Aihehaulla "kristillinen taide" tai "uskonnollinen taide" löytyy OUTI-verkkokirjastosta paljon aihetta käsitteleviä teoksia. Tässä muutamia:
Liisa Väisänen: Mitä symbolit kertovat: taidetta pintaa syvemmältä
Liisa Väisänen: Uskosta taiteeseen
Marianna Flinckenberg-Gluschkoff: Ikoni puhuu: tietoa ikonien kielestä ja tehtävästä
Pentti Lempiäinen: Seimestä Öljymäelle: hetkiä suomalaistaiteilijoiden teosten äärellä
Uskon tilat ja kuvat: moderni suomalainen kirkkoarkkitehtuuri ja -taide
Laulun sanoitus löytyy kokonaisuudessaan verkosta. Riimeissä leikitellään neuvostokliseillä ja lauletaan suomen kielellä ikään kuin "venäläisittäin". Soppaan on lisätty muutama tuttu nimi takavuosikymmenten historiasta.
Uransa aikana Leonid Brezhnev toimi 1950-luvun puolivälissä Kazakstanin kommunistisen puolueen johtotehtävissä. Mihin Jope Ruonansuu viitanneekaan laulussaan maininnalla "Kazakstanin pojista", se ei lähteistämme selviä. Kazakstanin itsenäistymisprosessi alkoi vuonna 1990 ja maa itsenäistyi virallisesti 1991. Brezhnev kuoli vuonna 1982.
Espoossa ja Vantaalla lehden tilaus on loppunut tämän vuoden lopulla. Espoossa lehti vaihdettiin asiakastoiveena toiseen espanjankieliseen lehteen, joka kenties on hieman helppolukuisempi.
Helsingin Pasilaan lehti näyttäisi vielä tulevan Helmetin säilytystietojen mukaan. Sieltä voi tilata vanhempia numeroita ilmaiseksi koko pääkaupunkiseudulle. Uusin on luettavissa vain kirjastossa kunnes seuraava lehti saapuu.
Lisäksi lehti löytyy Helmetin e-lehtipalvelu PressReaderistä.https://www.pressreader.com/spain/muy-interesante/20210125/details
Kirjastokortilla sisään kirjautumalla näet myös lehden arkiston.
Lehdellä on myös nettilehti osoitteessa https://www.muyinteresante.es/
Helmet-kirjastossa on vastaushetkellä käytössä kolme e-lehtipalvelua, joista voi lukea ulkomaisia lehtiä ja joita voi käyttää myös kotoa.
The Guardian ja Forbes löytyvät luettavaksi PressReaderistä. Muita nimeämiäsi lehtiä e-valikoimistamme ei ainakaan tällä hetkellä löydy eikä niitä ole tilattu Helmet-kirjastoihin.
Ainakaan Turun kaupunginkirjastossa ei ole tullut sellaista tietoa vastaan, että olisi ollut määrätty työpuku, vaan ilmeisesti on ”osattu” pukeutua oikein.
Tässä blogissa on kuva, jossa näkyy ikoninen kirjastonhoitajan asu: https://agricolaverkko.fi/review/kansallista-ja-kansainvalista-kirjastohistoriaa-turusta/
Tässä kuvassa oleva puku näyttää juuri valkoiselta puserolta ja harmaalta hameelta. Kuva on otettu ennen vuotta 1914, koska silloin Turun kaupunginkirjastossa siirryttiin avohyllyihin. Sitä ennen oltiin kuin Alkossa aiemmin eli aineisto visusti henkilökunnan takana.
Alla olevasta linkitä löytyy ainakin jotain kuvia Turun kaupunginkirjastosta 1920- ja 1930-luvuilta, tosin kovin selvästi eivät työntekijöiden vaatteet näy. Tummaa...
Nakke ilmestyi Suomessa vuosina 1955-1992. Ensin sitä julkaisi Valiolehdet nimellä Nakke Nakuttaja, ja vuodesta 1966 julkaisijana toimi A-lehdet. Lehti sai nimensä sarjakuvahahmo Nakke Nakuttajasta, mutta sivuilla seikkaili myös monia muita hahmoja, kuten Väiski Vemmelsääri ja Repe Sorsa.Wikipedia: Nakke
Suomen aikuisurheiluliitto ry:n ylläpitämän tilaston mukaan yli 60-vuotiaiden kuulantyönnön Suomen ennätys on 15.82 ja se on Karri Westerlundin nimissä.https://www.saul.fi/kilpailu/tilastot/Kaikki miesten yleisurheilun ennätykset: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1QhUZWcX4vmjsNm2iq55_pC0sUmT2N4mbpshe4Fv4N9Y/edit?gid=1535014603#gid=1535014603
Voisiko kyseessä olla Tuula Kallioniemen Kuka rakastaa Ruusua (1997)? Sen päähenkilö Ruusu on kuudesluokkalainen. Hänen luokalleen tulee uusi jännä tyttö nimeltä Sirene. Yhdessä he esimerkiksi pelaavat spiritismiä.
Turun Sanomien artikkeliin (19.12.2016) on haastateltu silliasioista tuotekehittäjä Timo Heleniusta, joka kertoo matjessillistä näin:
"Sana matjes (esim. hollanninkielen maatjeshaaring ja saksankielen sanasta madikeshering) tarkoittaa itse asiassa neitsytsilliä. Nimi viittaa siihen, että silli pyydetään aikaisin syksyllä. Meillä pohjolassa matjessillillä tarkoitetaan kuitenkin kypsyttämisen tapaa ja makumaailmaa."
https://www.ts.fi/ruoka/1283498888/Miksi+sillissa+on+niin+paljon+suolaa…
Olisikohan kyseessä ehkä Sång och strid -kokoelmasta löytyvä runo Livsbåten? Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953). Jälkimmäisen säkeistön alku vastaa varsin hyvin kysymyksessä annettua kuvausta: "Tyyneksi jää. Lähtöä älä säiky. / Ystävän käsi purjeet järjestää, / ja sinut viedään illan maista päivään."
Finna.fi kuvahaulla pari kuvaa löytyy Borol suuvedestä. Kuva missä on useita suuvesipulloja on vuodelta 1933, eli samalta ajalta kuin talokin on rakennettu.https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=borol&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22Google lens kuvahaku ei anna selventäviä tuloksia.Netistä löytyi myös pieni juttu Borol haavanpuhdistusainepullosta, mitä oli sisällisodassa käytetty. Välttämättä ei kyseessä ole kuitenkaan sama aine.https://blogit.utu.fi/elamaaturussa/2018/03/03/pullo-borolia-kivaarin-k…
Juankoskella on toiminut yksityinen yhteiskoulu vuosina 1921-1968. Syksyksi 1968 Juankosken kunta sai perustaa kunnallisen keskikoulun ja lukion.Lähde: https://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/juankosken.htm
Julkiset kirjastomme käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), paitsi Helsingin kaupunginkirjasto, joka käyttää samankaltaista, mutta hiukan eri tavalla teknisesti rakennettua luokitusta HKLJ. YKL:n mukaan suomenkielisen kertomakirjallisuuden eli proosan luokka on 84.2. Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat kuitenkin tässä asiassa mukautuneet Helsingin käyttämään numerokoodiin, joka on 1.4 (suomenkieliset romaanit, novellit ja näytelmäelokuvat). Ratkaisu olisi muuten hankala, mutta onneksi YKL:ssä ei ole tällaista luokkaa ollenkaan. Suomenkielinen kaunokirjallisuus löytyy siis Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoista samalla luokituskoodilla 1.4.
Heikki Poroila
Tunnetuista yli 9 500 matelijalajista ja 7 000 sammakkolajista vain murto-osalla on vakiintunut suomenkielinen nimi. Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen herpetologisen yhdistyksen yhteistyönä toimivan Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnan tähän saakka julkaisemien nimien joukosta ei näille kahdelle vielä suositeltua suomenkielistä nimeä löydy. (https://www.herpetomania.fi/nimisto/)
Uusi zoo -eläinkirjasarjan matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja käsittelevä osa käyttää Pseudechis porphyriacusista nimeä 'mustakäärme'. Mark O'Shean ja Tim Hallidayn ensyklopedia Matelijat ja sammakkoeläimet (käännös Sari Welling-Hirvonen, käännöksen tarkastus Seppo Turunen ja Timo Paasikunnas) antaa niille nimiksi 'täpläpyton' (...
Tilastokeskuksesta kerrottiin, että tulonjakotilastosta voidaan laskea vain kirkollisveroa maksaneiden osuudet. Kirkkoon kuulumattomien osuus ei niistä selviä. 18 vuotta täyttäneistä pienituloisuusrajan alittavista henkilöistä maksoi vuonna 2016 kirkollisveroa 42,7 prosenttia eli noin 220 000 henkilöä. Pienituloisuusrajan ylittävistä kirkollisveroa maksoi 66,3 prosenttia, eli n. 2 537 000 henkilöä. Käytännössä alaikäiset eivät ole mukana näissä luvuissa.
Vähäisempi kirkollisveroa maksaneiden määrä pienituloisten joukossa saattaa johtua kirkkoon kuulumattomien suuremmasta määrästä tai siitä, ettei kirkollisveroa ole tullut henkilölle maksettavaksi.”
Pienituloisuus lasketaan koko kotitalouden käytettävissä olevista tuloista...
Nibelungeinlaulu on suomennettu ainakin kahdesti. Toivo Lyyn (1934) ja Osmo Pekosen (2023) suomennokset ovat käännetty suoraan keskiyläsaksasta. Näissä molemmissa suomennoksissa teoksen nimi on käännetty samalla tavalla: Nibelungeinlaulu. Viitatessa etenkin näihin käännöksiin on perusteltua kirjoittaa nimi yhdyssanana.Lähteet:Osmo Pekonen, Nibelungeinlaulu, 2023V. I. Mikkonen, Saksalaisten kansalliseepos suomeksi, Suomalainen Suomi 3/1935 s. 177
Maailman väestönkasvu on jo nyt käytännössä kokonaan Saharan eteläpuolisen Afrikan varassa, melkein kaikkialla muualla väestönkasvu on joko negatiivinen eli väestö vähenee tai juuri ja juuri väestömäärän ennallaan pitävä. (Katso tarkemmat luvut https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4est%C3%B6nkasvu)
Globaali syntyvyyden puolittuminen johtaisi 20 vuodessa väestön kokonaismäärän nopeaan vähentymiseen. Afrikassa tuloksena olisi ehkä väestönkasvun tyrehtyminen.
Tällainen nopea syntyvyyden romahdus vaikeuttaisi useimpien maiden väestörakennetta eli tuottaisivat valtavan huollettavien vanhusten joukon ja pienen lasten ja nuorten määrän. Se olisi vähintään yhtä suuri ongelma kuin resurssien riittävyys.
Heikki Poroila
