Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole Laihian puhelinluetteloita tuolta ajalta, ei myöskään Laihian kirjastossa, tiedustelin asiaa sieltä. Kansallisarkiston Vaasan toimisteessä ei luetteloita myöskään ole. Sieltä kehotettiin tiedustelemaan kyseistä aineistoa Kansalliskirjastosta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/puhelinluettelot.Jos sieltäkään ei tietoa löydy, voisi kysyä suoraan puhelinyhtiöstä. Laihia on kuulunut aikoinaan Etelä-Pohjanmaan puhelinosakeyhtiöön, joka on sulautettu Vaasaan ja siitä eteenpäin isompiin yhtiöihin.https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/etpohjmpuhelin.shtml
Edustajat saavat palkkiota koko vuoden eli myös istuntotaukojen ajalta. Kyseessä on palkkio, ei palkka. Lisätietoja: Kansanedustajien palkkiot ja kulukorvaukset
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/…;
Eduskunnan kirjastossa on tehty Kansanedustajien palkkioiden kehitys -tietopaketti:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhte…
Heti sodan jälkeen itse sodasta kirjoittivat pääasiassa miehet. Naisten kirjoittamat kirjat kertoivat usein rintamalotista tai kenttäsairaalassa työskentelevistä naisista. Naisten kuvaavat sotaa myös ulkopuolisen tai siviilin näkökulmasta. Tässä joitakin mahdollisuuksia. Lottakuvauksista tunnetuin oli epäilemättä Irja Virtasen kirja Kenttäharmaita naisia, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1956. Kirjasta otettiin uusi laitos vuonna 2006. Kirja herätti aikanaan paheksuntaa, mutta vuonna 2017 se edusti julkaisuvuottaan Kirjojen Suomi -projektissa.Jo vuonna 1940 ilmestyi Siiri Vihantolan kertomuskokoelma Tulta hankien yllä. Kirjan kertomukset kuvaavaat talvisodan tapahtumia.Kersti Bergrothin päiväkirjamainen romaani Nuoren...
Helmetin aineistoista löysin kaksi kirjaa. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skemikaaliriskeist%C3%A4__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kirjoista voi myös löytyä spraymaalien yms haittavaikutuksiin liittyvää tietoa ja ohjeita. Myös Tukesin sivuilta löytyy kattavasti tietoa. https://tukes.fi/kemikaalit/clp-luokitus-merkinnat-ja-pakkaaminen/luokitus/terveysvaarat. Sen tarkemmin en valitettavasti tietoa löytänyt, mutta toivon, että nämä auttaisivat eteenpäin.
Kirjastojen luettelointitiedoista ei selviä kirjan kovakantisuus, joten sitä kautta emme voi asiaa selvittää. Egmont Kustannuksen sivuilla kerrotaan, että ensimmäiset albumit ilmestyivät 1960-luvulla tosiaan kovakantisina, ja että 2010-luvulla ilmestyi taas uusia kovakantisia painoksia:
https://egmont.fi/2011/08/31/asterix-heraa-uuteen-eloon/
Kauppa.acv.fi-sivustolla on myynnissä mm. Asterix-sarjakuvakirjoja. Näistä kolmen kohdalla on maininta "1. painos, kovakantinen". Kirjat ovat Asterix gladiaattorina (1. p. 1969), Asterix ja Kleopatra (1. p. 1969) ja Asterix legioonalaisena (1. p. 1970). Ilmeisesti ainakin nämä kolme ovat ilmestyneet myös kovakantisina:
https://kauppa.acv.fi/index.php?route=product/category...
Vaalien yleisjärjestelyistä kunnissa vastaa keskusvaalilautakunnat. Voit siis kysyä asiaa sen kunnan keskusvaalilautakunnasta, jonka äänestyskoppien säilytyspaikasta olet kiinnostunut.
Keskusvaalilautakuntien yhteystiedot: https://vaalit.fi/kuntien-keskusvaalilautakunnat
Ainakin seuraavissa mainitsemiesi historioitsijoiden kirjoissa/artikkeleissa käsitellään Suomen ja Venäjän suhteita monista eri näkökulmista:Ylikangas, H. (1998). Suomi itäisen suurvallan varjossa. Teoksessa "...vaikka voissa paistais? : Venäjän rooli Suomessa : juhlakirja professori Osmo Jussilalle 14. maaliskuuta 1998", s. 449-461.Ylikangas, H. (1999). Väkivallasta sanan valtaan: Suomalaista menneisyyttä keskiajalta nykypäiviin. WSOY.Ylikangas, H. (2001). Tulkintani talvisodasta. WSOY.Ylikangas, H. (2007). Suomen historian solmukohdat. WSOY.Vihavainen, T., Kalleinen, K., Ketola, K., Flink, T., Engman, M., Leinonen, M., . . . Suomela, J. (2004). Venäjän kahdet kasvot: Venäjä-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivenä. Edita. (Teoksessa...
Tekijänoikeus koskee kaikkea julkaisemista. Tietoa tekijänoikeudesta löytyy Tekijänoikeus.fi-sivustosta sekä Sanastosta, jonka kautta voi myös hakea julkaisulupaa.Yli 70-vuotta sitten kuolleiden kirjailijoiden tekstejä voi käyttää, ja tekijänoikeus koskee myös kääntäjiä.
Kirjastonhoitaja ei ole sään ilmiöiden asiantuntija, mutta Forecan blogissa esitellyistä sadekategorioista kyseessä voisi olla konvektiivinen sade, koska se voi olla hyvin paikallista.LähdeForeca: Sadekategoriat https://blogi.foreca.fi/2016/02/sadekategoriat/
Hei,
kyseessä saattaisi olla Aale Tynnin satukirja Heikin salaisuudet vuodelta 1956 (WSOY). Siinä Heikki-poika tapaa Jokke-peikon joka ryhtyy Heikille veljeksi. Kirjaa on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolla.
On myös olemassa Lauri Pohjanpään runo Heikki ja Peikko (teoksessa Pieni aarreaitta 3, WSOY 1993).
Arto Nuotio on esittänyt kappaleen suomeksi nimellä "Jos diggaat pina coladaa". Kappale löytyy vinyyleiltä Kesähitit (1980) sekä Arto Nuotio: Lennän tähtitarhaan (1980).
Hei,
VHS-kasetteja ja cd-levyjä on mahdollista siirtää muistitikulle pääkirjaston editointitilassa. Tila on tarkoitettu asiakkaiden omatoimiseen käyttöön. Tällä hetkellä tila ei ole käytössä koronarajoitusten takia. Rajoitukset ovat voimassa 30.4. saakka.
Tilaan tehdään varaus Varaamo-palvelussa
Kannattaa seurata kirjaston uutisointia koronarajoituksiin liittyen www.vanamokirjastot.fi
Kuntien jätemääriä on näkyvissä Ymparist.fi:n tutkimuksessa, https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Kotitalouksien_tuott…
Tilastokeskuksen jätetilastosta en löytänyt tilastoa paikkakunnittain, https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ymp__jate/?table…. Tilastokeskuksen tietopalvelusta saattaisi kuitenkin sellaisen saada, https://www.stat.fi/org/yhteystiedot/neuvonta_tietopalvelu.html.
Kuntaliiton sivuilta ei myöskään löytynyt tätä tietoa, mutta sieltä voisi myös kysyä, https://www.kuntaliitto.fi/yhdyskunnat-ja-ymparisto/tekniikka/jatehuolto.
She walks in beauty on yksi niistä yhdeksästä Byronin Hebrew melodies -kokoelman kolmestakymmenestä runosta, jotka Valter Juva on tulkinnut suomeksi valikoimassa Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (WSOY, 1916). Siinä sen nimenä on Hän ihanana hiipii luo.
Voisiko kyseessä olla ruotsalaisen trumpetistin ja orkesterijohtajan Arne Lamberthin kappale "Nana" vuodelta 1969? Kappale alkaa pitkällä trumpettiosuudella ja puolivälin tienoilla naislaulajat yhtyvät säveleen. Kappale löytyy striimauspalveluista ja YouTubesta.
Kyseessä on Oskar Merikannon laulu "En barnsaga vid brasan", op. 82, nro 3 vuodelta 1914. Karl Asplundin sanat on suomentanut Ilta Koskimies nimellä "Lastentaru takkavalkealla". Aiheesta huolimatta kyseessä ei ole alun perin ollut varsinainen lastenlaulu, vaan yksinlauluksi tehty sävellys.
Laulun nuotit löytyvät monista kokoelmista, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 6 ja kokoelmista "Oskar Merikannon kauneimmat laulut" (Warner 1995), "Kauneimmat yksinlaulut 2" (Fazer 1977) ja "Kootut yksinlaulut 1" (Bells 2009). Näitä löytyy kirjastoista yleensä helposti.
Heikki Poroila
Juhannustaikoja löytyy esim. seuraavista kirjoista.
Juhannus ajallaan : juhlia vapusta kekriin (Suomalaisen kirjallisuuden seura 2004)
Laiho, Antto: Vanhan kansan merkkipäivät (laajennettu laitos; Karisto 2006)
Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt (Karisto 1999)
Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto (Otava 1950, uusin painos v. 1994)
Kyseessä ovat ilmeisesti pelikorttiverot. Pelit ovat olleet ja ovat vieläkin monessa maassa erityisen veron kohteena. Pelikortit tulivat verotuksen kohteeksi Ruotsissa ja siis myös Suomessa ensimmäisen kerran 1700-luvulla, jolloin veroa kannettiin leimamaksun muodossa. Pelikorttiverotuksen historia autonomian aikana alkaa vuodesta 1842, jolloin säädettiin Suomessa valmistetuista pelikorteista suoritettavaksi leimamaksua.Lähde:Esko Linnakangas & Leila Juanto 2020. Synti- ja haittaverokirja : Anekaupasta paheveroihin ja kompensaatiomaksuihin .S. 196-198 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-69372-2-9Lisää peliveroista:Juanto, L. A., & Linnakangas, E. (2018). Peliverot - vanhaa ja uutta. VEROTUS-LEHTI, 68(5), 606-609.
Ruotsissa syntynyt, myöhemmin Suomessa asunut ja työskennellyt Johan Knutson eli vuosina 1816-1899. Hänet tunnetaan lähinnä maisemakuvistaan, mutta Knutson maalasi myös runsaasti muotokuvia.
Helsingin Sanomat kirjoitti Knutsonin ja J.L. Runebergin ystävyydestä ja Knutsonin taiteesta 18.6.1978, jolloin Porvoon Kappalaisen talossa oli esillä Knutsonin töitä. Artikkelin mukaan Knutsonin tunnetuin teos on satiirinen kuvaus Porvoon hevosmarkkinoista (Hevosmarkkinat Porvoossa 1845). Riehakas ja humalainen tunnelma välittyy maalauksesta. Ruotsin taiteessa oli jo 1830- ja 1840-luvulla sijaa koomiselle tapainkuvaukselle ja karikatyyreille vastareaktiona korkean taiteen ihanteellisuudelle, joka Suomessa oli vasta nousussa. ...
