Viron kielessä osa viikonpäivien nimestä on mallia "kolmapaev, neljapaev" eli päivien nimet tulevat numeroista, ks. https://fi.wikibooks.org/wiki/Viron_kieli/Sanasto Sunnuntai on viroksi pühapaev ja lauantai laupaev - lauantain nimi viittaa sekä suomessa, virossa että ruotsissa pesemiseen tai peseytymiseen ja siihen, että pesuhommat hoidettiin ennen pyhäpäivää. Suomenkin kielessä osa viikonpäivien nimistä lienee ollut viron mallia.Lisätietoa:https://kotus.fi/sana/lauantai/Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto
Hevostietokeskuksen sivut (https://hevostietokeskus.fi/) sisältävät paljon vapaasti luettavissa olevaa tietoa hevosen hoidosta, ruokinnasta ja valmennuksesta. Sivustolta löytyy lisäksi maksullinen Hopti-palvelu, jonka avulla voi laatia hevoselle optimaaliset ja yksilölliset ruokintasuunnitelmat.Tietoa löytyy myös mm. seuraavista kirjoista:Hevosen ruokinta ja hoito (ProAgria Keskusten liitto, 2017)Ravivalmennus (Suomen Hevosurheilulehti, 2016)
Viipurissa ilmestyneessä Karjala-lehdessä on ollut 16.-17.1.1928 maininnat Viipurin Kulmahallissa esitettävistä koululaisnäytöksistä elokuvista "Chang" sekä "Kasimir ja Kleopatra". Kyseessä on ollut siis kaksi eri elokuvaa.
Changista kirjoitetaan 16.1.1928:
"Filmissä kuvataan Pohjois-Siamin asukkaiden vaikeata elämää sikäläisissä aarniometsissä. Viidakon villit pedot ja suuret norsulaumat aiheuttavat siamilaisille kamppailuja elämismahdollisuuksiensa puolesta --".
Lopuksi mainitaan myös:
"-- Jatkonumerona on hauska 2-osainen rakkaustarina kissamaailmasta Kasimir ja Kleopatra".
Kyseiset lehdet ovat vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston digipalvelussa:
Karjala 16.1.1928, sivu 2
Karjala 17.1.1928, sivu 4
...
Näyttelijä Inkeri Wallenius on lukenut c-kasetille ja cd-levylle lukuisia kirjoja, mutta näitä kysymiäsi ei löytynyt. Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Ollin oppivuodet ja Iris rukan on lukenut c-kasetille Liisamaija Laaksonen ja Saran ja Sarrin Pirkko Aarnio:
https://finna.fi
Celia-kirjaston kautta löytyy uudempia versioita, mutta näissäkään lukijana ei ole Inkeri Wallenius:
http://www.celia.fi/nain-lainaat
Kenties Yleisradio on esittänyt aikoinaan kirjat myös Walleniuksen lukemana, mutta näitä nauhoituksia ei ole ollut yleisesti saatavilla.
Kirjoina kaikki kolme saa lainaan mm. Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjastoon ohjelmaa tarjottaessa kannattaa ottaa yhteyttä kunkin kirjaston tapahtumista vastaaviin henkilöihin. Turun kaupunginkirjaston tapahtumavastaavien yhteystiedot löytyvät kirjaston www-sivuilta, tässä suora linkki kyseiselle sivulle: http://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/kirjastot-ja-yhteystiedot/h…
Vaski-verkkokirjastosta löytyvät seuraavat teokset:
Mannerheimin lastensuojeluliiton julkaisu Tepa tahtoo tietää, jossa käsitellään äidin masennusta tarinan muodossa.
Eoin Colfer: Tohtori Anna-Liisa (helppolukuiset), jonka aiheena isän masennus.
Paula Mäkinen: Mikon äiti on masentunut (kuvakirja).
Lisäksi voisi mainita Pia Lindenbaumin kirjan Kun Ollin äiti unohti (kuvakirja), jossa äiti ilmeisesti stressin seurauksena on muuttunut lohikäärmeeksi.
Hei,
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Suomen murteisen sanakirja (https://kaino.kotus.fi/sms/) sanoo seuraavasti:
"talon entisen palkollisen vierailusta t. morsiamen käynnistä vihkimisen jälkeen kotonaan: ”mennä (tulla) hiiriä päästämään”".
Sen enempää sanonnan taustaa ei sanakirja kerro, mutta vahvasti agraariseen Suomeenhan tuo sanonta viittaa.
Gunnar Ekelöfiltä on suomennettu kokoelmat Runoja (1968), Epätasaiset runot (1981) ja Trilogia (1994) (Lähde: Fennica-tietokanta: https://finna.fi
Näistä kirjoista Runoja-kokoelmassa on muutamia runoja Färjesång-kokoelmasta. Mikään runoista ei ole kysymäsi. Ekelöfiltä on myös suomennettu yksittäisiä runoja mm. Parnasso-lehteen ja eri antologioihin. Linkki maailman runouteen -tietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) löytyy paljon lähteitä Ekelöfin yksittäisten runojen suomennoksiin, mutta kysymäsi runo ei löydy sieltäkään. Todennäköisesti runoa ei siis ole suomennettu.
Ammattikorkeakouluissa voi hyväksilukea aikaisempia opintoja, mutta alemman tason opintoja ei välttämättä sellaisenaan voi hyväksilukea. Aikaisempien opintojen hyväksiluvut ovat aina tapauskohtaisia, joten yleispätevää ohjetta niistä on vaikea antaa. Opiskelusta on kuitenkin aina hyötyä, ja perusopinnot voivat antaa paljon pohjatietoja, joita voi hyödyntää myöhemmissä opinnoissa.
Kirjastoalalla on työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen mukaan ylitarjontaa kirjastotyöntekijöistä. Vuonna 2019 kirjastotyöntekijät nousivat ylitarjonnasta kärsivien ammattibarometri-listalle. Alueellisesti ja tehtäväkohtaisesti voi kuitenkin olla puutetta pätevistä työnhakijoista. Suurissa kaupungeissa ja kirjasto-opetusta tarjoavilla paikkakunnilla...
Korvauksia maksettiin.
Vuonna 1945 eduskunta hyväksyi lisämenoarvioon 75 miljoonan markan suuruisen määrärahan maksettavaksi korvauksiin poliittisista syistä tuomituille, syytteessä olleille tai turvasäilössä pidetyille.
Korvauksia maksettiin arviolta 270 henkilölle. Nykyrahassa jokainen sai keskimäärin 28 400 euroa.
19.6.1945 pidetyssä eduskunnan täysistunnossa hyväksyttiin Laki poliittisista syistä tuomituille, syytteessä oleville tai turvasäilössä pidetyille heidän menetetyistä ansiotuloistaan myönnetyn korvauksen verovapaudesta - 653/1945. Lain taustalla olevassa hallituksen esityksessä 19/1945 todetaan mm.: ”Kysymyksessä olevaa määrärahaa on Hallituksen esityksen perustelun mukaan käytettävä korvaukseen oikeutettujen menetettyjen...
Kansallisesta Finna-tiedonhakupalvelusta (Finna.fi), jossa ovat mukana lähes kaikki Suomen kirjastot ja suuri määrä arkistoja ja museoita, kannattaa lähteä etsimään Edit Södergrania ja nietzscheläisyyttä koskevaa tietoa/teoksia. Finnasta saa myös tiedon, missä kirjastossa ko. teokset ovat saatavissa.
Seuraavassa linkissä esimerkkinä Finnasta tehty haku hakusanoilla: "södergran, nietzsche": https://bit.ly/2FtQl0J. Haulla löytyy kolme teosta, joita on saatavissa Vaski-kirjastoissa.
Haapala Vesa, Kaipaus ja kielto : Edith Södergranin Dikter-kokoelman poetiikkaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005.
Kuvien kehässä : tutkielmia kirjallisuudesta, poetiikasta ja retoriikasta. Haapala, Vesa (...
Alkueläimistä sinänsä löytyy tietoa miltei mistä hyvänsä kattavasta eläintieteen hakuteoksesta tai selkärangattomia yleensä käsittelevistä kirjoista. Tohvelieläimestä on erinomainen artikkeli esimerkiksi viisiosaisen Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja -teoksen viidennessä osassa.
Lukiotasoista tietoa alkueläinten hyödyntämisestä bioteknologiassa onkin sitten jo vähän hankalampi löytää. Vesi- ja vesihuoltoaiheisessa kirjallisuudessa (esimerkiksi Esko Mälkki, Pohjavesi ja pohjaveden ympäristö ; Erkki Karttunen, Vesihuoltotekniikan perusteet) tavallisesti vain hahmotellaan biologiset prosessit ja mikrobien toiminta pääpiirteissään, ja eläinkirjoissakin tähän viitataan vain ohimennen tai ei lainkaan. Kansainvälistä...
Hei, naisten keski-iän avioliittoa solmittaessa 1800-luvun viimeisenä vuosikymmenenä löydät julkaisusta Yleiskatsaus väkiluvunmuutoksiin Suomessa vuonna 1900 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023013112326), taulukosta "Avioliittoon menneiden keski-ikä" s. 30. Esimerkiksi vuonna 1891 se oli 26 vuotta.
Valitettavasti ei löydy yhtä kirjaa, jossa olisi pelkästään raamatullisia nimiä. "Iso Raamatun tietosanakirja" sisältää mm. Raamatussa esiintyvien etunimien selityksiä. Moniosainen sarja on kuitenkin työläs selata läpi ja on yleensä vain kirjaston käsikirjastossa luettavana. Pentti Lempiäisen "Suuressa etunimikirjassa" on myös raamatullisia nimiä. Ortodoksisia nimiä on kirjassa "Nimi ja usko" Kannattaa käydä katsomassa myös Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Etsi arkistosta kirjoittamalla hakupalkkiin nimet* raamat* ja paina Hae -kohtaa. Iso Raamatun tietosanakirja 1-10. Vantaa: Raamatun tietokirja, 1989-1992, Lempiäinen, Pentti...
Juice puhuu : kootut muistelmat -kirjan ensimmäisessä osassa Runebergin tekstiin tehdyn Sotilaspoika-kappaleen yhteydessä Juice mainitsee kyllä säveltäneensä Runebergia, mutta kääntämistä – tai aikomusta kääntää – hän ei mainitse sanallakaan: "Vänrikki Stoolin tarinoita mä oon sävellelly, melkein kaikki." Muistelusten pohjana olevat haastattelut on toki tehty jo vuosina 1989–90, mutta en onnistunut löytämään viitteitä mahdollisista Runeberg-suomennoksista Juicen myöhempien vaiheidenkaan kirjallisia tuotoksia käsittelevistä lähteistä. Juice puhuu -kirjan perusteella ruotsin kieli ei hänelle erityisen läheistä ollut ("Se oli yks kieli muitten joukossa, semmonen jota mä hyvin harvoin tuun tarviimaan mutta on hyvä syystä tai...
Valtteri on suomenkielinen vastine nimelle Valter. Valter nimen katsotaan taas olevan saksalainen Walther ’valtias’, ’ohjaaja’, ’joukon johtaja’.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava).
Intiaanipäälikön Seattlen puhe löytyy teoksesta Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä Äidinkielen sampo 2 (1983) s. 90-97, Vihreä maa (1987), Yläasteen elämänkatsomustieto 7 (1988), s. 113-114. Se on julkaistu myös Vartija-lehdessä 1988: nro 1 ja Suomen kuvalehdessä 1990: nro 8.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=P%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6+Se…
Verkosta se löytyy suomeksi tällä hetkellä peda.net-kurssista, https://peda.net/parkano/parkanon-lukio/oppiaineet/historia/arkistoidut… ja esim. Kierrätyskeskuksen sivuilta, https://www.kierratyskeskus.fi/tietoa_meista/hankkeet/menneet_hankkeet_…
Kappale "Hämärän prinsessa" on alunperin ilmestynyt LP-levyllä "Laivat" vuonna 1985. Levyn kustantaja on AAB Tuotanto, kustantajan tuotenumero AABLP 101.
Uusintajulkaisuna ilmestyneessä CD-levyssä "Laivat" (v. -98) -kappaleen kustantajaksi mainitaan kuitenkin sekä AAB Tuotanto että Love Kustannus, ja levyn tuotenumero on JHNCD2522.
