Animorphs-nimistä sarjaa on suomennettu jo 10 osaa, sarjan tekijä on Katherine Applegate ja se kertoo joukosta nuoria, jotka pyrkivät pelastamaan maapallon pahojen avaruusolentojen vallasta. Nuorilla on erityinen kyky morfata eli ottaa itselleen jonkin eläimen hahmo.
Kai Myrberg ja Matti Leppäranta kertovat kirjassaan Itämeri ja ihminen (2019) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3818448, että saariston kapeat salmet jakaantuvat Strömman kanavan kohdalla siten, että ne voimistavat vuorovesi-ilmiötä kyseisessä paikassa (Myrberg & Leppäranta 2019, 32). Kapeassa kanavassa voi siten muun Itämeren heikkoon vuoroveteen poikkeuksena helposti nähdä vuoroveden vaikutuksen.
Mitä ilmeisimmin kyseessä on todellakin urbaani legenda. Aleksis Kivi-säätiötä eikä Aleksis Kivi-seuraa ei ole olemassakaan. Aleksis Kiven Seurasta kerrottiin, että kyseinen tarina on kiertänyt ympäri valtakuntaa jo usean vuosikymmenen ajan. Minkäänlaista taustaa tarinalle ei ole löydetty lukuisista yrityksistä huolimatta.
Löysin seuraavat nuotit HelMet-kirjastojärjestelmästä (osassa nuotteja ei ole varsinaista laulusovitusta):
1. Kevätsää: Kultainen lastenlaulukirja (toim. Virpi Kari)
2. Vuokot: Lasten laulu- ja leikkikirja alakouluille säestyksineen (toim. Olavi Ingman) 1kpl Tikkurilan musiikkivarasto, Vantaa
3. Peipon pesä (Tiri, tiri teijaa): sama kuin edellä
4. Toukokuu: Suuri Toivelaulukirja 16
5. Leivo: Leivo, op138, nro2/Erkki Melartin (1 nuotti Sellon kirjastossa) tai kirjassa: Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (toim. Timo Leskelä) tai Suuri toivelaulukirja 2
6. Nyt kevät on: Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo)
Toivottavasti näistä tiedoista on apua. Nämä nuotit olivat tätä kirjoitettaessa hyllyssä ja lainattavissa/varattavissa...
Olisikohan kyseessä ehkä Pierre et Colette en route, jossa pääosassa oli Citroën 2CV:llä autoillut nuoripari Pierre ja Colette? Tätä ranskan kielen jatkokurssia esitettiin TV1:n kielitelevision ohjelmistossa ainakin vuosina 1979 ja 1982–83. Vuoden 1979 esityskerralla ohjelma tuli kielitelevision tavanomaisella ohjelmapaikalla maanantaiaamuisin ja pikauusintana tiistaina alkuillasta.
Kyseessä on ns. crossed epsilon ampersand, eli kankeasti suomentaen "et-merkki yliviivatulla epsilonilla" (kreikan aakkosten viides kirjain). Et-merkkiä kirjoitetaan käsin monin eri tyylein, joista yksinkertaistetuimmissa on vain kyseinen epsilon tai jopa numero 3, joiden yli vedetään pystyviiva. Et-merkki tulee nimensä mukaisesti e- ja t-kirjainten yhdistelmästä, sillä latinan sana "et" tarkoittaa "ja". Voidaan arvella, että koska merkin historia ja latinaperäisen sanan merkitys eivät ole kaikille selviä, on kirjainpari-ligatuurikin muuttunut ihmisten mielissä vain symboliksi, jota piirretään milloin mitenkin. Tiedonhaun perusteella mainitut yksinkertaisemmat kirjoitusasut (vai piirto-?) ovat tosiaan yleisempiä Amerikassa, kuten...
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/zaida, että ”Zaida” on miehennimen ”Zayd” feminiinimuoto. ”Zayd” tulee arabian sanasta ”زاد” eli ”zada”. Sen merkitys on osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Zayd löytyvän Wikipedian artikkelin mukaan ’abundance’, ’growth’ tai ’one who progresses and makes other people progress’ eli suomeksi jotakin sellaista kuin ’runsaus, yltäkylläisyys’, ’kasvu, kehitys’ tai ’kehittäjä, edistäjä’.
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/sa02ida, että nimi ”Saida” on miehennimen ”Sa’id” feminiinimuoto. Tuon miehennimen merkitys on ’happy, lucky’ eli ’iloinen, onnellinen’, ja se tulee arabian kielestä.
Pikku Pekan hammassärky- runon on kirjoittanut Rauha Kilpi ja runo löytyy teoksesta Lasten kolmas lukukirja (Somerkivi-Rauhamaa). Ikävä kyllä kyseistä kirjaa ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta se voidaan kaukolainata kirjastomme kautta.
Otavan Uusi Suomalainen nimikirja kertoo Korja-sukunimestä:
Korja on roomalaiskatolisen kirkon keskiajalla levittämästä nimestä Gregorius suomalaisten muokkaama muunnos (samoin Korjus).
Kirjan mukaan Laatokan Karjalassa Korja –nimi on tunnettu mm. Viipurin pitäjässä ja Vahvialassa.
Valkealassa Korjan talo tunnetaan vuodesta 1700-lähtien, Lempäälässä 1540 asti. Korja-nimen tapaa myös Sallasta 1700-luvulla perustetun talon nimenä.
Cambridge dictionaryn mukaan Sick ja ill ovat molemmat adjektiiveja, jotka tarkoittavat, että henkilön terveydentila ei ole hyvä. Molempia voidaan käyttää sellaisten verbien jälkeen kuin be, become, seem tai feel. Ill-adjektiivia ei kuitenkaan yleensä käytetä ennen substantiivia, vertaa esim. a sick child vs. an ill child. (jälkimmäistä ei käytetä)
Brittienglannissa "to be sick" tarkoittaa "antaa ylen", esim. He was sick on the sofa. Amerikanenglannissa se tarkoittaa yleistä huonovointisuutta.
https://dictionary.cambridge.org/grammar/british-grammar/ill-or-sick
Auringon laskiessa aavikoilla lämpö haihtuu hyvin nopeasti ilmakehään, koska alueen yläpuolella ei ole pilviä pidättämässä lämpömassaa lähellä maanpintaa. Siksi lämpötila voi laskea jopa 40-45 astetta alemmaksi kuin päivällä mitattu ylin lämpöaste.
Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aavikko#Aavikoiden_ilmasto
Sotalapsia siirrettiin Suomesta Tanskaan hieman yli 4000. Heitä palautettiin 1942:580, 1943:2000, 1945:364. Tanskaan jäi vuoteen 1946 asti noin 1000 lasta joista pysyvästi Tanskaan jäi noin 500 lasta. Lähteet: Sotalapset:tutkimusraportti, 1996, toim. Aura Korppi-Tommola ja Matkalla kodista kotiin:sotalapset muistelevat,1996, toim. Leila Lehtiranta. Ks. myös Heikki Salminen 2007: Lappu kaulassa yli Pohjanlahden:suomalaisten sotalasten historia.
MOT Kielitoimiston sanakirja kertoo krokantista näin: substantiivi tav. karamellisoidusta mantelirouheesta tehty vars. jälkiruokien koristeluun ja maustamiseen käytettävä murske.Kaupoissa myytävät valmiskrokantit saattavat sisältää mantelin ja sokerin lisäksi muitakin aineita, esimerkiksi kasvirasvoja, glukoosisiirappia, voita.Jos krokanttia haluaa valmistaa itse niin netissä on ohjeita, joita voi etsiä vaikka kirjoittamalla hakuun sanat krokantti ja resepti. Helpoimmillaan valmistus vaatii vain sokerin sulatuksen (varovasti ettei sokeri pala) paistinpannulla, siihen lisätään pilkotut mantelit ja seos levitetään jäähtymään leivinpaperin päälle. Jäähtynyt massa murskataan pieniksi paloiksi leivinpaperien välissä.
Hopeanuoli on animesarja, joka pohjautuu samannimiseen mangaan.
Seuraavilta nettisivulta löytyy tietoa Hopeanuolesta enemmän.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hopeanuoli_(anime)
http://www.hopeanuoli.com
http://fi.wikipedia.org/wiki/Manga (tältä sivulta löytyy tietoa mangasta ja animesta)
Hopeanuolesta on tehty videokasetteja neljä kappaletta, joita löytyy varmaan lähikirjastoistasi. Jos ei löydy voit pyytää niitä vaikka seutu- tai kaukolainaksi, mutta nämä palvelut ovat yleensä maksullisia.
Hopeanuoli löytyy myös DVD formaattina.
Mikäli tarkoitat Riki sarjakuvilla Hopeanuolen isän, Rikin, lapsuudesta kertovia sarjakuvia (mangaa), niin niitä ei ole toistaiseksi käännetty suomeksi, ne ovat ainoastaan saatavilla japanin kielellä. (...
Kysymyksen Tunström-sitaatti ei ole runo, vaan katkelma romaanista Berömda män som varit i Sunne. Suomeksi teos on julkaistu Arto Häilän suomentamana nimellä Kuuvieras.
"Kun äidit kuolevat, ihmisiltä katoaa yksi ilmansuunta. Silloin katoaa joka toinen hengenveto, kokonainen aukea. Kun äidit kuolevat, kaikkialla kasvaa vesakkoa." (s. 41-42)
Kysymyksessä on Lauri Pohjanpään runo Pyhä Yrjö, joka löytyy runoilijan Valitut runot -kokoelmista alaotsakkeen Kertovia runoja alta. Helsingin sanomien numerossa 6.5.1941 oli yksityiskohtainen selostus juhlan kulusta - sieltä löytyi myös tieto tästä runosta. Valitettavasti en löytänyt runokokoelmaa, johon runoelma olisi alunperin sisältynyt.
Nummisen esittämänä tätä laulua ei löytynyt tietokannoista eikä hakuteoksista, vaikka mekin muistelemme kuulleemme sen hänen esittämänään. Olisiko kyseessä "Jag har tappat mitt minne"-niminen juomalaulu? Kyseisen laulun sanat löytyvät ainakin Stora snapsviseboken-laulukirjasta. Sanat tässä:
JAG HAR TAPPAT MITT MINNE (memory):
Minne-
Jag har tappat mitt minne
Är jag svensk eller finne?
Kommer inte ihåg.
Minne-
Är jag ute eller inne?
Jag har luckor i minne,
några små alko-hål.
Så besinne-
Vi dricker av det brännvin vi får.
Trots att minnet
och Helan går.
Juhani on suomalainen muoto Johannes-nimen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Johannes taas on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan, joka merkitsee Jahve on armollinen.
Etunimikirjoista löytyy tietoa nimien alkuperästä: mm. Vilkunan Etunimet, Kiviniemen Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhanen vaihteeseen.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta saa tietoa nimien suosiosta:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Vuoden 2019 vastauksista n. 70 % on tallennettu näkyviin.
Syynä yksityisiin vastauksiin on pääasiassa tietosuoja, eli kysymykset tai vastaukset sisältävät henkilökohtaisia tietoja tai eivät sisällä tietoa, joka voisi olla hyödyksi muille kysyjille.
Kaikista vastauksista näkymättömissä on isompi määrä, koska osa varhaisimpien vastausten sisällöstä on jo vanhentunutta. Myöskin palvelun alkuvaiheessa vastaajat herkemmin jättivät julkaisematta vastauksiaan, vaikka ne olisivatkin olleet täysin julkaistaviksi sopivia.
Vastauksia on palvelussa vuodesta 1999 alkaen annettu (24.7.2020) 74160, niistä julkisessa arkistossa on näkyvissä 45812.
Fennican mukaan näytelmää ei ole julkaistu suomeksi, tässä hakutuloksessa löytyy Heinrich Heinen suomennettu kaunokirjallisuustuotanto, http://www.gutenberg.org/files/45600/45600-h/45600-h.htm
Almansor saksankielisenä löytyy Project Gutenbergista, http://www.gutenberg.org/files/45600/45600-h/45600-h.htm
Hassan. Das war ein Vorspiel nur, dort wo man Bücher
Verbrennt, verbrennt man auch am Ende Menschen. (Almansor, 243-244)
Suomennos löytyy myös muodossa: Se oli vasta pelkkää alkusoittoa; kun poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä. Esim. Euroopan unionin Euroopan historian talon oppiaineistosta, https://historia-europa.ep.eu/sites/default/files/Discover/EducatorsTea… Lause on kaiverrettu Berliinissä...
