautiainen oman käännöksensä. Laulua on laulettu eri melodioilla. Kirjassaan "Balladeja ja arkkiveisuja : suomalaisia kertomalauluja" Anneli Asplund kertoo tarkemmin laulun historiasta. Kirjassa on myös nuotinnoksia eri melodioista, joilla laulua on laulettu.
Asplundin...
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät esimerkiksi Seppo Sampion Sukututkimuksen perustieto (1996) ja Marja-Liisa Putkosen toimittama Selvitä sukusi (1992). Kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa Plussasta. Plussa-aineistohaulla löytyy lisää teoksia hakemalla luokasta 999.1 (sukututkimuksen historia ja menetelmät). Sukututkimukseen liittyvää tietoa löytyy myös Internetistä Suomen Sukututkimusseuran kotisivulta osoitteesta http://www.genealogia.fi.
Etsitty lastenruno on tsekkiläisen Jan Čarekin Lammikossa hänen Iloisesta riimikirjastaan (Otava, 1963), jonka runot on saksankielisestä käännöksestä suomeksi riimitellyt Eeva-Liisa Manner. Runon voi löytää myös sellaisista lastenrunoantologioista kuin Pikku Pegasos (Otava, 1980), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994). Näissä runon tekijäksi on merkitty yksin Eeva-Liisa Manner.
Kaksoiskansalaisuutta käsittelee Suomessa asevelvollisuuslain 7. luku. Toisessa valtiossa asevelvollisuuden suorittanut vapautetaan hakemuksesta varusmiespalveluksen suorittamisesta rauhan aikana.
Libristi on kirjakauppa-alan nimike, joten kyseinen merkintä tarkoittaa todennäköisesti kyseessä olevan ennakkokappale kirjakaupalle.
Esimerkiksi tässä teoksessa teksti on painettu kanteen: https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=497832
Asian voinee varmistaa esim. Kirjakauppaliitosta.
Lastenkirjainstituutin vuonna 2011 järjestämän aapisnäyttelyn näyttelyluettelo on luettavissa internetissä: https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2016/08/Suomalaisia-aapisia-Agricolasta-nykyaikaan.pdf. Näyttäisikö joku siinä esiintyvistä kansikuvista tutulta? Kansikuvia löytyy toki myös esim. laittamalla Googlen kuvahakuun hakunsanoiksi "vanhat aapiset".Lastenkirjainstituutin kirjasto sijaitsee Tampereella. Se on tällä hetkellä kesätauolla, mutta avautuu jälleen 12.8.: https://lastenkirjainstituutti.fi/info/yhteystiedotjaaukioloajat. Toki myös Tampereen kaupunginkirjaston varastosta löytyy paljon vanhoja aapisia. Niitä on mahdollista selailla ja varata PIKI-verkkokirjaston kautta: https://shorturl.at/uCC44.
Riikka Juvosen kirjassa "Pikku enkelin iltasadut" (Kirjapaja, 1999) on kuvaukseen sopiva satu "Tembo ja isoisä".(Nimeke kirjan kannessa ja selässä on "Pikku enkelin iltasatuja", mutta nimiösivulla "Pikku enkelin iltasadut".)
Etsin Linda-tietokannasta Jan Ivarssonin teokset ja löysin niitä 2 kpl:
- Subtitling (1998) Saatavana Helsingistä, Joensuusta ja Turusta.
- Subtitling for the media: a handbook of an art (1992) Saatavana Helsingistä, Turusta, Joensuusta ja Tampereelta.
Näistä pitänee tehdä kaukolainapyynnöt omassa kirjastossa.
Muita tv-kääntämistä käsitteleviä kirjoja löytyi niinikään Lindasta, hakusanoina käytin asiasanoja 'kääntäminen' ja 'televisio-ohjelmat'. Tulokseksi tuli yht. 58 viitettä. Tämän haun voit varmaan pyytää tekemään omassa kirjastossasi. Tässä siitä muutama esimerkki:
- Mäkinen, Kaisa: Tekstitys televisiolle esimerkkinä Sissi-elokuvat (2000)
- Hatim: The translator as communicator (1997)
- Lehtinen: Televisiokääntämisen taustatekijät...
Linnunlauluäänitteitä löytää HelMetistä esim. yhdistämällä sanahaussa hakusanat ’linnut’ ja ’äänet’
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=linnut+%E4%E4net&m=&l=&Da=&Db=… . Haulla tulee melkoinen määrä äänitteitä ja esim. kirjoja, joissa on liitteenä cd-levy. Kaikkia äänitteitä ei ole tarkoitettu lajien tunnistamiseen, mutta tässä muutama esimerkki siihen tarkoitukseen sopivista:
Jännes: Linnunlaulun Suomi, kirja + cd-levy liitteenä (Otava, v. 2005)
Koskimies: Kotimaan linnut, kirja + cd-levy liitteenä (WSOY, v. 1996)
Suomen ja Euroopan lintuopas, kirja ja cd-levy erikseen (Valitut Palat, v. 2003)
Luonto soi –sarjan cd-levyt, osat 1-9 (äänittäjä Lauri Hallikainen).
Internetistä löytyy myös sivusto, josta löytyy...
Suomen kansallisdiskografia Violasta (https://finna.fi löytyvät tiedot kotimaisista äänitteistä (vuodesta 1901) ja kotimaisista nuoteista (vuodesta 1977), sekä myös niihin sisältyvistä yksittäisistä kappaleista. Haettaessa Heikki Harman eli Hectorin tietoja löytyvät haulla myös hänen kääntämänsä kappaleet omana ryhmänään:
https://finna.fi
Ainoat vastaani tulleet kuvat Jussi Ruohosta löytyvät Yrjö Halmeen kirjasta Seitsemännet olympialaiset kisat v. 1920 Antwerpenissä : erikoisesti suomalaisten osanottoa silmälläpitäen: sivulla 242 on pieni soikea kasvokuva ja sivulla 109 Saksassa otettu kuva Ruohosta hyppäämässä.
