Kyseessä näyttäisi olevan von Heidenstamin runo ”Åkallan och löfte”. Koko runon sanat löytyvät esimerkiksi osoitteesta http://www.svensklyrik.se/poeter/verner-von-heidenstam/kallan-och-lofte.
Runoa ei ole luultavastikaan suomennettu. Osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa ei ole siihen sopivaa suomennosta, osoitteessa https://finna.fi olevasta Viola-tietokannasta ei löydy runosta suomennettua versiota laulun muodossa, eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannastakaan osunut silmiin ruotsinnosta muistuttavaa Haidenstamin runosuomennosta.
Ei ole aivan mahdotonta, että runon suomennos olisi ilmestynyt jossakin pienjulkaisussa tai lehdessä, jota ei...
Koostetta emme mekään löytäneet, mutta Kansalliskirjaston ylläpitämästä kansallisbibliografiasta löytyi joitakin ilmaisjakelulehtiä.
Kotkansilmä alkoi ilmestyä vuonna 1976 https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3427569
Etelä-Kymenlaakso on tietokantaan kuvailtu ilmaisjakelulehdeksi, mutta se on kuvailutietojen perusteella ilmestynyt vain vuonna 1972 https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3699552
Tiedotuslehdiksi kuvailtuja lehtiä löytyy myös, niistä Karhulalainen (https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3495811) on ainoa, joka on ilmestynyt Karhulassa vuosina 1972-1978 eikä ole tulkittavissa henkilökunnan/tehtaan sisäiseksi tiedotuslehdeksi.
Kotkassa on noina vuosina ilmestynyt...
Kaisa Häkkisen artikkelin "Suomen kirjakielen saamelaiset lainat" mukaan saura -sana on laina saamen kielestä, saura ts. ahkera, reipas . https://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_hakkinen.pdf
Nykysuomen sanakirjan kertoo, että saura -sanaa on käytetty koottaessa heiniä telineisiin.(Nykysuomen sanakirja, osa 3)
Artikkeli "Tarinoita Janakkalasta" mainitsee myös sanan saura http://www.tarinoitajanakkalasta.fi/heinaseipaista-dinosauruksen-muniin/ heinätelineenä.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kuru on veden uurtama kapea syvä laakso. https://www.kotus.fi/sanakirjat/kielitoimiston_sanakirja
Jos tarkoitat, että voitko palauttaa Helmet-kirjastoon ammattikorkeakoulujen kirjastoista lainattuja kirjoja, vastaus on ei. Ammattikorkeakoulujen kirjastoista lainatut kirjat täytyy palauttaa oman kirjastoryhmän kirjastoon. Ei Helmet-kirjastoon.
Kirjastoista voisit hyvinkin löytää harjoittelupaikan omalle alallesi.
Valitettavasti pitää vain hakea jokaiseen kuntaan, kaupunkiin ja erikoiskirjastoon erikseen.
Varmasti osaat tehdä hyvän CV:n ja portfolion.
Kannattaa tutustua kohteena olevan kirjaston nykyiseen kuvaimagoon ja some-tyyliin ja tarjota hyviä ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin .
Myös aivan uudet ideat esim. kirjallisuuden esittelyyn ja kirjoista keskusteuun etänä. (nyt koronaaikoina)
Espoon kaupunginkirjasto rekrytoi keskitetysti. Haluatko töihin Espooseen?
Onnea harjoittelupaikan hakuun.
Senaatintorin historiasta on runsaasti tietoa erilaisilla verkkosivuilla. Myös painettuja lähteitä on saatavilla https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssenaatintori__Orightresult…
Torin mitoista on sen sijaan hankalampi löytää tietoa. Helsingin karttapalvelussa voi tarkentaa Senaatintorille ja käyttää palvelun mittaustyökalua. Tällä tavoin mitaten torin muodostaman suorakulmion mitat katualueen sisällä olisivat 59 metriä x 116,7 metriä.
Tarkemmin asiaa voisi tiedustella Helsingin kaupungin maanmittauspalvelusta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/maanmittaus…
Vastaus riippuu siitä, miten maa määritellään. Yleensä tarkoitetaan itsenäistä valtiota. Joidenkin alueiden itsenäisyys on kiistanalaista ja joissakin listauksissa maiksi lasketaan myös muita alueita. Vastaus perustuu The Global Economy -sivuston listauksiin. Niissä on 196 maata.
Mediaanin laskentakaavalla saadaan: (196+1)/2 = 98,5. Tällöin mediaani jakaantuu sijojen 98 ja 99 välillä. Väkiluvun kohdalla se tarkoittaa Sierra Leonea ja Sveitsiä, pinta-alan kohdalla kohdalla Hondurasia ja Beniniä.
Varhaisia esimerkkejä ovat:
Gaby Rossin esittämä Stardust elokuvassa Sellaisena kuin sinä minut halusit (1944).
Matti Kassilan Varsovan laulu (1953) -elokuvassa kuullaan englanninkielinen tunnuslaulu Voice of Ocean.
Lähde: Suomen kansallisfilmografian toimituskunta, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 3.6.2020.
Ks. myöshttps://elonet.finna.fi/
Kyseessä voisi olla "Pyörykkä - Venäläisiä lasten satuja, runoja, loruja" (Edistys, 1970) teokseen pohjautuva kuunnelma. Laulu voisi löytyä Marjatta Meritähden nuottikirjasta "Pyörykkälauluja" (Kansan sivistyön liitto, 1981) ja levyltä "Kissa Kehrääväinen - venäläisiä lasten satuja, runoja, loruja" (Love, 1977).
Kirkes-kirjastosta kirjoja ei näyttänyt löytyvän, mutta Helmetistä löytyy:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1084144?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1406495?lang=fin
Kirkes-kirjastosta löytyy "Kissa Kehrääväinen" cd-levy:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1406089?lang=fin
Eduskunnan verkkosivuilta löytyvien tietojen mukaan August Vatasen (kansanedustajana 2.2.1914–3.4.1917) koko nimi oli August Veli Vatanen.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911706.aspx (ks. CV)
Kysyjä on ilmeisesti jo löytänyt sen tiedon, että ainoa tämän Esa Pethmanin sävellyksen nuottijulkaisu on varsin harvinaisessa, vuonna 1967 julkaistussa kokoelmassa 7 iskelmää. 2 (Edition Coda). Näyttää valitettavasti siltä, ettei tätä kokoelmaa ole yleisten kirjastojen kokoelmissa, vaan ainoat julkisista kokoelmista löytyvät kappaleet ovat Musiikkiarkistossa (entinen JAPA) Helsingissä. Musiikkiarkisto ei anna näitä kaukolainaksi, eikä myöskään valokopio ole mahdollinen, koska Pethmanin musiikki on edelleen tekijänoikeuden suojaamaa, samoin Jussi Raittisen tekemä teksti. Molemmilta voi tietysti pyytää luvan, kun herrat ovat edelleen hengissä, mutta se saattaa olla yhtä vaivalloinen tie kuin vierailu Musiikkiarkiston tiloissa. Voin antaa...
Oliskohan kyseessä Neil Gaimanin kirjoittama ja Dave McKeanin kuvittama The Wolves in the Walls? Se ilmestyi alun perin vuonna 2003 ja voitti useita kirjallisuuspalkintoja. Ainakaan toistaseksi sitä ei ole julkaistu suomeksi.
Lisätietoa kirjasta mm. Neil Gaimanin sivustolla: http://www.neilgaiman.com/works/Books/Wolves+in+the+Walls/.
Kyseessä on P. J. Hannikaisen runo Veikkoa tuudittaissa kuvakirjasta Kuvia Suomen lasten elämästä : kymmenen laulua lapsille (1882).
Ilmari Hannikainen on säveltänyt runon lauluksi. Laulu on kuultavissa äänikasetilta Kuvia Suomen lasten elämästä : kymmenen laulua lapsille (es. Kypärämäen musiikkiluokan kuorouoro, 1983)
https://finna.fi/Record/fikka.4996341
Koko runon voit lukea esimerkiksi Kuvia Suomen lasten elämästä : kymmenen laulua lapsille -teoksen digitoidusta versiosta.
Tässä linkki teokseen:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985864?term=%C3%84iti%2…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985864?term=%C3%84iti%2…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/...
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden ammattilaisia, mutta Hautaustoimilaista (7. luku, 17. pykälä) löytyi tällaista tietoa krematorion perustamisesta:
"Aluehallintovirasto voi myöntää 3 ja 7 §:ssä tarkoitetulle julkisyhteisölle ja 8 §:ssä tarkoitetulle yhteisölle tai säätiölle luvan ylläpitää krematoriota.
Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on edellytykset ylläpitää krematoriota asianmukaisesti. Lisäksi luvan myöntämisen edellytyksenä on, että krematorion toimintaan on myönnetty ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen ympäristölupa. Krematoriota ei saa ylläpitää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. (27.6.2014/545)"
Koko laki on luettavissa Finlexistä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/...
Kyllä, kirjastoalaa voi opiskella monissa paikoissa. Alla linkki opetusta antavien oppilaitosten sivuille. Mahdollisuutta täydentää tai hyödyntää jo olemassaolevaa tutkintoa kannattaa selvitellä sivujen kautta:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Olisikohan kyseessä kenties Dieter Schubertin Jaska purjehtii (WSOY, 1982) - siinä ainakin purjehditaan silityslaudalla kerrostalossa. Tarinan päähenkilönä tosin ei ole poika, vaan Jaska-korppi. Jaska on katsellut pesästään Jussi-pojan kerrostalokodin lähellä, kuinka Jussi harjaa hampaitaan ja leikkii tavaroillaan. Kun Jaska käy nukkumaan, hän näkee unta, että on Jussi. "Jaska-Jussi" rakentaa silityslaudasta veneen. Kaapista löytyy siniraitainen lakana purjeeksi. Jaska avaa pesualtaan hanan ja laskee huoneen täyteen vettä...
Säkeet ovat ruotsalaisen virsirunoilijan Lina Sandellin. Suomennos sisältyy evankeliseen laulukirjaan Siionin kannel. Vuoden 1910 laitoksessa se alkaa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen, ja riemuinen on joka puoli" (322), vuoden 1961 uudistetussa laitoksessa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen / ja riemukas sen joka puoli" (436) , vuoden 1999 laitoksessa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen / ja onnelliselta se näyttää, -- " (298). Alkuperäinen suomennos on Emanuel Tammisen, 1999 julkaistu uudistettu suomennos Eija Harmasen. Vuoden 1961 laitokseen laulujen kieliasun nykyaikaistamisesta vastaavien nimiä ei erikseen mainita.
