Pirkko-valssi löytyy Dallapén vihkosesta Dallapé 70 : suosituimmat humppasävelmät N:o 3 ja samoin nuottijulkaisusta Dallapé-orkesteri : Tanssiorkesteri Dallapé ; 38 (1937). Edellinen on myös Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Selvittelin asiaa mm. Kajaanin käupungilta ja Oulun yliopiston kielikeskuksesta.
Ulkomaalaisten kielitaidosta ei tiedustelujeni mukaan ole mitään säädöksiä, vaan
työnantaja voi määritellä työssä tarvittavan kielitaidon.
Tein lähettämästäsi kuvasta käänteisen kuvahaun lataamalla kuvan Googlen kuvahakuun. Hakutulosten perusteella kyseessä on todennäköisesti kovakuoriainen nimeltä papintappaja (lat. Callidium violaceum). Kuvia ja esiintymistietoa papintappajasta löytyy mm. Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-verkkosivustolta: https://laji.fi/taxon/MX.195154
Tietoa papintappajasta voi lukea Luonnonvarakeskuksen verkkosivustolta täältä: https://metsainfo.luke.fi/fi/cms/opas/tuhonaiheuttajaluettelo/papintapp…;
Suomen Luonto -lehden verkkosivuilla olevan, Tapio Kujalan ylläpitämän Selkärangatonta menoa -blogin kirjoituksen mukaan "Papintappaja on ollut varmasti aikoinaan hyvin tuttu näky kodeissa, joiden rakennusmateriaaleina on käytetty osittain...
Sire, suomalaisittain Siiri, on saamelainen naisen nimi. Siirin tavoin se on oletettavasti muunnos nimestä Sigrid. Sigrid puolestaan muodostuu muinaisskandinaavisista sanoista "voitto" ja "kaunis, rakastettu". Sire viettää saamelaisen nimipäiväkalenterin mukaan nimipäiväänsä 12.6.
Sire-nimen muita merkityksiä on kollega pohtinut aikaisemmin täällä.
Lähteet
Yliopiston nimipäiväalmanakka / Universitehta nammabeaivealmenáhkki 2014
Kotus: Mistä tulee nimi Siiri?
Hei!Jyväskylässä Aatoksenkatu on nimetty Schildtin pojan, maanviljelysneuvos ja kunnallispoliitikko Jalo Aatos Wiini Schildtin mukaan. Hänen poikansa saivat myös kadut: Volmarinkatu, Jalonraitti, Yrjönkatu.Lähde: "Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin?" : Jyväskylän ruutuasemakaava-alueen vaiheet 1800-luvulta 2000-luvulle | Keski-kirjastot | Keski-FinnaTässä muutama lehtiartikkeli Jyväskylän katujen nimistä: Suppilo, Itu, Cygnaeuksenkatu ja Saaranpolku – Jyväskylässä on yli 3 000 katua, mutta kuinka ne ovat saaneet nimensä? - Jyväskylän YlioppilaslehtiTiesitkö, mistä Jyväskylän tunnetut kadut ovat saaneet nimensä? Kaupungista löytyy muun muassa Suomen kauneimmaksi äänestetty katu | Teemat | Keskisuomalainen
Kyllä pidetään. Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa (kokoushuone, 2. krs) järjestetään maksuton asianajajapäivystys 7.10., 4.11. ja 2.12. kello 17–19. Vuoronumeroita annetaan aikuistenosaston palvelupisteeltä (2. krs) klo 16 alkaen.
Päivystyksessä annetaan maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Jokaiselle asiakkaalle on varattu enintään 15 minuuttia asiointiaikaa. Asianajaja kertoo, onko asiassa tarpeellista hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa asiakkaan tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen.
Päivystyksessä ei laadita asiakirjoja tai hoideta muita toimeksiantoja. Lakimiehen kanssa päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Päivystykseen ei voi tehdä...
PDF on tiedostoformaatti. E-kirjamme tulevat Ellibsin palveluista eikä heiltä näytä löytyvän tällä isbn-numerolla mitään.
Mikäli kirjaa on saatavana myös fyysisenä, otamme lahjoituksen mielellämme vastaan. Hankimme muuten kirjat sopimustoimittajiemme kautta, eli kirjan pitäisi olla hankittavissa Kirjavälityksen tai Kirjastopalveluiden kautta.
Runojen etsiminen tietokannoista on usein hankalaa, varsinkin jos niiden tekijästä ei ole tietoa. Runokokoelmien sisältöjä ei nimittäin ole useinkaan luetteloitu tietokantoihin runo runolta.
On kuitenkin muutamia lähteitä, joista voit yrittää tarkastaa, ovatko runot peräisin joltakulta tunnetulta runoilijalta. Ainakin Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta runoja on mahdollista etsiä niiden alkusanoilla ja siten selvittää, kenen kirjoittamia ne ovat:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Tietokannassa kuitenkin on vain muista kielistä suomennettuja runoja, ei alun perin suomeksi kirjoitettuja.
Myös Kymenlaakson kirjastoilla on runotietokanta:
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
Kirjastokimppa Kirin kokoelmatietokannasta...
Wikipedia kertoo, että Stefania Follini on italialainen nainen, joka osallistui vapaaehtoisena kokeeseen, jossa tutkittiin eristäytyneisyyden ja pimeyden vaikutusta sisäiseen kelloon.
Poliisi on kyllä tutkinut Suomen viime sotien aikaisia kuolemantapauksia vielä tällä vuosituhannellakin. Keskusrikospoliisi selvitti esimerkiksi Huhtiniemestä 2006 löytyneiden vainajien tapausta. Koska vainajat osoittautuivat huomattavasti jatkosodan tapahtumia vanhemmiksi eikä yhteyttä epäiltyihin sota-aikaisiin teloituksiin löytynyt, keskusrikospoliisi ei jatkanut asian tutkintaa. Vuosituhannen alussa jatkosodan aikaisten partisaani-iskujen rikostutkinta raukesi, koska tarvittavia arkistotietoja ei saatu Venäjältä. Vielä vanhempi tapaus oli 2017 paljastunut ns. Hikiän metsähauta, jossa KRP selvitti keväällä 1918 teloitettujen punaisten henkilöllisyyttä. Poliisin tutkinnanjohtaja selosti jälkimmäisen tapauksen yhteydessä STT:lle,...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo seuraavaa: Nimi Helinä on Helenan kansanomainen muunnos. Nimi on esiintynyt suomalaisessa almanakassa vuodesta 1929. Alunperin Helena-nimi tulee kreikan sanasta Helios, joka merkitsee aurinkoa. Santeri Ivalon romaanissa Juho Vesainen esiintyy Helinä-niminen päähenkilön sisar. Nimen yleistymiseen ovat lisäksi vaikuttaneet Väinö Syvänteen näytelmä Kuisma ja Helinä sekä Larin-Kyöstin samanniminen balladi. Suomen kielessä helinä-sanaan liittyy monia myönteisiä vaikutelmia. (helistä, helkkyä jne.)
Osa uutuuskirjoista merkitään ns. Bestsellereiksi. Niiden laina-aika on seitsemän vuorokautta, eikä kyseisiä niteitä tosiaankaan voi varata eikä niiden lainoja voi uusia.
Kaikista uusista nimekkeistä on aina muitakin kuin Bestseller-niteitä. Näistä neljäksi viikoksi lainattavista normaaliniteistä voi tehdä varauksen, tosin joskus varausjonot ovat pitkät. Jos nimekkeestä on hyvin paljon varauksia, kirjastot hankkivat sitä yleensä lisää.
Kyse on tosiaan kahdesta aivan eri julkaisusta, joilla vain sama-alkuinen nimi. Mutta niiden käytännöllisiin eroihin voi helposti tutustua, koska molemmat löytyvät HelMet-kirjaston kokoelmasta. Tässä linkit molempien varaamiseen:
Metsän satuja ja muita runoja 1924 https://luettelo.helmet.fi/record=b1458896~S9*fin
Metsän satuja 1953 https://luettelo.helmet.fi/record=b1458895~S9*fin
Heikki Poroila
Radio- ja televisioarkisto RITVAn mukaan Sub Juniori -kanavalla on tosiaan esitetty Punapää-sarjaa. "Punapää on rohkea ja eloisa 10-vuotias poika, joka katsoo maailmaa hymyssä suin vaikka aina ei olekaan helppoa. Punapää ei oikein tiedä miten tulla toimeen äitipuolensa kanssa, mikä johtaakin monenlaisiin hankaliin tilanteisiin, mutta hyvällä tahdolla asiat järjestyvät parhain päin."Sarjan alkuperäinen nimi on arkiston tietojen mukaan "Carrot Top". https://www.rtva.kavi.fi/program/details/program/6063330
Iin kirjastossa on ainakin verkkosivujen mukaan VHS-videokasettien digitointilaite. Oulun kirjastoissa tai muissa lähikunnissa ei digitointilaitetta löydy.
Lähde: https://ii.fi/kirjaston-tilat-ja-laitteet
Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. 1, Aarnikotka-Iibikset (Otava, 1977) kertoo hakusanan fossiili alta löytyvässä fossiilisia kaloja käsittelevässä tekstiosuudessa, että panssarikalat (Placodermi) olivat leuallisten yläluokkaan kuuluvan rustokalojen luokan alkeellisimpia edustajia.
MSNBC-palvelusta löytyy uutisvideo haastattelusta, jossa presidentin avustaja Andy Card kertoo hetkestä, jolloin George W. Bush saa tiedon terrori-iskusta. Presidentti oli tuolloin vierailulla Emma E. Bookerin koulussa. Hän oli jo saanut tiedon ensimmäisestä koneesta, joka törmäsi World Trade Center -torniin, mutta esimmäisessa tiedonannossa ei vielä tiedetty hyökkäyksen vakavuutta. Kun presidentti oli osallistumassa keskusteluun oppilaiden kanssa, tuli tieto siitä, että toinenkin kone on iskeytynyt toiseen torniin ja että kyse on hyökkäyksestä. Tämän tiedon avustaja kuiskaa videolla presidentin korvaan, https://www.msnbc.com/msnbc-news/watch/bush-advisor-recalls-telling-bus…
Wikipedian Emma E. Booker -koulusta...
Einar Fieandtin runonäytelmästä Karttaleikki peräisin oleva runo Aasian joista löytyy esimerkiksi Pääskynen-lehden numerosta 7/1915, sivulta 12.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959137?page=12
