Kysymyksessä on ns. haloilmiö, joka syntyy, kun valo heijastuu ilmakehässä leijuvista jääkiteistä. Haloilmiöistä löytyy runsaasti tietoa Tähtitieteellinen yhdistys Ursan halosivuilta osoitteesta
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/halot/ sekä teoksesta Minnaert: Maiseman valot ja värit.
Hieno ajatus.
Käännösohjelma ehdottaa "Paras anteeksipyyntö on muuttunut käyttäytyminen"
Itse sanoisin ehkä " Paras anteeksipyyntö on muuttunut käytös"
Muuta suomennosta en fraasista löytänyt.
Helmet-kirjastojen Sateenkaarihyllyistä löytyy paljon sukupuoli-identiteettiä koskevia lukusuosituksia ja Kallion kirjaston tekemästä jutusta pääsee hyvin alkuun:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Jutt…
Hakusanalla 'sukupuoli-identiteetti' antaa Helmetin aineistohaku runsaasti luettavaa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssukupuoli-identiteetti__Or…
Marjo Kuula on toimittanut J.H. Erkosta elämäkerran : Sydämeen luettavaksi : J. H. Erkon elämäkerta (2018).
Runoilija Maaria Leinosesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, enkä valitettavasti onnistunut löytämään muitakaan teoksia, joissa käsiteltäisiin hänen elämäänsä.
Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, josta olet kirjan lainannut. Lähikirjastosi henkilökunta voi tarkistaa lainan asiakastiedoistasi ja auttaa sinua tilanteen kanssa.
Tavallisesti kadonneen tai rikkoutuneen kirjan voi korvata joko maksamalla kirjaston määrittämän korvaushinnan tai tuomalla vastaavan kappaleen kadonneen kirjan tilalle.
Hei,Törmäsin tietoon, että tämä voisi olla Tuck Everlasting (1981). Tästä on myös 2002 versio, mutta muistelemasi mukaan paremmin sopinee tuo aiempi. Ainakin tuossa vanhemmassa on tuo kilpikonnaloppu.
Kyllä, voit saada kaukolainaan (ks. edellä olevasta linkistä kohta "kaukolainat") aineistoa, jota ei löydy Vaski-kirjastojen kokoelmista. Ota asiassa yhteyttä omaan lähikirjastoosi, he tekevät kaukolainapyynnön sinun nimissäsi.
Muistathan, että Vaski-kirjastoissa kaukolainoista peritään maksu, jonka loppusumma riippuu lähettävästä kirjastosta. Perusmaksu kaukolainasta Vaski-kirjastoissa on 4 €, johon lisätään mahdollinen lähettävän kirjaston perimä maksu. PIKI-kirjastojen verkkosivujen mukaan he eivät pääsääntöisesti peri lähettämistään kaukolainoista maksua, mutta Lempäälän kirjasto veloittaa Pirkanmaan ulkopuolisilta kirjastoilta 10 € per kaukolaina. Oma lähikirjastosi pystyy tarkistamaan, onko haluamasi aineisto...
Säe on käännetty useasti. Nyt sain käteeni Salme Sauren toimittaman kirjan "Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja" vuodelta 1995. Tähän teokseen säkeen on kääntänyt Pekka Sauri."Sillä tunnen jo ne kaikki, tunnen kaikki —tunnen illat, aamut, kaikki iltapäivät,olen annostellut elämäni kahvilusikoin;tunnen äänet jotka vajoavat kuolemaanalle etäämmältä kantautuvan musiikin.Siis kuinka rohkenisin?"Halukkaat voivat laittaa kirjan varaukseen sivuillamme: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1064828?sid=5114571411
Tässä aihetta eri tavoin käsittelevää kaunokirjallisuutta:
Boyne, John: Leijuva poika
Dazai, Osamu: Ei enää ihminen
Heikkilä, Akseli: Veteen syntyneet
Hirvonen, Elina: Kun aika loppuu
Lessing, Doris: Viides lapsi
Louis, Édouard: Ei enää Eddy
Murphy, Julie: Dumblin
Oates, Joyce Carol: Elämäni rottana
Russo, Meredith: Tyttösi sun
Shriver, Lionel: Poikani Kevin
Spungen, Nancy: Nancy
Tietokirjoja:
Isyyden kielletyt tunteet (Väestöliitto, 2010)
Äidin kielletyt tunteet (Väestöliitto, 2008)
Runo Vanhalla vintillä kummittelee on julkaistu ensimmäisen kerran Kiannon (tuolloin vielä Calamnius) kokoelmassa Lauluja ja runoelmia (1900). Voit lukea runon teoksen Gutenberg-projektiin digitoidusta versiosta:https://www.gutenberg.org/cache/epub/74396/pg74396.txtRuno on luettavissa myös Pohjola-lehden digitoidusta numerosta 5/1901. Lehti löytyy Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/703862?term=Vanhalla%20vintill%C3%A4%20kummittelee&term=Vanhalla%20vintill%C3%A4%20kummitteleepi&page=3Vanhalla vintillä kummittelee -runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Ilmari Kiannon kauneimmat runot : valikoima (toim. Uolevi Kianto, 1964).https://finna.fi/Record/satakirjastot.287197?...
Tarina on nimeltään Don Rhododendron ja löytyy kirjasta Sandman Lilius: Irmelin : Muukalaiskadun satuja (2001) s. 172-181. Myös suomi24-sivuille on vastattu.
Hyvä lähde esitelmän tekoa varten voisi olla Marko Gustafssonin kirja Miten minusta tuli minä (WSOY, 2009). Siinä on parinkymmenen sivun artikkeli Orvokki Autiosta. Kirjaa on Helmet-kirjastojen kokoelmissa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1924040
Orvokki Autiosta on kysytty aiemminkin. Tässä linkit vastauksiin, joista löydät lisää kirjalähteitä ja viitteitä lehtiartikkeleista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-yhdeksannella-luokalla-ja-minun?from=term/251573&language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/etsisin-tietoa-orvokki-autiosta-erityises…
Vastauksissa mainittuja aikakauslehtiä säilytetään Helmet-kirjavarastossa Pasilan kirjastossa.
Roy Anderssonia on tituleerattu "ruotsin Aki Kaurismäeksi", joten kyseessä voisi olla joku hänen elokuvistaan. Kyseessä voisi olla Eräs rakkaustarina (1970) tai Toisen kerroksen lauluja (2000).
Lähteet ja lisätietoa
IMDb Roy Andersson: https://www.imdb.com/name/nm0027815/
YLE: Kumpi on melankolisempi - ruotsalainen vai suomalainen, Roy Andersson? https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/27/kumpi-melankolisempi-ruotsalai…
Kokonaismäärä lienee ollut yli 400 000. Silvo Hietasen tutkimuksen
Siirtoväen pika-asutuslaki 1940 : asutuspoliittinen tausta ja sisältö sekä toimeenpano. - Suomen historiallinen seura, 1982. - (Historiallisia tutkimuksia ; 117)
mainitsee s. 105, että kesällä 1940 siirtoväen määräksi arvioitiin 458 000 henkeä. Hietanen kuitenkin arvelee, että todellinen määrä oli noin 440 000, joista 6000 oli Oulun ja Lapin läänistä. Myöhemmässä artikkelissa
Siirtoväkikysymys syntyy - ennakkonäytös vuosina 1939-1941, joka on ilmestynyt teoksessa
Kansakunta sodassa 1 : sodasta sotaan. - Valtion painatuskeskus, 1989
Hietanen arvioi todelliseksi luvuksi 420 000 (s. 240). Lukumäärien eroihin saattaa vaikuttaa myös se seikka, että syksyllä 1939 ja sodan...
Kyllä, runo on suomennettu. Se löytyy teoksesta Ahmatova Anna / Valitut runot / toimittanut ja suomentanut Marja-Leena Mikkola, 2008.
Runo on osa Requiem 1935-1940 -runoelmasta, ja osa sen runosta Johdanto.
Etsitty kirja lienee Helen Piersin kertoma ja valokuvaama Hanhi munii munan (Weilin+Göös, 1973), joka kokoaa yhteen kolme erillistä eläintarinaa: hyvää munintapaikkaa etsivän hanhen tarinan lisäksi kirja sisältää kertomukset "Kettu ja kana" sekä "Pöllö joka ei voinut nukkua". Kirjaa löytyy vielä kirjastoista eri puolilta Suomea. Voit saada sen luettavaksesi jättämällä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Modernismi isminä, aatesuuntana, tarkoittaa 1800-luvun lopulla ja1900-luvun alkupuolella alkaneita eri suuntauksia kuvataiteessa, arkkitehtuurissa, muotoilussa, musiikissa, kirjallisuudessa, tanssissa ja teatterissa.
Modernismin vaikutusalueena voidaan pitää seuraavia alueita: Euroopan katoliset ja protestanttiset maat, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Eteläfrikka, Australia ja Uusi Seelanti sekä Itä-Euroopan ortodoksiset maat, alkuperäisväestöä lukuun ottamatta. Modernismi ajatussuuntana oli lähtöisin Euroopasta ja Venäjältä/Neuvostoliitosta. Muualla maailmassa voi olla uudistusmielisiä suuntauksia, mutta niitä kutsutaan eri nimellä.
Modernismin aallot saapuivat Suomeen vähän myöhemmin, mutta...
"Silloin kun aurinko kirkkain ois..." ja "Tulit tuoni sä armoton..." ovat molemmat 1900-luvun alkupuolella suosittuja sanomalehtien kuolinilmoituksissa käytettyjä värssyjä, joista löytyy useita sanamuodoltaan hieman toisistaan poikkeavia variaatioita. Ensin mainitun alkuperää en valitettavasti pystynyt jäljittämään, mutta jälkimmäisen säkeet ovat alun perin runosta Armaani haudalla, jonka sotkamolaisen Hilja Parraksen aviopuoliso oli Kajaanin Lehdessä 20.6.1906 julkaistun kirjoituksen mukaan tämän hautajaistilaisuudessa luettavaksi sepittänyt.
20.06.1906 Kajaanin Lehti no 49 A - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Löytämistäni lähteistä löytyi mainintoja kirjastojen omatoimikäytöstä Pohjoismaissa, Saksassa, Irlannissa ja Iso-Britanniassa sekä Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Singaporessa. Itäisen Euroopan maista ei löytynyt mainintoja.Lähteet: Public Libraries News: https://www.publiclibrariesnews.com/about-public-libraries-news/unstaffed-librariesKaija Asukas: Omatoimikirjastoja meillekin. Opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu 2020.
Muurmannin ratana tunnettu rautatie rakennettiin nopealla tahdilla noin kahdessa vuodessa. Rakennustyöt aloitettiin alkuvuonna 1915, ja rata avattiin liikenteelle marraskuussa 1916. Muurmannin rataa oli rakentamassa useita tuhansia suomalaisia, enimmillään rakennustöiden alkuvaiheessa lähes 6000. Suomalaiset toimivat niin kirvesmiehinä kuin lapiotyöntekijöinä. Suomalaisia pidettiin erittäin hyvinä kivityömiehinä. (Engman, Max: Suureen itään, s. 173)Max Engmanin kirjassa Suomalaiset Venäjällä : lähdeopas (Kansallisarkisto 2004) kerrotaan, että Muurmannin radan suomalaisrakentajista on tietoja lähinnä lääninhallitusten passipäiväkirjoissa ja radan rakennushallinnon arkistossa.Muurmannin radasta ja sen rakentamisesta, myös suomalaisista...
