Kyseessä on kaiketikin Nora Robertsin Sateenkaaren väreissä (All the possibilities, suom. Meri Ala-Tauriala,1999).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkosi kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/keski.2370883
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3890060
Yksi ehdokas etsityksi animaatioksi voisi olla lasten piirrossarja Myttö ja vuodenajat, jonka Yleisradion tallennepalvelu julkaisi videokasettina vuonna 1989.
https://www.finna.fi/Record/vaski.3231911#toc
Kirjastot eivätkä muutkaan tahot saa tietosuojasyistä tallentaa asiakkaiden lainatietoja.
Monissa kirjastojärjestelmissä on nykyään mahdollista asiakkaan itse asettaa lainahistorian tallennus päälle. Lainatietojen tallennus alkaa siitä eteenpäin, kun tietojen kerääminen sallitaan eli nykyiseen ongelmaasi tämä keino ei enää ole avuksi. Se on kuitenkin jatkossa kätevä tapa tarkistaa, mitä on tullut luettua tai kuka sen hyvän kirjan kirjoittikaan.
Lainahistorian kerääminen sallitaan verkkokirjastossa. Ratamo-kirjastojen verkkokirjastossa kyseinen kohta löytyy Omat sivut -valikon alta kohdasta Omat tietoni. Sieltä voi laittaa raksin ruutuun "Salli lainahistorian kerääminen". Lainahistoriaansa pääsee tutkimaan Omat sivut -...
Verkosta voi tulostaa perinnönjakolomakkeen, esim. Perukirjanetissa on tarjolla ladattava perinnönjakokirja eri tilanteisiin. Perinnönjakoon liittyvää tietoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perinn%C3%B6njako, perunkirjoitukseen liittyvää tietoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Varsin käyttökelpoisia ovat kirjoista löytyvät mallit, niistä löytyy myös ohjeita
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up)
Juridiset asiakirjamallit, Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013...
Kirjoja kyseisestä tykkikomppaniasta ei vaikuttaisi olevan. Muutamia muita lähteitä:
Tykkikomppanian digitoidut sotapäiväkirjat 18.6.1941-14.8.1944 löytyvät Sotasampo -palvelusta:
https://www.sotasampo.fi/fi/units/actor_11698
34. Panssaritykkikomppanian (todennäköisesti sama yksikkö uudelleen nimettynä) sotapäiväkirjat 1.8.1944-20.11.1944 on myös digitoitu:
https://www.sotasampo.fi/fi/units/actor_11691
34. Tykkikomppania esiintyy myös Martti Kokon Viipurin taistelua 1941 käsittelevässä artikkelissa Kansa taisteli -lehdessä 9/1983. Lehti on saatavilla digitoituna Suomen Sotahistoriallisen Seuran sivuilta:
http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1983/Kansa_Taisteli_09_1983.pdf
Finna-palvelussa on muutama valokuva:
https://finna.fi/...
Tässä muutama ehdotus kirjoista, jotka käsittelevät paimentolaiskulttuureja tai alkuperäiskansoja:Nura Farah: Aurinkotyttö https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Ulla-Lena Lundberg: Sade https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8970Petter Sairanen: Naali kulki tundran halki https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_14956Jane Johnson: Saharan tytär https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…J. M. G. Le Clézio: Autiomaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6347Shelley Read: Minne virta kuljettaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%...
Ongelmallista on jo se, ettei vallitse yksimielisyyttä siitä, miten määritellään "mielipiteiltään vasemmistolainen". Käytännössä asia ratkaistaan yleensä viittaamalla eduskunnassa oleviin puolueisiin, mutta siellä eivät ole kaikki näkemykset edustettuina ja rajanveto on joskus vaikeaa. Esimerkiksi Vihreitten kannattajissa on sekä selkeästi oikeistolaisesti ajattelevia että ns. "punavihreitä", jotka kuitenkin ovat päättäneet toimia Vihreissä eikä perinteisissä vasemmistopuolueissa (SDP, Vasemmistoliitto, SKP). Toisaalta tiedetään, etteivät esimerkiksi kaikki SDP:n jäsenet ole erityisen vasemmistolaisia vaan tyypillinen "oikeistodemari" on mielipiteitään varsin lähellä Kokoomuksen kannattajaa.
Yrittäjät muodostavat erittäin laajan ja...
Hakujärjestelmästä ei valitettavasti pysty hakemaan kirjailijan kansalaisuuden mukaan, mutta netistä löytyy listoja eri maiden kirjailijoista. Linkit alla Wikipedia-listoihin, joissa eri maiden kirjailijoita aikakaudesta riippumatta. Tässä myös listattuna muutama kirjailija, joiden kirjoja löytyy Helmetin kokoelmasta suomeksi ja/tai englanniksi. Montenegrolaisia ja kosovolaisia kirjailijoita en valitettavasti löytänyt Helmetin kokoelmista suomeksi enkä englanniksi. Alkuperäisillä kielillä kirjoitettuja kirjoja löytyy ympäri Suomen paljon enemmän.
Jančar, Drago (Slovenia)
Kosovel, Srečko (Slovenia)
Pahor, Boris (Slovenia)
Drakulić, Slavenka (Kroatia)
Gavran, Miro (Kroatia)
Hemon, Aleksandar (Bosnia)
Jergović, Miljenko (Bosnia)
Popović,...
Laserjuurella ja nykyisellä laser-sanalla ei ole yhteistä etymologiaa eivätkä ne liity toisiinsa.
Useissa erilaisissa sovelluksissa käytetty ”laser” on koostelyhenne (akronyymi), joka muodostuu monisanaisen ilmauksen “Light amplification by stimulated emission of radiation” alkukirjaimista.
Laserjuuri (silphium) oli antiikin kreikkalaisten ja myöhemmin roomalaisten käyttämä mauste- ja lääkekasvi. Kasvi on kuollut sukupuuttoon.
Lähteet:
http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/arkisto/uutuudet0703.htm
http://www.nippelitieto.com/laser-on-lyhenne
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laser
Kuvan perusteella ruskeiden pilkkujen alkuperää ei pysty sanomaan. Ne eivät näytä tyypilliseltä homeelta, mutta sitäkään mahdollisuutta ei voi sulkea pois.
Mahdollisesti kyseessä voisi olla Paula Danzigerin nuortenromaani Miksi aina minä (Otava, 1987) Alkuteoksen nimi on Can You Sue Your Parents for Malpractice? Helmet-kirjastoissa teos on vielä saatavilla Pasilan varastosta.
Parinkin verkkosivuston selostukset kirjan tapahtumista näyttäisivät melko hyvin sopivan muistikuviisi.
https://www.goodreads.com/book/show/131851.Can_You_Sue_Your_Parents_for…
https://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Literature/CanYouSueYourParentsF…
Kyseessä on Prosper Mriméen (1803 - 1870) novelli Mateo Falcone. Novelli sisältyy Kauko Karen suomentamana esimerkiksi novelliantologioihin Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1 (toim. Aulis Ojajärvi, 1966) ja Laatunovelleja (toim. Anne Helttunen, Tuula Uusi-Hallila, 1998).https://finna.fi/Record/vanamo.3896?sid=4754681423https://finna.fi/Record/vanamo.94442?sid=4754681423
Suomen lentopalloliitosta saadun tiedon mukaan Suomi on voittanut Neuvostoliiton 3-0 Jyväskylässä 16.8.1982 ja myös Oulussa 20.4.1984 sekä Bystricassa, Puolassa 17.5.1984.
Uusi aikuisten Helmet-kirjastokortti maksaa kolme euroa. Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä odottaessasi. Ota mukaan henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Seuraaviin elossa olevien suomalaisten kirjailijoiden teoksiin liittyy Ranska:
Hannu Väisänen: Elohopea https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4284835
Milja Kaunisto: kaikki teokset https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Kaunisto%25252C%252BMilja
Kira Poutanen: Rakkautta au lait https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30733
Leena Rantanen: Vastaantulijoita https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_23697
Katja Kallio: Yön Kantaja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4400185
Eppu Nuotio ja Pirkko Soininen: Nainen parvekkeella https://www....
Laajempia suomenkielisiä yleisesityksiä antiikin attikismista eli attikalaisesta tyylistä eikä asianismista eli aasialaisesta tyylistä ei
valitettavasti löytynyt. Paavo Castrenin Antiikin käsikirjaan, (ilm. v. 2000), nämä hakusanat sisältyvät, ja niitä on lyhyesti selitetty mainiten tyylien tärkeimpiä edustajia. Myös Tieteen termipankki http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:attisismi antaa attisismista lyhyen kuvauksen, jonka lähde on Yrjö Hosiaisluoman vuonna 2003 ilmestynyt Kirjallisuuden sanakirja. Teoksessa: Kivi - sakset - papyrus : kirjoituksia professori Jaakko Frösenin 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi (ilm. v. 2013), Paavo Castrenin artikkeli Disippos ja attikismi. Jaakko Frösenin lisensiaatintyö...
Nuottijulkaisussa Iisit biisit : piano. 2 (toimitus Miika Snåre, Ari Leskelä, Harri Laine, F-Kustannus, 2013) on sointumerkit, pianon sointuotteet, komppiehdotukset Mills Gordonin sävellykseen Olen yksinäinen (I'm the lonely one). Vastaavasti teoksessa Iisit biisit : kitara 2 on sointumerkit, kitaran sointuotteet ja komppiehdotus. Muita nuotteja kyseiseen kappaleeseen ei Suomen kirjastoista valitettavasti ole saatavana.
https://finna.fi
https://finna.fi/Record/jykdok.1278890
Lehteä voisi tiedustella lähimmästä vapaakappalekirjastosta eli Kansalliskirjastosta Helsingissä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Neuvontaan voi ottaa yhteyttä
sähköpostitse osoitteessa kansalliskirjasto@helsinki.fi
puhelimitse numeroon 02941 23196
Tämän lokakuussa 2023 kirjoitetun artikkelin mukaan Venäjän ilmavoimat lensi sodan alkupäivinä 150 - 300 lentoa päivässä, kun ennen sotaa niitä oli lennetty keskimäärin 60. Julkaisuaikana määrä oli pudonnut noin 100 lentoon päivässä.Vuonna 2021 kirjoitetussa artikkelissa Venäjän ilmavoimien lentäjien keskimääräiset lentotunnit olivat 100 - 150 riippuen joukosta ja sotilaspiiristä. Tuoreita lukuja ei löytynyt.
