Pasilasta, Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta Karjala-lehden vuosikerrat löytyvät seuraavilta vuosilta: KARJALA(VAPAA)(-INKERI) 1928-37. Käyntiosoite on Rautatieläisenkatu 8.
Helsingin yliopiston kirjastoon Karjala-lehti on tilattu vuodesta 1910, Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjaston käyntiosoite on Unioninkatu 36.
Intiaanipäälikön Seattlen puhe löytyy teoksesta Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä Äidinkielen sampo 2 (1983) s. 90-97, Vihreä maa (1987), Yläasteen elämänkatsomustieto 7 (1988), s. 113-114. Se on julkaistu myös Vartija-lehdessä 1988: nro 1 ja Suomen kuvalehdessä 1990: nro 8.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=P%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6+Se…
Verkosta se löytyy suomeksi tällä hetkellä peda.net-kurssista, https://peda.net/parkano/parkanon-lukio/oppiaineet/historia/arkistoidut… ja esim. Kierrätyskeskuksen sivuilta, https://www.kierratyskeskus.fi/tietoa_meista/hankkeet/menneet_hankkeet_…
Tämä näyttäisi olevan osa Vänrikki Stoolin tarinoita. "Oi kulta-aika riemukas,suloisin, armahaisin,kun nuor' on, ylioppilas,ja puutetta ei laisin,ja huolt' ei tuntis ollenkaan,kun viikset vain sais kasvamaan!" Linkki Vänrikki Stoolin tarinoiden Wikiaineistoon.Saatavissa myös kirjana ja monena eri painoksena. Linkki Satakirjastojen aineistohakuun.
Excel-muotoista tilastoa ei löytynyt, mutta kirkontilastot.fi-sivustolla voi valita esim. jäsentilaston 1999-2018 ja haluamansa seurakunnan:
https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=84
Kirkkoon kuuluvuus seurakunnittain prosentteina 2018 löytyy alta:
https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=103
Susanne on ranskalainen muoto nimestä Susanna, jonka taustalta löytyy heprean "liljaa" merkitsevä Shushannah.
Suomessa Susanne alkoi saada kantajia säännöllisesti 1950-luvun puolivälissä. Suosituimmillaan se oli 60- ja 70-luvuilla. Nimen yleisyyttä tuolloin lienee lisännyt sen samanaikainen suosio Ruotsissa, missä Susanne on edelleen selvästi Susannaa yleisempi kirjoitusasu.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Tähän kysymykseen on aiemmin vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-lainata-verenpainemittarin-miten-toimin?language_content_entity=fi
Tässä tulee valikoima kirjoja joissa käsitellään kyseistä aikaa Suomen historiassa:
-Jussila, Osmo: Suomen poliittiinen historia (2006)
-Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia (2005)
-Laurla, Bror: Talvisodasta jatkosotaan ( 1986)
-Leiponen, kauko: Kansa talkoissa (1987)
-Häikiö, Martti: Historia ja väärät profeetat (2003)
-Paasivirta, Juhani: Suomi ja Eurooppa 1939-1956 (1992)
-Talvisodan pikkujättiläinen (1999)
Haluan korostaa että tämä on vain valikoima kirjoista jotka tällä hetkellä ovat paikalla Kirkkonummen kirjastossa. Ylläolevat, sekä joitakin muita ehkä vähemmän kiinnostavia, ovat varattuna teille kirjaston lainaustoimistossa.
Jos itse haluatte tarkistaa mitä löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun laajemmasta...
Kyseessä on Elina Vaaran runo ”Balladi”. Se löytyy ainakin CD-levyltä Sydänyön lauluja (Lintu, 2008) Pekka Ristolan säveltämänä ja Timo Kaitaron esittämänä. Nuotit löytyvät teoksesta Sininen laulu : runoja ja sävelmiä (Musiikki Fazer, 1977).
Ilmeisesti myös Einari Marvia on säveltänyt kappaleen, mutta se taitaa löytyä esitettynä ainoastaan vanhalta C-kasetilta Einari Marvian lauluja I. Esittäjä on mezzosopraano Eeva-Liisa Saarinen. Tieto löytyy arkistoluettelosta osoitteesta https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94602/688a%20Marvia.pdf?sequence=2. Kasettia ei näytä listatun Kansalliskirjaston tietokantaan, eikä sen nuotteja ole ilmeisesti julkaistu.
Netti ei tunnu olevan kovin hyvä tietolähde tämäntapaisessa tiedontarpeessa. Myös varsinaiset kirjallisuudenhistoriat mainitsevat Ursula Pohjolan-Pirhosen kovin lyhesti, jos ollenkaan.
Seuraavissa hakuteoksissa on hänestä ainakin jotain mainittuna: 1) Suomalaisia kirjailijoita. MMM. Otava 2004. 2) Suomen kirjailijat 1945-1980. 1985. (Muutaman rivin pienoiselämäkerta.) 3) Suomen kirjallisuus VIII, sivu 311. 1970. 4) Laajin esittely on teoksessa Kotimaisia naisviihteen taitajia. 1999.
Pikaisen nettihaun perusteella kaikki kolme ovat perinteisiä, anonyymejä loruja, joista ainakin ensimmäisen tuntevat varmaan kaikki suomalaiset kesän tulon odottelijat.
Suhteellisen varmasti anonyymiksi perinteeksi tiedettyjen tekstien lisäksi "kansan suussa" liikkuu valtava määrä tekstejä, sanontoja ja loruja, joitten alkuperästä ei ole mitään tietoa. Teoriassa on mahdollista, että joku osoittautuu nimeltä tunnetun ihmisen kirjoittamiseksi. Mutta jos näin käy, mikä ei ole tavallista kun puhutaan vanhoista teksteistä, asiaan voidaan palata ja tieto korjata.
Suurten epämääräisten tekstijoukkojen kohdalla on normaali menettely julkaisun alussa todeta, että tekstien tekijänoikeudellinen asema on pyritty selvittämään mahdollisuuksien mukaan...
Adressi kirjoitetaan suomen kielessä yhdellä d:llä.
Kielitoimiston sanakirjasta voi helposti tarkistaa useiden vierasperäistenkin sanojen oikeinkirjoituksen sekä niiden tarkoituksen.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Parhaiten kysymyksessä kuvailtua teosta vastaa Rolf Hochhuthin näytelmä Sotilaat (WSOY, 1968). Siinä vihjataan, että Winston Churchillillä olisi ollut jotakin tekemistä Sikorskin kuoleman kanssa. Sotatapahtumien rinnalla seurataan Lontoon Pienen Maailmanteatterin esityksen valmistelua.
Löysin Kansallisdiskografiasta seuraavan tietueen, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…. Siinä kappaleen nimi on Tuntematon lehdenjakaja, säveltäjä Orvo, E., sanoittaja Puhtila, Sauvo (Saukkinakin tunnettu), sovittaja Virtanen, Eino ja esittäjät Nieminen, Siiri sekä Virtanen, Eino.
Laulu lienee amerikkalainen kansanlaulu "Oh My Darling, Clementine", suomeksi joko "Rakkahani Clementine" tai "Clementine". Sanat ja nuotit löytyvät mm. Suuresta Toivelaulukirjasta 2, s. 162.
Kyseessä lienee tv-sarja nimeltä H.C. Andersenin satuaarteet (tanskalainen alkuperäistuotanto "Det var engang..."). Sarjaa on esitetty Ylellä, mutta tällä hetkellä se ei ole sitä kautta saatavilla.
Voit katsoa sarjan alkutunnuksen tästä Youtuben linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=jHws4G35yYo Siitä on nähtävissä, kuinka ensin lapset ja mies muuttuvat piirroshahmoiksi ja sen jälkeen olohuone muuttuu vaunuksi.
Sarjan IMDB-sivu: https://www.imdb.com/title/tt0459692/
Sanonnasta on kaksi versiota, "pihlaja ei kanna kahta taakkaa", ts. sekä marjoja että lunta, sekä "jos on paljon pihlajanmarjoja, tulee paljon lunta". Molemmat käsitykset on tunnettu jo pitkään, ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22ei%20pihlaja%20kahta%20taakkaa%20kanna%22&orderBy=RELEVANCE sekä https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/914256?term=on&term=paljon&term=lunta&term=pihlajanmarjoja&term=tulevat&term=tule&term=tuli&page=32
Kosmetiikan rajoituksista, merkinnöistä ja määräyksistä löytyy tieto Tukesin sivulla, https://tukes.fi/kemikaalit/kosmetiikka/kosmetiikan-merkinnat
Kosmetiikan kemikaaleista määrätään EU:n kosmetiikka-asetuksessa (EY) N:o 1223/2009 https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:342:0059:0209:fi:PDF . Liitteissä on lueteltu kielletyt kemikaalit ja kemikaalit, joita saa käyttää rajoitetusti. Liitteissä näyttäisi suuhygieniaan liittyvissä tuotteissa pääsääntöisesti olevan tiukemmat rajat.
Makupalat.fi:n tarkasta hausta löytyy hakusanoilla kemikaalit AND turvallisuus hyvä luettelo sivustoja, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kemikaalit%20AND%20turvallisuus, mm. Euroopan kemikaaliviraston...
Useissa Helmet-kirjastoissa on bassokitaroita, joita voi lainata käytettäväksi kirjastojen äänitysstudioissa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Musiikki/Palvelut_musiikkiosastoilla/Soitti…
Kotiin lainattavaa bassokitaraa ei valitettavasti kokoelmista löydy. Haun perusteella lainattavia bassokitaroita on Suomen kirjastoissa hyvin vähän.
https://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkipalvelut/soitinlainaus/
https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=OR&lookfor0%…
Jyrki Vainonen on suomentanut William Butler Yeatsin runon The Stolen Child kokoelmasta Cross Ways (1889). Jyrki Vainosen suomennoksessa runon nimi on Keijujen viemä lapsi. Runosuomennos sisältyy Yeatsin valittujen runojen kokoelmaan Torni ja kierreportaat (Basam Books, 2015, s. 30).
