Kyllä voi. Kirjastossa on omatoimisesti käytettävä kopiokone. Pääkirjaston uutuusalueen kopiokone toimii kolikoilla ja kirjaston toisesta sekä kolmannesta kerroksesta löytyvillä koneilla voi ottaa kopiota ja maksaa ne ensimmäisen kerroksen tiskiin lähtiessä. Kopioiden hinnat ovat 40 senttiä mustavalkoiset ja 60 senttiä värilliset. Skannaavalla kopiokoneella voi myös lähettää tiedostot suoraan sähköpostiin tai ottaa ne muistitikulle. Ilman tulostusta tehtävät skannaukset eivät maksa mitään.
Rivit ovat Eino Leinon runon Vapauden vilja (1919) kolmas säkeistö.
Voit lukea koko runon esimerkiksi alla olevista linkeistä Kansalliskirjaston digitoimiin aineistoihin.
Suomalainen Suomi 4/1919
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1369188?term=vapaud…
Eino Leino: Ajatar (1920)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100602/Ajatar_tietovirsia.p…
Maljakot on suunnitellut Heidi Blomstedt (1911-1982), Aino ja Jean Sibeliuksen nuorin tytär. Paremmin keraamikkona tunnettu taiteilija siirtyi 1960-luvulla tekemään myös lasiesineitä. Muodoltaan esineet olivat pelkistettyjä, mm. kuutioita, suorakaiteita ja kolmioita.
Vuonna 1970 Blomstedtin lasiesineiden valmistus siirtyi Kumelalle, ja niitä alettiin markkinoida "Lumilasi"-nimellä. Lumilasia oli myynnissä designin erikoisliikkeissä kuten Artekissa. Myöhemmin niitä markkinoi myös Armi Ratian Decembre-liike.
Suomalaisen lasin vuosikirja 2014 -kirjassa on hyvä artikkeli Heidi Blomstedtista lasimuotoilijana. Kirja on saatavana Helmet-kirjastoista.
Lähteet:
Suomalaisen lasin vuosikirja 2014 (Riihimäki: Suomen lasimuseo, 2014...
Kyseisen eläinlajin nimi on kana (Gallus gallus domesticus). Naaras- ja urospuolisia eläimiä voi siis molempia nimittää kanoiksi. Yleiskielessä urospuolisesta kanasta yleisemmin käytetään nimitystä kukko. Naaraspuolisella kanalla ei ole omaa nimitystä, toisin kuin esimerkiksi englanninkielessä, jossa naaraspuolinen kana on "hen", urospuolinen on "rooster" tai "cock" ja lajista käytetään nimistystä "chicken".
Päivi Käri-Zeinin kirjaan
Bisneskohteena Arabimaat/Päivi Käri-Zein
Helsinki : Multikustannus, 2003
kannattaa tutustua, koska siinä on paljon hyödyllistä tietoa arabialaisesta kulttuurista sekä kummastakin mainitsemastasi maasta.
Egyptin ruokakulttuurista on suomeksi enemmän tietoa kuin Libanonin; on kuitenkin olemassa videokasetti Kaiken maailman makuja/ohjaus Kari Ruotsalainen; toimittaja Johan von Bonsdorff
[Helsinki] : YLE Tallennuspalvelu,[1997],
jossa tutustutaan mm. Libanonin ruokiin.
Keith Floydin kirjassa Floyd Välimerellä on tietoa Egyptin ruoanvalmistustavoista ja -aineista sekä egyptiläisiä ruokaohjeita. Maan ruokakulttuurista ja egyptiläisistä ruokaohjeista löydät tietoa myös kirjasta Ruokamatka Afrikkaan/Hille Janhonen-Aruquah...
Lasten kannalta avioeroa käsitteleviä kirjoja Helmet-hausta löytyy sanalla avioero kohdistettuna lasten kokoelmaan http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CSavioero%7CFf%3Afacetcollec…
Kuvakirjoista löytyy sopivaa luettavaa: avioero kuvakirjat http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CSavioero+kuvakirjat%7COrigh…
Hauilla avioero isät ja avioero äidit löytyy myös muutama kirja. Haut voi edelleen kohdistaa lasten kokoelmaan.
Tässä muutama teos:
Piksu pikkusimpukan elämänmuutos / [Outi Huuskonen]
Huuskonen, Outi
Pikku Mäyrän kaksi kotia / kirjoittanut Marie-Hélenè Delval ; kuvittanut David McPhail ; suomentanut Johanna Hynönen
Kuun ja Auringon lapset / Katinka Tuisku
Näistä voisi löytyä hyviä vihjeitä:
Millan isä ja äiti eroavat : miten...
Tuon tyyppiset nimet ovat enimmäkseen venäläisperäisiä. Kysymyksessä on alkuaan muoto, joka ilmoittaa omistajan, esim.
Andrej/Андрей ’Andrei’ josta muodostetaan Andrejev/Андреев ’Andrein’
Ivan/Иван ’Ivan’, Ivanov/Иванов ’Ivanin’.
Suomessa (ja monissa muissakin latinalaista aakkostoa käyttävissä kirjoitusjärjestelmissä) nimen loppu on usein vakiintunut muotoon –off, -eff sen vuoksi, että huolitellussa venäjässä kirjoituksen sananloppuinen
-v/-в useimmissa yhteyksissä äännetään kuten f.
Tyypillisiä juutalaisnimiä nämä eivät ole. Monet Suomen ja muidenkin maiden juutalaissuvut ovat kuitenkin aikanaan eläneet Venäjällä ja heidän nimensä on tuolloin usein mukautunut venäläistyyppiseksi.
Myöskään monet suomalaiset, joilla on tällaisia nimiä,...
Kirjastoalan työtilannetta voi tutkia Työmarkkinatori-sivustolla. Sieltä löytyy mm. Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportti, jossa voi tutustua eri toimialojen ja ammattien työmarkkinatilanteeseen vuodesta 2014 alkaen aina elokuuhun 2023 asti. Raportin mukaan kirjastonhoitajista ja informaatikoista on tällä hetkellä (elokuu 2023) ylitarjontaa.
Kirjastoala on laaja. Yleisten kirjastojen, tieteellisten kirjastojen, oppilaitoskirjastojen ja erikoiskirjastojen tehtävät ovat hyvin erilaisia ja niin ovat myös niiden työntekijöiden työnkuvat. Onkin vaikea sanoa yksiselitteisesti, minkälaisille ihmisille ala sopii. Yleisissä kirjastoissa työ sisältää paljon asiakaspalvelua ja neuvonta- sekä opastustyötä, joten erilaisten...
Elokuva lienee Kolmas pyörä = Little Hut, The / ohj. Mark Robson, 1956.
Suomen ensi-ilta 15.11.1957, Gloria Helsinki.
Näyttelijät:
Ava Gardner
Stewart Granger
David Niven
ks. http://www.elonet.fi/title/ek435i/
http://akas.imdb.com/title/tt0050646/
"Three people, Susan and Philip Ashlow and Henry Brittingham-Brett are washed ashore on a deserted island after a shipwreck. Henry is Susan's lover. Since the island is filled with things to eat, they can concentrate on the love triangle between the men and the woman."
Tamperelaisesta Leivon leipomosta on ilmestynyt vuonna 2003 seuraava teos:
WACKLIN, Matti
Leivon leipomo 90 vuotta Rieväkylän ytimessä
[Tampere] : Leivon leipomo oy, 2003
vuodelta 1998 on puolestaan teos:
NÄSI, Juha
Linkosuo Oy, kuusi vuosikymmentä
[Tampere] : [Linkosuo], 1998
Aamulehden kuvaajien ottamista kuvista on vuonna 2004 julkaistu teos:
Seppälä, Raimo
Vuosisata sormenpäässä : 1900-luku Aamulehden kuvaajien tallentamana
Tampere] : Tampereen museot, 2004
Aivan uusi kuvateos Tampereesta on Klaus Kirjavaisen Tampere Finland ja sen on julkaissut Tampere-Seura. Teoksessa on400 värivalokuvaa ja tekstit on taas käännetty englanniksi, ruotsiksi, saksaksi ja venäjäksi.
Tampereen historiasta ja paikallisista nähtävyyksistä jne. on ilmestynyt...
Hei,
Meillä on uutistorilla jonkin verran systeemit muuttuneet eli vieläkin asiakaskoneille saa A4 skannerin, mutta nyt skannatut kuvat pystyy tallentamaan yhteen tiedostoon pdf:ksi. Toinen vaihtoehto on uutistorilla oleva kopiokone, jolla voi skannata suoraan muistitikulle myös A3-kokoisia dokumenttejä, nämäkin pystyy suoraan yhdistämään yhdeksi pdf-tiedostoksi.
Erään tulkinnan mukaan lampaiden laskenta on perinne muinaisajoilta, jolloin paimenet usein torkahtivat lampaita laskiessaan: http://www.kaleva.fi/teemat/hyva-elama/kannattaako-lampaita-laskea/1714…
Gabriel García Marquezin hieno teos Sadan vuoden yksinäisyys alkaa näin:
"Vuosia myöhemmin, seistessään teloitusryhmän edessä, eversti Aureliano Buendía muisti kaukaisen illan jolloin hänen isänsä vei hänet tutustumaan jäähän."
Suomennos on Matti Rossin.
Lause on lainattu teoksen toisesta painoksesta:
García Marquez, Gabriel: Sadan vuoden yksinäisyys. Porvoo: WSOY, 1972.
Asiasta ei löytynyt juurikaan tietoa tutkimistani lähteistä. Ilkka Malmbergin teoksessa Tuntemattomat sotilaat (Helsingin Sanomat, 2007) Rokan kuvauksessa ei juuri muutoksista puhuta vaan pikemminkin esitetään Rokka melko samanlaisena pysyvänä hahmona, joka on toisaalta kylmäverinen tappaja, toisaalta perhettään rakastava ja vankia hyvin kohteleva mies. Malmberg kuvaa Rokkaa jopa melkein äidilliseksi hahmoksi, joka pitää huolta toisista
Näkisin itse, että Rokka muuttuu sodan edetessä pessimistisemmäksi ja auktoriteetteja yhä enemmän uhmaavaksi hahmoksi. Rokan pontimena sotimisessa on menetetyn Karjalan, hänen oman kotiseutunsa, ottaminen takaisin. Kun alkaa olla selvää, että sota hävitään eikä Rokan kotiseutua saada takaisin, hänen...
Laulu on nimeltään ”Syksyn tullessa”. Mikael Nyberg on sekä säveltänyt että sanoittanut sen. ”Syksyn tullessa” löytyy ainakin seuraavista laulukirjoista:
”Kansakoulun laulukirja ja musiikkioppi” (toinen painos; WSOY, 1933)
”Laulukirja: Kodin ja koulun lauluja” (Otava, 1972; myös aikaisempia painoksia)
”Laulukirjan säestykset” (Otava, 1966)
”Pienten lauluja” (WSOY, 1980; myös aikaisempia painoksia)
”VirkistysVerson laulukirja” (Musiikki- ja kulttuurikeskus Verso, 2008)
Vuonna 2002 100-vuotiaita oli yhteensä 143, heistä miehiä oli 21 ja naisia 122. 101-vuotiaita oli yhteensä 71, heistä miehiä 12 ja naisia 59. 102-vuotiaita oli 40, heistä miehiä 7 ja naisia 33. 103-vuotiaita oli 22, heistä miehiä 1 ja naisia 21. 104-vuotiaita oli 12, heistä miehiä 1 ja naisia 11. 105-vuotiaita oli 5, heistä miehiä 1 ja naisia 4. 106-vuotiaita oli 4, heistä miehiä 1 ja naisia 3. 107-vuotiaita oli 2, molemmat naisia. 108-vuotiaita oli 1 nainen.
Yhteensä satavuotiaita ja sitä vanhempia oli 300, heistä miehiä 44 ja naisia 256.
Natsien keskitysleireistä löytyy useita elämäkerallisia teoksia, mm. Primo Levin Tällainenko on ihminen (1962), Herman Sachonowitzin Se koskee myös Sinua (1979, Jaques Lusseyranin Valo tuli pimeydestä (1974), Corrie ten Boomin Kätköpaikka (1981), Heinz Heger Vaaleanpunaisen kolmion vangit (1993),Stepane Bruchfeldin ja Paul Levinen Kertokaa siitä lapsillenne (1997), Martin Doernyn Haavoittunut sydämeni (2003), Trudi Birgerin Tulen kanssa silmäkkäin (1992). Adolf Hitleristä on kirjoitettu mm. Stefan Haffnerin Hitler, reunamerkintöjä (1982), Werner Maserin Adolf Hitler (1974), Traudl Jungen Vimeiseen saakka.
(2004). William L Shirerin 2-osainen teos Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho ( 3.p. 2001) käsittelee myös Hitleriä. - Näiden...
Koska olit valinnut kunnaksi Helsingi, vastaan Helsingin kaupunginkirjaston osalta.
Kirjan Harkimoiden hattutemppu hankinta jäädytettiin, koska kaupunginkanslian lainopillinen osasto suositti lausunnossaan, että kirjasto pidättäytyy ko. kirjan lainaamisesta yleisölle toistaiseksi. Syynä oli se, että myös kirjan levittämisestä uhattiin nostaa kunnianloukkaussyyte.
Tulee vielä muistaa, että Suomessa julkaistaan vuosittain noin 13000 kirjaa ja Helsingin kaupunginkirjastoon niistä hankitaan noin puolet.
Puurotuoli-haulla ei tuloksia juuri saa, mutta jos käyttää hakuun ruotsinkielistä sanaa grötstol, niin saa muutaman hakutuloksen. Tässä esimerkkinä Ahvenanmaan museosta löytyvä puurotuoli: Grötstol kallas den här modellen som har gamla anor (kottetoys.se)Puurotuolia käytettiin tuolina, mutta myös pöytänä (kun selkänoja käännettiin alaspäin). Pöytänä käytettäessä puuropata (tai puuroastia) asetettiin pöydälle ja syöjät seisoivat pöydän ympärillä syöden omilla puulusikoillaan yhteisestä astiasta.Grötstol kallas den här modellen som har gamla anor (kottetoys.se)Puurotuoli on ollut yleinen erityisesti Ahvenanmaalla, mutta niitä on käytetty myös Ruotsissa.
Hei!
Näytelmäkirjailija Eugene Ionesco (Tuolit, Kalju laulajatar, Kuningas kuolee; myös romaani Erakko) on syntyjään romanialainen. Muita romanialaiskirjailijoita, joiden teoksia on suomennettu ovat Stancun lisäksi ainakin Virgil C. Gheorghiu (Mies matkusti yksin, Toinen mahdollisuus, 25.hetki), Herta Muller (Ihminen on iso fasaani, Sydäneläin, Matala maa), Fritz Pawelzik (Annoit minulle rummun, Syntynyt slummissa), Mihail Sadoveanu (Etsin miestäni, Mitrea cocor, Kukkasaari). Vielä muutamia kirjailijoita löytyy suomenkielisestä Wikipediasta, osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Romanialaiset_kirjailijat ja lyhyt artikkeli Romanian kirjallisuudesta on Turun Sanomissa, osoitteessa http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:...
