Iltalehti paljasti artikkelissaan kapellimestarin nimen "Huima yllätys: Käärijän mystinen kaksoisolento Häärijä on nyt Ylen suositun ohjelman vetäjä!" 8.5.24 Linkki artikkeliin.Kapellimestarina toimi Tomi Häppölä.
Kielenhuollon kirjoista ei selvinnyt onko ajatusviivan lukeminen viivaksi virheellistä. Sitä pitäisi kysyä Kielitoimistosta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110 . Kielitoimiston sanakirjan mukaan pitkäjännitteinen on rinnakkainen ilmaisu pitkäjänteisen kanssa, joten molemmat ovat oikein.
Runo on julkaistu englanniksi Josef Timarin valokuvateoksessa Whispering Birches, joka sisältää Emily Jeremiahin ja Fleur Jeremiahin käännöksiä eri runoilijoiden tuotannosta.
Kirja kuuluu Pasilan kirjaston kokoelmiin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2181963
Ilola on saanut nimensä vanhasta tilasta. Eppilä-niminen torppa vaihtoi nimensä Ilolaksi saatuaan itsenäisyyden.
Tieto löytyy dokumentista Vantaa alueittain 2015 (sivu 182). Julkaisu on vapaasti luettavissa osoitteessa http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/….
Märehtijöiden, kuten lehmän, ruoansulatus neljine mahoineen on hyvin erilainen kuin yksimahaisten lajien. Lehmän etumahoista ensimmäisessä eli pötsissä elää isäntäeläimen kanssa symbioosissa suuri määrä erilaisia anaerobisia mikro-organismeja. Mikrobien aikaansaamassa pötsikäymisessä rehusta vapautuu energiapitoisia käymistuotteita, jotka isäntäeläin käyttää energianlähteenään. Lisäksi mikrobisto tuottaa isäntäeläimelle välttämättömiä aminohappoja ja B-vitamiinia. Noin 70 % märehtijän käytettäväksi tulevista aminohapoista (valkuaisesta) on peräisin pötsissä muodostuneista mikrobeista. Pötsin mikrobit pystyvät hajottamaan myös tehokkaasti kasvien soluseinärakenteiden kuituja.Nurmirehu ja heinä sisältävät kuitenkin jo itsessään...
Nykyinen, teollisesti valmistettu näkkileipä on peräisin Ruotsista. AU Bergmans enka alkoi valmistaa sitä 1850-luvulla. Suomessa valmistus alkoi 1880-luvulla.Sen sijaan vastaavaa leipä on valmistettu sekä Ruotsin että läntisen Suomen alueella jo kauan ennen tätä. Varmuutta alkuperästä ei siis ole, mutta vanhimmat havainnot näkkileiväntyyppisistä kovista ja kuivista leivistä ovat Keski-Ruotsista 500-luvulta.Lähteet:Näkkileipä – WikipediaTuggmotstånd - DN.SEKnäckebröd – Svenskt UppfinnareMuseum
Suosittelisin ensimmäiseksi Mauri Kunnaksen kuvakirjaa Seitsemän koiraveljestä. Se on mainio mukaelma klassikosta. Tekstiä on riittävästi isommallekin lukijalle.Seitsemän veljestä karkumatkalla on romaanista irrotettu kolmas luku Hannu Lukkarisen kuvittamana. Se on suunnattu lapsilukijoille.Tietysti voi myös ajatella romaanin selkokielistä versiota. Sen on kirjoittanut Pertti Rajala, ja vaikka tarinaa on paljon lyhennetty, romaanin henki on pyritty säilyttämään.
Monipuolisesta arkistosivustosta finna.fi ("Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aarteet samalla haulla.") löytyi kaksi kuvaa nimenomaan Punavuoren kirjaston lukusalista.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=per%C3%A4miehenkatu+kirjasto&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=per%C3%A4miehenkatu+kirjasto&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Katkelma löytyy tosiaan Marguerite Duras'n omaelämäkerrallisen teoksen L'Amant ( 1984; Rakastaja 1985, Otavan kirjasto) alusta, Jukka Mannerkorven suomentamana:
"Minun elämässäni oli myöhäistä kovin varhain. Kahdeksantoistavuotiaana oli jo myöhäistä. Kahdeksantoista-, kaksikymmentäviisivuotiaana kasvoni kehittyivät odottamattomaan suuntaan. Kahdeksantoistavuotiaana minä tulin vanhaksi. En tiedä käykö niin kaikille, en ole koskaan kysynyt. Luulen kuulleeni puhuttavan ajan paineesta joka joskus iskee kesken nuoruusvuosien, elämän kukkeimpaan aikaan."
Erkki Lahden Eränkäynnin perinnesanastoa -teoksen mukaan koskenkorva on koskessa oleva niemi, joka kääntää vettä viereiseen poukamaan, tai virran kuohuva pyörre. Korva-sanalla lienee muitakin merkityksiä, mutta ilman tarkkaa sitaattia on hankala sanoa, mistä on kyse.Lähde: Lahti, Erkki 2017: Eränkäynnin perinnesanastoa.
Hei,
Sekä Aili Palménin vuoden 1964 käännöksessä että Arto af Hällströmin vuoden 2011 käännöksessä tuo kohta kuuluu "Eivät liikahdakaan". Valitettavasti Love-kirjojen vuonna 1990 julkaiseman Antti Halosen ja Kristiina Lyytisen käännöstä ei juuri nyt ole paikalla.
Mikrofilmejä myy Kansallisarkisto (http://www.narc.fi/). Jäljennökset ovat myös mikrokorteilla, ja niitä saa Mikkelin maakunta-arkistosta (http://www.narc.fi/ma/mma/mmapsivu.htm). Myös hinnat selviävät näistä.
Sukututkimukseen liittyvää tietoa löytyy Suomen sukututkimusseuran osoitteesta http://www.genealogia.fi/, mm. rullafilmien saatavuustietoja. Sukututkimusseura on vienyt osan historiankirjoista Internetiin. Ne löytyvät kohdasta HisKi-kirkonkirjoja.
Vastaan Kouvolan pääkirjaston tilanteesta. Emme valitettavasti osta kyseista sarjaa, koska kirjastossamme on jo suomalaiset klassikot melko kattavasti. Teidän kannattaisi kysellä antikvariaateista ja kirpputoreilta. Koulujen alettua voisi ehkä kysellä myös kouluilta, olisiko heillä käyttöä tällaisille kirjoille. Muistuttaisin myös Kouvolan pääkirjaston Ex libris -kahvilassa olevasta kirjojen vaihtokaapista, jonne voi tuoda tarpeettomat kirjat ja voi ottaa kaapista jotain mukaan.
Asian selvittäminen vaatisi jonkin verran selvitystyötä. Foto-Jatan takana olivat Jatta ja Pentti Helanne. Pentti Helanne on kuollut, ja hänen nekrologinsa löytyy Helsingin Sanomien numerosta 26.4.2010. Nekrologin on kirjoittanut Henrik Helanne, jonka kautta voisi kenties saada tietoa valokuvaamon arkiston kohtalosta. Häntä voi koettaa tavoittaa esimerkiksi Fonectan kautta osoitteesta https://www.fonecta.fi/haku/henrik+helanne.
Toinenkin reitti asian tutkimiseen saattaa löytyä. Osoitteessa https://keskustelu.suomi24.fi/t/6877531/miksi-foto-jatta-lopettaa käydyn keskustelun mukaan valokuvaamo olisi myyty omistajien jäätyä eläkkeelle. Osoitteessa https://www.finder.fi/Valokuvaus/Foto-Jatta/Helsinki/yhteystiedot/16002… Foto-Jatta yhdistetään...
Fono.fi-äänitetietokannan kautta löytyi muutama arkkitehtikappale. Fono.fi on kirjastokäyttöön muokattu versio Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannasta. Se on vapaasti käytettävissä ja löytyy täältä:
http://www.fono.fi/
Nämä löytyivät:
- God save the architects (False start city / Ultrasport, 2006)
- Rakennustyömaalla vilisee (Sankarihommia / Loiskis, 2003)
- So long, Frank Lloyd Wright (aiheena samanniminen arkkitehti, Old friends / Simon & Garfunkel, 1997)
Alan Parsons Projectilla on kokonainen albumi Antonio Gaudin elämäntyön inspiroimaa musiikkia (Gaudi, 1987).
Muita aiheeseen liittyviä vaikkapa David Bowien Thru these architects eyes ja ehkä Ismo Alangon Laatikoita.
Mahtaisiko Arkkitehtiliitolla olla lisätietoa?
http://www....
Kuolleen henkilön ja kuolinpesän veloista säädellään perintökaaren 21 luvussa. Perintökaari löytyy ajantasaisena Finlex –tietopankista seuraavasta linkistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Perintökaaren 21 luvussa todetaan, että jos vainajalla on velkoja, velkojen maksuun käytetään vainajan omaisuus. Ennen velkojen maksua kuolinpesän varoista maksetaan pesänselvitysvelat. Pesänselvitysvelkoja ovat perintökaaren 18 luvun 5 §:n mukaan esim. kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset.
Eduskunnan kirjastossa on runsaasti perintöoikeudellista kirjallisuutta. Voimme suositella esimerkiksi Aulis Aarnion ja Urpo Kankaan kirjoittamia "Suomen jäämistöoikeus 1 : perintöoikeus" vuodelta 2009 ja "Perhevarallisuusoikeus"...
Otsoni on kaasu, jossa tavallisen hapen kahden happiatomin (O2) sijasta on kolme (O3). Yläilmakehässä otsoni on hyödyllistä, sillä se imee auringon haitallista UV-säteilyä. Alailmäkehässä otsoni on saaste, sillä se ärsyttää hengitysteitä ja keuhkoja.
Otsonia ei ole päästöissä itsessään, vaan sitä syntyy auringonvalon reagoidessa hiilivetyjen kanssa. Kaupunkien keskustoissa otsonipitoisuudet saattavat kuitenkin olla pienet, koska otsoni reagoi niin ikään liikenteen päästöistä tulevan typpimonoksidin kanssa ja häviää sitä kautta. Tästä syystä ilman otsonipitoisuus on korkeampi maaseudulla. Otsonia voi myös kulkeutua Suomeen Keski-Euroopasta eteläisten ilmavirtausten myötä.
Otsonin muodostuminen on siis riippuvaista auringonvalosta, joten...
Osoitteessa http://www.isuresults.com/results/season2223/ec2023/ (viitattu 31.1.2023) löytyvät kysymäsi tiedot. Valitse ensin haluamasi kategoria - esim. women - free skating results, saat listan osallistujista ja heidän pisteistään. Klikkaamalla kilpailijan nimeä löydät tiedot hänen tällä kilpailukaudella käyttämästään musiikista (Music Free Skating). Kimmy Repondin vapaaohjelman taustalla soi Musen Exogenesis Symphony, olisiko kyse tästä?
Etsimänne kirja on todennäköisesti vuonna 1948 ilmestynyt Mies ja minä, jonka on julkaissut Tammi. Kirjan on piirtänyt Engholm ja kertonut Hast. Suomentaja on Jari Louhija.
Kirja on eläintarhassa asuvan elefantin kertoma tarina hänen ja hänen hoitajansa "Miehen" karkureissusta. Elefantti kaipaa isompia kylpyammeita ja mies puolestaan puolukkapuuroa, jota ei saa kotonaan tarpeekseen.
Valitettavasti kirjaa ei löydy Kymenlaakson kirjastoista, mutta sen saa kyllä kaukolainattua Kuopion Varastokirjastosta kirjastomme kautta.
Hei!
Kirjastokortin numeron voi tarkistaa vain esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Jos kortti on kadonnut, kannattaa se ilmoittaa kadonneeksi ja hankkia uusi, kun se on mahdollista. Uusi kortti maksaa kolme euroa. Nelinumeroinen pin-koodi pysyy samana, jollet halua sitä erikseen vaihtaa.
