Kyseessä voisi olla Elina Backman. Saana Havas -sarjassa on ilmestynyt teokset Kun kuningas kuolee (2020, sijoittuu Hartolaan), Kun jäljet katoavat (2021, sijoittuu Helsinkiin), Ennen kuin tulee pimeää (2022, sijoittuu Lappiin), Kuinka kuolema kohdataan (2024, sijoittuu Kotkan Kaunissaareen).Elina Backman Kirjasammossahttps://somero.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22backman+elina%22&type=AllFields
Maanmittauslaitos on julkaissut Rautavaaran alueelta mm. nämä maastokartat (1: 20 000):
Tiilikka (2005) ja Ala-Keyritty (2001) . Näissä kartoissa näkyvät hyvin jo esim. lammet, joet ja tiet. Iisalmen pääkirjastossa on käsikirjastossa (ei-lainattavana) Ala-Keyrityn kartta, mutta Tiilikan karttaa Iisalmessa ei ole.
Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikasta löytyy hyviä ja yksityiskohtaisia maastokarttoja:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?lang=FI
Käyttöehdot ja tiedot tekijänoikeuksista kannattaa lukea ennen käyttöä. Karttapaikan kautta voi myös tilata karttoja itselleen.
Kirjan Vakoilija rakkauden talossa alkuteos on nimeltään A spy in the house of love, suomentanut Pentti Saarikoski (1974). On kyllä olemassa Anaïn Ninin kirjoittama kirja House of incest, mutta tietoja mahdollisesta suomennoksesta ei löydy.
A spy in the house of love 1954
House of incest 1936
En löytänyt nuottia tähän lauluun kirjastojen tietokannoista. Lehtitietojen perusteella nuotin on julkaissut IKL:n kannatusyhdistys. Lehtitietojen perusteella Tapio Ilomäki (1904-1955) on sekä säveltänyt että sanoittanut laulun. Laulu mainitaan ilmoituksissa ja jutuissa, joissa kerrotaan laulun laulamisesta eri tilaisuuksissa. Laulun nimi vaihtelee: ”Suora kurssissaan”, ”Suora kurssissa” tai ”Suora kurssi”.
Nuotti voi löytyä jostain arkistosta. Suomalaiset musiikkiarkistot -julkaisun mukaan Tapio Ilomäen sovitukset ja sävellyskäsikirjoitukset ovat Helsingin yliopiston kirjastossa (eli Kansalliskirjastossa) ja Suomen elokuva-arkistossa. Kansallisarkistossa on Isänmaalliseen kansanliikkeeseen liittyvää aineistoa.
Lähteitä:...
Lizzie McGuire on Terri Minskyn keksimän ja kehittämän televisosarjan
sepitetty keskushenkilö. Sarjaa on esitetty joitakin aikoja sitten myös
Suomessa tv-kakkosessa. Tänä vuonna Sanoma Magazines Finlandin kustantamana on suomennettu kaksi nuortenromaania. Kummallakin kirjalla on eri kirjoittajat ja romaanit perustuvat Terri Minskyn luomaan hahmoon. Kirjat ovat:
Kim Ostrow: VOI EI, ÄITI ja Kiki Thorpe: NOLOT TREFFIT. Suomennos Jani Bohn.
Nämä koululaisaiheiset nuortenkirjat kuvaavat kirjastomme
asiasanoituksen mukaan: ystävyyttä, tyttöjä, nuorten ja vanhempien - erityisesti äidin ja tyttären - välisiä suhteita,luokkaretkiä, ihastumista jne. Kuten sarjakin, kirja on suosittu ja kirjastomme kappaleet tällä hetkellä lainassa.
Myös...
Tällaisen tiedon voi löytää verkosta vain siinä tapauksessa, että kustantamo on ottanut kyseisen kirjan jo ennakkomainontaansa. Jos tietoa ei löydy kustantamon sivuilta, voi tietysti yrittää kysellä kustantamon tiedottajalta tarkemmin. Jos käännösoikeuksista vasta kilpaillaan, tietoa ei varmasti saa mistään ennen kuin kilpailu on ratkennut. Joskus käy niinkin, että vaikka käännösoikeudet on ostettu, oikeutta ei koskaan käytetä syystä tai toisesta. Valitettavan usein esimerkiksi kirjasarjat saattavat jäädä keskeneräisiksi.
Heikki Poroila
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla on yhteinen kokoelmaohjelma. Sen valintaperiaatteissa sanotaan mm. näin:
"Kirjasto pitää huolen siitä, että uudet ajatukset ja elämykset ovat kirjaston asiakkaiden saatavilla. Kirjaston avoimuus erilaisia ajatuksia kohtaan takaa mahdollisuuden tutustua maailmaamme muokkaaviin kulttuurin virtauksiin ja ajankohtaisiin asioihin. Sukupuolten tasa-arvo, eri-ikäisten ja -kielisten asukkaiden tarpeet otetaan valintatyössä huomioon."
Koko ohjelma löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/hankintaohjelma/
Helmet-kirjastoja on n. 60: reilun 40 kappaleen hankinta ei ole mitenkään poikkeuksellista. Hiukan samanaiheista Timo Hännikäisen Ilman: esseitä seksuaalisesta syrjäytymisestä -kirjaa on hankinttu...
Kysyjä tarkoittanee sarjan neljännen osan Storia della bambina perduta suomennoksen julkaisemista, alkukielinen teoshan on vuodelta 2014. Kustantaja WSOY:n ennakkotietojen mukaan kirja julkaistaan nimellä Kadonneen lapsen tarina lokakuussa 2018 (paperikirja, mp3-äänikirja ja e-kirja).
Kirja tulee kirjastoihin heti kun välittäjäliikkeet pystyvät sen kirjoille toimittamaan. Edes kirjastoissa itsessään ei vielä tiedetä tarkkaa päivää, se riippuu niin monesta tekijästä. Kysyjän kannattaa olla tässä asiassa yhteydessä suoraan omaan kirjastoonsa, joka ehkä tarjoaa mahdollisuuden tehdä ennakkovaraus.
Heikki Poroila
Kyllähän tuo Jäähvyäisten ensimmäinen säkeistö enemmän itsemurhan kuin onnettomuuden suuntaan tekstin tulkintaa ohjaa: "mikä harhaan käänsi pään / mikä voima veti / valokiilaan lähestyvään". Isän itsemurhasta kertovana kappale mainitaan myös Mikko Meriläisen Rajaportti-albumin arvostelussa (Soundi 3/2002).
https://www.soundi.fi/levyarviot/timo-rautiainen-trio-niskalaukaus-rajaportti/
Lapin kirjastosta löytyy kirjanen Hannukkala, Puikulan viljelytekniikka Lapissa, 1991. Minulla ei valitettavasti ole opasta käytössäni, joten vastaan kysymyksiisi nettisivustojen perusteella.
Puikulan alkuperää ei tunneta. Sitä on viljelty 1700-luvun lopulta lähtien Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa, missä sitä yhä yleisesti viljellään. Lisätietoa https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar… .
Peruna yleistyi Suomessa 1700-luvun lopulla, joten se on ollut suomalaisessa ruokapöydässä keskeinen elintarvike jo kauan ennen 1930-lukua. https://www.spk.fi/fi/perunan-historiaa/ .
Violetinpunaisia perunalajikkeita ovat ainakin Blue Congo, Rosamunda ja Lady Rosetta. https://www.spk.fi/fi/lajikkeet/ .
...
Löysin kuusi kirjaa. Hain sanoilla tee ja yrtit ja rajasin ne aihesanoiksi (tarkennettu haku) Linkki Helmet hakutulokseen
Sinikka Piipon ja Pertti Salon kirja 100 teeyrttiä luonnosta ja puutarhasta vaikutti lupaavalta.
Mustaherukan lehdistä voi tehdä myös Louhisaaren juomaa eli Marskin simaa. Linkki Kotilieden ohjesivulle ja Linkki Marttojen ohjeeseen
Voisikohan kyseessä olla Ulkolinja: Putin ja Mafia -dokumentti vuodelta 2018? Se ei ole enää katsottavissa Yle areenasta. Venäjän mafian ja hallinnon suhteesta löytyy myös kirja Voima ja valta : Venäjän mafia Kremlin suojeluksessa.
Kysyin kirjastonhoitaja ja kirjallisuusterapeutti Pirjo Arvolan mielipidettä suositeltavista kirjoista.Pirjo ehdotti, että tässä vaiheessa, kun suru on vielä pinnalla, kannattaisi välttää kirjoja joiden pääateemana on kuolema.
Hän suosittelee sen sijaan satuja, joiden avulla erilaisia tunteita voi turvallisesti käsitellä. Erityisen hyviä voisivat olla suomalaiset kansansadut. Yksittäisenä hyvänä satuna Pirjo mainitsi Grimmin sadun Siili-Jussi.
Tässä muutamia satukokoelmia:
Raul Roine: Suomen kansan suuri satukirja (WSOY 1958)
Slaavilaisia satuja. (Suomentaja UM Kellomäki, Weilin & Göös 1974)
Grimmin sadut, osat I Ruusunen, II Tuhkimo, III Lumikki
(Tammi 1999)
Satujen lisäksi hyvä luettava voisi olla Betsy Byarsin Blossomin perhe -...
Anita Hallaman kuolinsyytä ei ole julkisuudessa kerrottu. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu julkaisee vain muutenkin julkistettua yksityishenkilöihin liittyvää informaatiota.
Heikki Poroila
Kollegat kirjaston kahvihuoneessa suosittelivat esimerkiksi seuraavia kirjailijoita:
Kati Hiekkapelto
Anu Patrakka
Pascal Engman
Max Seeck
Anna Jansson
Anne Holt
Leena Lehtolainen
Niklas Natt och Dag
Sujata Massey
Donna Leon
Ann Cleeves
Elly Griffiths
Arnaldur Indriðason
Jens Lapidus
Karin Fossum
Lisää ideoita lukemiseen voi saada DekkariNetistä, esimerkiksi sivuston listaus eri dekkaripalkintojen saajista voisi olla avuksi:
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=Dekkaripalkintoja
Akat voi ottaa, saada tai tehdä, ja ilmeisestikin alkuun sanonta on tarkoittanut lumihankeen kellahtamista yleensä; vasta myöhemmin sen merkitys on täsmentynyt koskemaan mäenlaskussa tapahtuvaa kaatumista. Siitä en tutkimastani lähdekirjallisuudesta löytänyt viitteitä, että suksisauvan katkeaminen olisi pakollinen osa "akkoja".Vaikka jollekulle voisi ehkä helposti tulla kiusaus nähdä asia niin, että sanonta olisi jotenkin naissukupuolta väheksyvä ja perustuisi miehiseen ajatukseen suksilla kaatumisesta "akkamaisena", todellisuudessa asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Niistä fraasi- ja idiomisanakirjoista, jotka ylipäänsä "akat" noteerasivat, havainnollisimmin sanontaa taustoittaa Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja...
Katso esimerkiksi Juha Seppälän romaanit Paholaisen haarukka (2008) ja Sankariaika (2018), Kjell Westön Leijat Helsingin yllä (1996) tai Hanna-Riikka Kuisman romaani Kerrostalo (2019). Lisää luettavaa löytyy esimerkiksi Tieteen termipankin kirjallisuudentutkimuksen termipankin kautta, katso
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:metafiktio
