Suurin osa 1950-luvun menestyssävelmistä Suomessa oli ulkomaista alkuperää. Erityisesti italialaisia iskelmiä käännettiin paljon. Ehkä mummi tarkoittaa juuri näitä?
Warner Music on julkaissut 2012 kuusiosaisen kokoelman iltalialaisia käännösiskelmiä. Tämä sarja löytyy myös Spotifysta. Ensimmäisessä osassa on n. 1940-1950-luvun hittejä ja kakkososassa 1950-60-lukujen hittejä. Luulen, että noissa kahdessa ensimmäisessä olisivat ne mummille kaikkein tutuimmat.
Italialainen ilta 1 – Taivaan sinessä. Esittäjinä mm. Henry Theel, Annikki Tähti, Metro-Tytöt ja Olavi Virta
Italialainen ilta 2 – Hopeinen kuu. Esittäjinä mm. Brita Koivunen, Laila Kinnunen, Ann-Christine, Katri Helena ja Vieno Kekkonen.
Ohuimmasta päästä nuorille sopivia teoksia voisivat olla esimerkiksi Emmi Itärannan Teemestarin kirja tai Siri Kolun nuortenromaani P.I.: pelko ihmisessä. Molemmissa on kylläkin yli 250 sivua.
Entäs sitten novellit? Esimerkiksi Anne Leinosen Valkeita lankoja. Tarinoita toisista todellisuuksista, Maarit Verrosen Älä maksa lautturille, Pasi Ilmari Jääskeläisen Taivaalta pudonnut eläintarha, Johanna Sinisalon Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita ja Tiina Raevaaran En tunne sinua vierelläni ovat spefinovellikokoelmia, jotka sopivat myös nuorille ja voisivat toimia ääneen luettuina.
Pääkaupunkiseudulla Länsi-Uusimaa -lehden vanhoja vuosikertoja voi lukea Kansalliskirjastossa joko mikrofilmattuina tai digitoituina. Vuosien 2016 - 2018 numerot ovat luettavissa digitoituina.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3429236
Lisätietoa Kansalliskirjaston aineistoijen käytöstä voitte lukea Kansalliskirjaston sivuilta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto
1940- ja 50-luvulla ilmestyneissä suomen kieliopeissa vanhoja ja uusia nimityksiä käytetään usein rinnakkain. Näistä ehkä kätevin lähde terminologisessa mielessä on Lauri Merikallion Äidinkielen opas (WSOY, 1940), jonka loppuun liitetty kieliopillisten nimitysten hakemisto palvelee oivallisesti kaivatunlaisena listauksena. Merikallio puoltaa vahvasti suomalaisten kieliopillisten nimitysten käyttöä, ja ne ovatkin hänen kirjassaan vielä ensisijaisia: "vieraat" nimitykset esitetään suluissa "niiden varalta, jotka haluavat tutustuttaa oppilaansa myös näihin nimityksiin".
Asiaan ei löytynyt varmaa selitystä. Piimäperää ei löytynyt Suomalaisesta paikannimikirjasta (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007). Piimäperä näyttää olleen 1700-luvulla myös sukunimenä Haukiputaalla asuneella suvulla. Siinä saattaisi olla linkki paikannimeen, mutta kyseistä sukunimeä ei löytynyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000). Ilmeisesti nimi on ollut harvinainen, eikä sitä ole enää käytössä. On myös vaikea arvioida, onko sukunimi tullut paikasta vai paikka sukunimestä.
Voi olla, että Haukiputaan tai Oulun historiaa käsittelevistä kirjoista löytyisi lisää tietoa nimestä, mutta niin syvälliseen tutkimukseen ei ole mahdollista ryhtyä tämän vastauksen puitteissa.
Sana piimä on...
Helmetin (www.helmet.fi) sanahaussa voi käyttää hakusanoina esim. juristit, asianajajat, oikeustiede ja oikeustieteilijät sekä muistelmat ja elämäkerrat. Tässä muutama tuloksista: Miten meistä tuli oikeustieteen tohtoreita / Heikki Halila ja Pekka Timonen (toim.)(2003); Oikeutta maalla ja kaupungissa : tuomiokuntien ja raastuvanoikeuksien muistitietoa / toimittaneet Mari Hatakka ja Juha Nirkko (2000); Kemppinen, Kullervo: Laamanni muistelee (2000); Rekola, Esko: Viran puolesta (1998).
Musiikin tiedonhaussa on hyvä tietää, että teosten ja säveltäjien nimet on yhtenäistetty. Tämä tarkoittaa, että nimet kirjataan tietokantaan sovitulla tavalla. Tämä helpottaa tiedonhakua, sillä nimet kirjoitetaan eri kielillä eri tavoin. Tässä tapauksessa käytetään säveltäjästä sovittua muotoa Tsaikovski, Pjotr.
Voit hakea haluaamaasi teosta, ja tarkistaa saatavuuden Tampereen kaupunginkirjaston tietokannasta, http://kirjasto.tampere.fi:8000/ . Valitse tarkka haku. Voit kirjoittaa tekijähakuun säveltäjän nimen, käytä muotoa Tsaikovski, Pjotr. Kirjoita nimeke-kenttään osa teoksen nimestä, käytä muotoa Jevgeni Onegin. Voit halutessasi rajata hakua materiaalin (tässä CD-levy) tai julkaisukielen mukaan.
Haun tuloksista huomaat, että kirjaston...
Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa.
Alphonse de Lamartinen runon Le lac suomennos Järvi teoksesta Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia -teoksesta (1951). Suomennos on Lauri Viljasen. Tuhat laulujen vuotta -teoksessa (1957, useita lisäpainoksia) on Aale Tynnin suomentamana Lamartinen runo Syksy.
Nämä tiedot löytyivät Finna.fi-hakupalvelusta.
https://finna.fi/
Näin vanhoja Valittuja Paloja ei löydy Vaski-kirjastoista. Sen sijaa Turun yliopiston pääkirjastosta (Feeniks) löytyy vanhoja lehtiä https://utu.finna.fi/Record/volter.294518
Lehtiä voi tutkia vain kirjaston tiloissa ja lehdet tilataan varastosta etukäteen.
Kirjaston yhteystiedot https://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/kirjast…
Kotimaisten kielten keskuksen lyhenneluettelon mukaan sv on lyhenne sanasta sairausvakuutus, eli sv-korvaus on sairausvakuutuskorvaus
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/366
Helmet-kirjastoilla ei ole yhteistä hakukanavaa tai harjoitteluohjelmaa korkeakouluopiskelijoille. Harjoitteluun voi hakea joko Espoon, Helsingin, Kauniaisten tai Vantaan kaupunginkirjastoon tai vaikka kaikkiin erikseen, mutta ei Helmet-alueelle yhteisesti.
Voit milloin tahansa ottaa asian tiimoilta yhteyttä sellaiseen kirjastoon tai kirjastoihin, johon olisit kiinnostunut menemään harjoitteluun. Harjoittelijoita rekrytoidaan tilanteiden mukaan, ei tiettyyn aikaan vuodesta. Kirjaston johdon nimet ja yhteystiedot löytyvät kirjastojen omilta sivuilta Helmet.fistä.
Helsingissä harjoittelija työskentelee harjoittelunsa aikana tyypillisesti useammassa kirjastossa jollakin tietyllä alueella. Jos haet harjoitteluun vaikkapa...
Kausikortteja on Helmet alueella kolmeen kohteeseen.
Tapiolan sinfoniettan konsertteihin, Torpan poikien ja Westend indianssien matseihin. (Löytyvät haulla "Kausikortti esine") https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skausikortti%20esine%20PQ%3D%3D__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Vastaanotto on ollut innostunutta eli kortit ovat yleensä aina lainassa ja asiakkaat kyselevät niitä kovasti.
Useampi orkesteri, teatteri ja joukkue voisi tietysti innostua vielä tarjoamaan omia kausikorttejaan.
Espoossa tosin on vaihtoehto kausikorttien lainaamiselle. Se on kaikukortti.
"Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja esimerkiksi festivaaleille, teatteriin tai konsertteihin. Kaikukortti on henkilökohtainen eikä se...
Etsitty runo lienee Hilda Käkikosken Kohtuuden mies, josta löytyy useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Varhaisin vastaani tullut löytyy Päivälehdestä 17.10.1890 (nimimerkillä Kkkk.). Tätä vielä pari säkeistöä pitempi "kuuntelijan lähettämä" versio sisältyy antologiaan Tämän runon haluaisin kuulla 2. Näiden lisäksi törmäsin myös tuntemattoman toimittajan viisisäkeistöiseksi laulutekstiksi lyhentämään Kohtuuden mieheen.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/474868?page=4
Hei, ja kiitos kysymästä!
Juuri tuolla ilmauksella en löytänyt hengellistä laulua, mutta selvästi samoja sanoja sisältäviä lauluja löysin! Olisitteko tarkoittanut jotakin näistä:
- Psalmi 42, nimeltään Niin kuin peura kaipaa, sisältää kohdan: Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa, niin minä kaipaan sinua, Jumala.
- Virsi 348, nimeltään "Niin kuin peura janoissansa", sisältää kohdan: Niin kuin peura janoissansa, lähteen luokse halajaa.
- Adventtilauluja-teoksen laulu 141, nimeltään En voi, en tahdo elää itselleni, sisältää seuraavat kohdat: Sieluni Herraa Jumalaani kaipaa, Kuin lähteen vettä raikasta peura halajaa.
- Adventtilauluja-teoksen laulu 252 "Oi, niinkuin peura halajaa" sisältää seuraavat kohdat: Oi,...
Helsingin kaupungin rakennusvirasto on julkaissut Porolahdenpuiston hoito- ja kehittämissuunnitelman vuosille 2011-2025. Suunitelmaan voi tutustua verkossa https://www.hel.fi/static/hkr/hoito_ja_kehittamissuunnitelmat/Porolahti…
Dokumentin sivulla 32 todetaan, että leikkipaikan ja pelikentän alueelle sijoitetaan lapsille, nuorille ja aikuisille soveltuvia liikuntavälineitä ja liikunnallisia leikkivälineitä. Pelikentälle asennetaan telineet lentopallolle tms., porot ja kivet poistetaan.
Poropatsaiden tulevasta kohtalosta voisi ehkä tiedustella Kaupunkiympäristön toimialan puolelta. Vaikuttaisi siltä, ettei niitä enää palauteta entiselle paikalleen. https://numerot.hel.fi/fi/kaupunkiympariston-toimiala
Lukudiplomilistan vastauslomakkeineen voit noutaa mistä tahansa Lastu-kirjastosta tai tutustua siihen verkossa: https://lastufinna.lahti.fi/aikuisten-lukudiplomi/
Helmet-kirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa kaikkiin Helmet-kirjastoihin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston…
Hakupalvelu Finnasta löytyy useita kuvia Rajajoen sillasta ja asemasta.Tee haku ”rajajoen silta” tai ”rajajoen asema” ja rajaa hakutulos sivun vasemmassa laidassa olevalla aineistorajoittimella kuviin.Kuvia Rajajoen sillasta FinnassaKuvia Rajajoen asemasta Finnassahttps://finna.fi/ https://www.karjalanliitto.fi/media/jasenyhteisot/terijoki-seura-ry/ter…
