Kyseessä lienee Jevgeni Jevtušenkon runo Olen kuin juna, joka alkaa riveillä Olen kuin juna / joka jo kauan on törmäillyt / kaupunkiin Kyllä / ja kaupunkiin Ei.Runo sisältyy Jevtušenkon runokokoelmaan Kyllä ja ei (Meždu gorodom da i gorodom net, 1967), jonka on suomentanut Erkki Peuranen.
Erkki Norell on kirjannut tarkasti kalastuskokemuksiaan talteen seitsemältä vuosikymmeneltä, tässä hänen tuotantoaan:
Novellikokoelmat:
Elämäni perhot. WSOY 1995.
Perhokalastajan vuosi. WSOY 1997.
Kaukana kalassa. WSOY 1999.
Kalapäiväkirjani kertomaa. WSOY 2001.
Kalaretkieni Lappi. WSOY 2004.
Jopas sattui...: kalastuskommelluksia seitsemältä vuosikymmeneltä. Otava 2005.
Muu tuotanto:
Kalaretkien perhonsidontaopas. WSOY 1996.
Ravustajan kirja, Otava 2007.
Kirjailijasta löytyy lisää tietoa esim. täältä:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/vellamo/kirjailijatNorell.htm
Kyseisen kappaleen esittää: The Real Tuesday Weld, kappale löytyy heidän
The Real Tuesday Weld I. Lucifer albumiltaan, joka julkaistiin 3.5.2004.
Kyseinen kappale on nimeltään: Bathtime in Clerkenwell.
Kaivattu kirja saattaisi olla Elizabeth Goudgen Vihreän delfiinin maa (WSOY, 1948).
"Kahden sisaren rakkaus samaan mieheen ja kirjeessä tapahtunut erehdys, joka saa aikaan aavistamattoman avioliiton, ovat monivaiheisen juonen pääaiheina. Tapahtumien ympäristönä on osaksi eräs Englannin Kanaalin saari, osaksi eksoottinen Uusi Seelanti villeine maoreineen." (katkelma kirjan takakannen esittelytekstistä)
En valitettavasti onnistunut löytämään Dostojevskilta kysymyksessä kuvailtua kuoppien kaivamista ja välitöntä täyttämistä sisältävää tekstikatkelmaa. Tämä on kuitenkin mitä mainioin esimerkki "täysin hyödyttömästä ja järjettömästä työstä", jota kirjailija käsittelee teoksessaan Muistelmia kuolleesta talosta, ja pitäisin mahdollisena, että kuoppien kaivamisen ja täyttämisen ajatus on syntynyt romaanin toisessa luvussa 'Ensi vaikutelmia' esitettyjen huomioiden pohjalta: "Kerran tuli mieleeni ajatus, että jos halutaan tuhota ihminen täysin, nujertaa hänet, rangaista häntä kaikkein kauheimmalla rangaistuksella, jotta kaikkein hirmuisinkin murhamies vavahtaisi tätä rangaistusta ja pelkäisi sitä ennakolta, pitäisi hänet määrätä työhön...
Pääskynen-lehden joulunumerossa vuonna 1912 on julkaistu Lauri Hannikaisen runo, joka alkaa juuri noilla sanoilla. Runon nimeksi on kerrottu Lappalaispoikain joulu.
Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta lehden numerosta :
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959118?term=Tunturi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959118?term=Tunturi…
Kappaleen levytti vuonna 1973 suomeksi nimellä "Kortin saat sä jostain" Monika Aspelund.
"Kortin saat sä jostain"
Single "Vain rakkaus sen aikaan saa / Kortin saat sä jostain"
Voit vaihtaa kotikirjastosi kirjautumalla Helmetin Omiin tietoihin ja valitsemalla sen jälkeen painikkeen Muuta yhteystietoja. Tämän jälkeen aukeaa uusi ikkuna, josta löytyy kirjasto-valikko. Valitse siitä haluamasi kirjasto, ja valitse Jatka. Tämän jälkeen tietoihisi päivittyy uusi kotikirjasto. Jos uusi kirjasto ei heti näy, kannattaa omista tiedoista kirjautua ulos ja sen jälkeen uudelleen sisään, silloin tiedon pitäisi viimeistään päivittyä.
Jos kotikirjaston vaihtaminen ei onnistu Helmetissä, voit myös käydä asioimassa kirjaston palvelupisteessä, ja pyytää että henkilökunta päivittää uuden kotikirjaston asiakastietoihisi.
Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.
Ötököistä löytyy tietoa myös seuraavista kirjoista: Luoto, Leena: Ötökät lähiluonnossa (Readme.fi, 2021) ja Oman pihan ötökät (Tietoverkosto Eksaksti, 2009), Setford, Steve: Ötökät (Kirjalito, 2001), Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (Gummerus, 2009), Rohmut ja riesat : Tuhohyönteisten tunnistusopas (Suomen museoliitto, 2005)
Facebookissa on ryhmä: Suomen ötökät, johon voi liittyä. Siellä voi keskustella ja jakaa tietoa ötököistä. https://fi-fi.facebook.com/groups/suomenotokat/about/
Sisätilojen tuholaisista löytyy tietoa: https://sisatilojentuholaiset....
Suomen Kansallisbibliografiasta löytyy Librumin kustantamia teoksia vuosilta 1980-1983. Librum on myös kustantanut Liberaalisen Kansanpuolueen Polttopiste-lehteä. Myöhemmin tämän lehden kustantaja on ollut Lib-Mediat OY.
Tietoa kustantajista välittänee Suomen Kustannusyhdistys puh. 09/22877250
50-vuotista taivaltaan juhliva puolustusvoimien uutislehti Ruotuväki dokumentoi jo 1960-luvulla myös sotaharjoituksia.
Syksyn 1963 numeroiden mukaan Lounais-Suomessa Rauman seudulla järjestettiin syys-lokakuun vaihteessa suuri syyssotaharjoitus silloisen 2.Divisioonan komentajan, kenraaliluutnantti Adolf Ehrnroothin johdolla. Kyseisestä harjoituksesta on kerrottu erityisesti Ruotuväen vuoden 1963 numeroissa 16-17.
Lisäksi syyskuussa 1963 järjestettiin harjoituksia/leirejä muun muassa 16.-21.9. Raasissa, Syndalenissa ja Porkkalassa, 21.-25.9. Pahkajärvellä sekä 16.-29.9. Lohtajalla. (Ruotuväen nro 15)
Koska sota- ja kertausharjoituksia järjestettiin tuolloinkin kymmeniä vuosittain, ei niitä ole dokumentoitu juurikaan kirjallisuuteen -...
Helsingin kaupunginkirjasto ostaa "keikkatyön" Helsingin työvoimapalvelu Oy:lta, (ks http://www.hel.fi/typa/ ). Työnhakijaksi voi ilmoittautua myös webin kautta. Työntekijä tekee työsopimuksen heidän kanssaan ja me voimme sitten soittaa Työvoimapalveluun tai suoraan työntekijälle silloin kun tarvitsemme työntekijää. Monet kirjastot voivat sopia melko säännöllisestäkin ilta- ja lauantaityöstä, kunhan ne saavat ensin mahdollisuuden tutustua henkilöön. Jos taas toivot vakituisempaa työtä, voit tiedustella asiaa Helsingin kaupunginkirjaston työhönotosta, puh. (09)3108 5522 yhteyshenkilö on Pirkko Saarinen.
Sarjassa Keräilijän aarteet on ilmestynyt vuonna 2011 Kaisa Koiviston teos Suomalaisia lasimaljakoita. Samassa sarjassa on ilmestynyt myös vuonna 2010 saman tekijän teos Suomalaisia juomalaseja. Kyseessä voisi olla jompikumpi näistä teoksista. Molemmat teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Tarkemmat saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi
Laulusta ei tosiaan ole julkaistu nuottia, eikä Juha Vainioltakaan asiaa voi enää kysyä. Kuuntelin itse laulun YouTuben kautta kymmenisen kertaa ja olisin valmis väittämään, että Markku Aro laulaa tuossa kohdassa sanat "Sen onneni, jonka mä sain". Kokonaan eri asia on, onko se yhtään sen ymmärrettävämpi kuin kysyjän kuulema muoto. Haastan tämän kysymyksen lukijat ottamaan tähän kantaa ainakin siihen asti, kunnes teksti mahdollisesti jostain löytyy. Tuo YouTube-versio löytyy osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=mmgr2RyvU6U.
Heikki Poroila
Näyttää siltä, että sarjan suomentaminen on päättynyt osaan 23 (Cindy's Honor, suom. Kilpailu Honorista). Alkukielellä sarjassa on ilmestynyt yhteensä 72 kirjaa.Lähteet:Goodreads: https://www.goodreads.com/series/41547-thoroughbredFinna.fi: https://shorturl.at/bJ9mE
Akkajeen omilla Facebook-sivuilla kerrotaan: "Levyn avausraita pohjautuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta löytämäämme kertomukseen nuoresta Erkistä, jota oma mummo pelotteli säkki päässään – jos Erkki ei käyttäytyisi hyvin, tulisi säkkiukko ja hukuttaisi lapsen läheiseen järveen." Kuulostaa siltä, että säkkiukko ei välttämättä ole laajalle levinnyt ilmiö. Voit kysyä asiaa lähemmin SKS:n arkistosta: https://www.finlit.fi/arkisto/
Sveitsiläinen kellonvalmistaja Auguste Reymond SA (ARSA) rekisteröi Ukko-Pekan tavaramerkikseen vuonna 1957. Tämän enempää tietoa en kellosta onnistunut löytämään. Lienee pelkkää sattumaa, että samana vuonna valmistuivat viimeiset Hr1 ("Ukko-Pekka") -veturit.
Vuonna 1898 perustettu Auguste Reymond SA ei selviytynyt kelloteollisuutta 70- ja 80-lukujen taitteessa koetelleesta kvartsivallankumouksesta, mutta yhtiö on sittemmin herätetty uudelleen henkiin. Sitä en valitettavasti osaa sanoa, onko nykyisen Auguste Reymondin arkistoissa tietoja vuoden 1983 konkurssia edeltävältä ajalta.
http://www.mikrolisk.de/show.php?site=280#sucheMarker
https://www.augustereymond.ch/
https://masterhorologer.com/2018/06/05/auguste-reymond-swiss-watches...
Ahkerasti ajan lehdissä ilmoitelleen "T:ri Väntin" Turun kunnankirjurikurssin kesto on ilmoituksista päätellen ollut muutamia viikkoja: esimerkiksi vuoden 1938 jälkipuoliskolla uusia kursseja ilmoitettiin alkavaksi noin kuuden viikon välein (28.7., 12.9., 24.10. ja 5.12.). Väntti oli kurssin ainoa opettaja.
Pitkin 30-lukua lehdissä julkaistiin "tohtori Väntin" koulutusta kritisoivia ja sen tarkoituksen kyseenalaistavia kirjoituksia. Maalaiskuntien liiton näkemyksen mukaan "johtaja" Väntillä ei ollut pätevyyttä antaa kunnallisalan koulutusta. Liitto ilmoitti omana näkemyksenään, "etteivät Väntin kurssit vastaa sitä tarkoitusta, mihin niillä yritetään pyrkiä, eikä niin ollen voida myöskään Väntin kurssin käyneille myöntää minkäänlaista...
Laulun Elämälle kiitos (Gracias a la vida) on säveltänyt Violeta Parra (1917-1967). Laulun espanjankieliset sanat ovat myös Parran käsialaa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Rakel Liehun tuotannosta ei löydy runoa, jonka nimi on "Istu sydämeni puolelle". Liehun runossa "Yksinäisyys on uskaltamista" on rivi, joka alkaa sanoilla "Istu sydämeni puolelle...". Voisikohan olla kyse tästä runosta?
Runo "Yksinäisyys on uskaltamista" sisältyy kokoelmaan "Savikielellä minä ylistän" (1975). Se on luettavissa myös esimerkiksi Rakel Liehun runojen kokoelmasta Runot 1974-1997 (2002).
Liehu, Rakel: Runot 1974-1997 (WSOY, 2002)
