Toivo Kuula -seuran julkaisema äänilevy Sovituksia viululle ja pianolle : Kuusi eteläpohjalaista tanssia op. 17a no 1-6 (es. Liisa ja Paavo Pohjola) kuuluu vain Kansalliskirjaston ja Oulun kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta valitettavasti kummastakaan äänitettä ei saa lainaan.
https://finna.fi/Record/viola.358345
https://finna.fi/Record/outi.532105
Suomalaisten kirjastojen Kirjasampo-verkkopalvelussa voit tehdä hakuja kansikuvan aiheen perusteella. Tässä linkki kettu-aiheisiin kansikuviin:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=kettu&o=title_asc
Pikaisella selauksella näyttää, että vain Thomas Tidholmin teoksessa "Det var en gång en räv som sprang i mörkret" (Alfabeta, 2014) on kannessa kettu, jonka häntä näyttää liekehtivän:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tätä kirjaa ei ole tosin suomennettu ja se on julkaistu vasta 2014.
Selasin myös teoksia, joissa olisi revontuliin liittyviä satuja, mutta tuloksetta.
Kyseessä on toinen säkeistö vanhasta ruotsalaisesta virrestä Minä vaivainen vain, mato matkamies maan vuodelta 1656. Virren sanat on kirjoittanut tuntematon ruotsalainen runoilija. Suomalaiseen virsikirjaan virsi otettiin vuonna 1701. Nykyisessä virsikirjassa se on numerolla 622.
Virren tarinan voit lukea tästä linkistä:
https://virsikirja.fi/virsi-622-mina-vaivainen-vain-mato-matkamies-maan/
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1735815?term=lie&te…
Suomen kirjastoista löytyy Elsevier's Concise Spanish Etymological Dictionary (Elsevier, 1985). Suomen kielellä vastaavaa ei tällä hetkellä ole.
Englanniksi on julkaistu myös ainakin Edward A. Robertsin kaksiosainen A Comprehensive Etymological Dictionary of the Spanish Language with Families of Words based on Indo-European Roots (Xlibris, 2014), mutta teosta ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista.
Lausahdus on Tove Janssonin novellista Åttiårsdag, joka sisältyy kokoelmaan Resa med lätt bagage (1987). Novellikokoelma on suomennettu nimellä Kevyt kantamus ja muita kertomuksia (suom. Oili Suominen, 1987) ja tämä novelli on siis nimeltään Kahdeksankymmenvuotispäivät.Etsimäsi lausahdus on aivan novellin lopusta ja Oili Suominen on suomentanut sen näin: "Ei tämä minun haluni ehkä ole niin kaksinen, mutta se on ainakin minun omani". (Alkukielellä: "Min lust är kanske inte så märkvärdig men den är i alla fall min".)
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy Anna Erikssonin nuottikokoelma Parhaat ja erilaisia nuottikokoelmia, joihin sisältyy jonkin Anna Erikssonin kappaleen nuotit. Parhaimmin voit tarkastella sijaintitietoja osoitteessa http://www.helmet.fi Valitse Sanahaku, valitse Aineisto-kohdan pudotusvalikosta Nuotit ja kirjoita hakukenttään "Eriksson Anna".
Ydinvoimalan käytöstäpoiston kustannuksiin vaikuttaa mm. laitoksen koko. Iiro Lalu on käsitellyt asiaa laajasti diplomityössään "Ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston kustannukset" (2020), linkki: https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/160776/Diplomity%C3%B6%20Iiro%20Lalu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Teatterin tiedotuskeskuksen ja Teatterimuseon ylläpitämässä ILONA-esitystietokannassa on tieto, että Työmiehen vaimoa esitettiin vuonna 1885 Suomalaisessa teatterissa eli nykyisessä Kansallisteatterissa yhteensä 17 kertaa. Näytelmä herätti runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan etenkin sanomalehdistössä, mutta sitä ei vedetty pois. Homsantuun roolia näytteli Ida Aalberg.
Suomalaisen teatterin johtaja Kaarlo Bergbom oli Minna Canthin läheinen ystävä ja neuvonantaja ja luultavaa on, että syyn olisi tullut olla erittäin painava, jos esitys olisi vedetty pois näyttämöltä.
Eliel Aspelin-Haapkylän kirjoittama Suomalaisen Teatterin historia osa 3 (SKS 1909) käsittelee näytäntökautta 1884-1885 usean sivun verran. Mitään poisvetoa ei näillä...
Olisikohan kyseessä Agneta Aran teos Unohdettujen ovien talo (Huset med de glömda dörrarna, suom. Marja Kyrö,1995). Ara sai teoksesta Runeberg-palkinnon vuonna 1996.
Voit lukea teoksesta alla olevista linkeistä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11442
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/kauno%253Aateos_11442
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.122275
Nimeä Niisku on annettu Suomessa sekä naisille että miehille, mutta alle 20 kertaa eli se on erittäin harvinainen.
Lähde
Digi- ja viestintäviraston nimipalvelu
Lassi Nummella on kokoelmassaan Lähdössä tänään (1977) runo, joka alkaa sanoin "niin kauan kuin olemme tällä rannalla", mutta jatko ei täsmää kysymyksen säkeiden kanssa. Vaikuttaa siltä, että tässä esitetyssä muodossa runoa ei ole muualla kuin osana Aulis Sallisen laulusarjaa Elämän ja kuoleman lauluja. Ondine-yhtiön vuonna 1995 julkaiseman Elämän ja kuoleman lauluja -CD:n tekstivihkosen mukaan Sallisen tarkoitus oli ensin käyttää Nummen Requiem-kokoelman runoja, jotka Leonid Bashmakov oli säveltänyt vuonna 1989. Runoilijaa runojen kaksoiskäyttö kuitenkin häiritsi, ja niin Sallinen sai käyttöönsä uuden runosarjan, joka paremmin vastasi säveltäjän omaa maailmankatsomusta.
20152205_suomi.pdf (yle.fi)
Hei,
Voisin suositella William Gibsonin Sprawl-trilogiaa: Neurovelho, Kreivi Nolla ja Mona Lisa. Teoksissa käsitellään viime aikoina ajankohtaisia aiheita, kuten tekoälyä ja virtuaalitodellisuuksia, ja lukisin ne klassikoiksi. Suomenkielisten painosten saatavuus Helmet-kirjastoissa on tosin valitettavan huono. Ilmeisesti kustantaja ei ole vähään aikaan ottanut uusia painoksia, ja kirjastoista löytyy vain muutama nide kutakin. Teoksissa on jonkin verran slangia, joka kuitenkin on niiden maailman sisäisiin asioihin, kuten juuri virtuaalitodellisuuteen, liittyvää, ja siten myös äidinkieliselle lukijalle uutta.
Toinen hyvä sarja on Philip Reeven Kävelevät koneet. Se on suunnattu nuorille lukijoille, mutta toimii kyllä keski-ikäiselle...
Vaskin verkkokirjastosta voit hakea näitä asiasanalla tosi-tv tai asiasanalla televisio-ohjelmat. Esimerkiksi tarkennetun haun kautta yhdistelmällä televisio-ohjelmat/aihe ja 84.2/luokitus saat näkyviin romaaneja, joissa aiheena on televisio-ohjelmat. Hakua voi vielä rajata vasemmalla olevista vaihtoehdoista niin, että valitsee aineistotyypiksi kirjan ja kohderyhmäksi aikuiset. Näin saat rajattua listaa aikuisten romaaneihin. Tästä linkistä pääsee suoraan esimerkin mukaiseen hakutulokseen https://vaski.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%221%22&sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=televisio-...
Martti Lindqvistin ajatus on hänen kirjassaan Pidot peilisalissa. 1989, s. 10. Teksti on suorasanaista, luvun nimi on Paluu, se on noin sivun mittainen:
..."riittävän pitkälle mentyäni tuli tuttu vastaan. Se oli mies, kodistaan vaeltamaan lähtenyt, joka huvittavalla tavalla muistuuti minua. Huvittuneisuus kuitenkin muuttui kivuksi huomatessani, että vastaantulija todella olin minä. Se oli kohtaamisista kaikkein vaikein..."
Ainakaan leivonnaismunkkeja käsittelevä Wikipedian artikkeli ei anna mitään vuosilukuja, mikä onkin tavallista ruokalajien kohdalla. Tällaisia arkisia "keksintöjä" harvemmin kukaan on merkinnyt muistiin, eikä ole helppoa ylipäätään selvittää, kuka, milloin ja missä on jonkin nopeasti yleistyneen ruokaidean keksinyt ensimmäisenä.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nimellä berliininmunkki (vaaleanpunainen pomada päällään) hyvin tunnettu munkki on Turun suunnalla usein kuorrutettu valkoisella pomadalla ja tunnetaan siellä nimellä piispanmunkki. Todennäköisesti tällaiset herkut liittyvät ruotsalaisen tai venäläisen yläluokan tapakulttuuriin ja saattavat olla 1800-luvulta asti. Tavallisen kansan suuhun tällaiset makeat herkut ovat ehkä päässeet...
Nykyisen Lappeenrannan alueella henkilöliikennettä on ollut seuraavilla asemilla: Törölä, Melkkola, Hytti, Lappeenranta (vanha ja uusi asema), Rapasaari, Lauritsala, Muukko, Joutseno, Jänhiälä ja Rauha (Karjalan radalla).
Pietarin rata ja oikorata: Pulsa, Tani, Raippo, Simola, Rikkilä ja Vainikkala.
Lähde: Jussi Iltanen: Radan varrella - Suomen rautatieliikennepaikat (2009).
Hei,Tähän löytynee parhaiten tietoa Kansalliskirjaston digitoidusita aineistoista. https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivuEsimerkiksi hakemalla: kiulu hinta, löytyy hintaluettelot tynnyritehtaan teoksista vuosilta 1919 ja 1938.https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=kiulu%20hinta&orderBy=RELEVANCEVastaavasti voit hakea leivän hintaa yms. Löytynee ainakin suuntaa antavaa tietoa.
RTI-menetelmää kutsutaan ilmeisesti Suomessa kolmiportaiseksi tueksi. Asiasta näyttäisi löytyvän yksi teos vuodelta 2012
Kaikille kelpo koulu : kolmiportaisen tuen toteuttaminen ja kehittäminen.
Teos löytyy Riihimäen kirjaston kokoelmista, voit varata sen joko RATAMO-verkkokirjaston kautta tai soittaa kirjastoon aukioloaikana.
Singer ompelukoneiden sarjanumerot on listattu International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuille mallien kirjaintunnusten mukaan:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
EB096149 on listan mukaan valmistettu vuonna 1937. Käytettyjen ompelukoneiden hinnat vaihtelevat alkaen kymmenestä eurosta muutamiin satoihin euroihin; hintavimmista koneista pyydetään joitain satoja. Koneen kunto vaikuttaa luonnollisesti sen arvoon.
