Kiplingin If-runon suomennosta kysyttiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa 14.4.2025. Joensuun kirjastosta oli silloin vastattu kysymykseen näin:"Runo on suomennettu kokoelmaan Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976 ; valinnut ja suomentanut Antero Manninen). Kokoelmassa on alkukielinen ja suomalainen käännös rinnakkaistekstinä)".Vaasan kaupunginkirjastossa oleva Valkoisen miehen taakka -teos on ikävä kyllä kadonnut. Sen voi tarvittaessa tilata toisesta kirjastosta. Kaukolainapyynnön voi tehdä joko jossain kirjastomme pisteessä tai netin kautta osoitteessa https://www.vaasa.fi/asu-ja-ela/vapaa-aika/kirjastot/paakirjasto/kaukol…;
Täytyy sanoa, että tämä kysymys on melkoisen vaikea.
Kannattaa seuraavalla kerralla udella, mitä kaveri kommentillaan tarkoitti.
Maallikon silmin jäähallit näyttävät kovin samanlaisilta niin Venäjällä
https://www.google.fi/search?rlz=1C1GCEA_enFI788FI788&biw=1920&bih=949&tbm=isch&sa=1&ei=XXr1W_jmN4avswHUgAw&q=%D0%A5%D0%BE%D0%BA%D0%BA%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D1%8B%D0%B9+%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%BB+%D0%B2+%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8&oq=%D0%A5%D0%BE%D0%BA%D0%BA%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D1%8B%D0%B9+%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%BB+%D0%B2+%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8&gs_l=img.3...11495.54383..55184...0.0..0.88.88.1......3....1j2..gws-wiz-img.....0.wF7ZkadsMRA
kuin muualla maailmassakin
https://www...
Etsimäsi kirja on unkarilaissyntyisen Ágota Kristófin teos Iso vihko (Le grand cahier, suom. Anna Nordman, 1988). Voit lukea lisää kirjasta alla olevasta linkistä kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3958https://finna.fi/Record/vanamo.849173?sid=4789073621Kristófilta ilmestyi vuonna 2023 kaksi suomennosta Todiste ja Kolmas valhe, jotka ovat jatkoa Isolle vihkolle.
Terveyskirjastossa on Sakari Salosen artikkeli Kroonisesta normaalipaineisesta Hydrokefaluksesta (NPH) Terveyskirjasto 2008
Duodecim aikakauskirjan artikkelissa (2009/ 3) Ville Leinonen & all. Normaalipaineisen hydrokefaluksen kliininen kuva, diagnostiset tutkimukset ja hoito mainitaan Ventrikulomegalia. Duodecim
Atte Karppisen Duodecim aikakauskirjan artikkelissa (2012/16) Aivokammiosunttien ongelmat mainitaan myös Akvedukstenoosi Duodecim
Tarkempia tietoja diagnoosien merkityksestä ja niiden samankaltaisuudesta kannattaa kysyä lääkäriltä.
Täysin tuntomerkkeihin sopivaa kirjaa ei valitettavasti ole löytynyt. Tässä on kuitenkin muutama nuortenkirja, joissa kaikissa seikkaillaan luolissa ja tiedemieskin tarinoihin liittyy.
Martin Widmark: Kolmastoista vieras.
Carolyn Keene: Lohkarevuoren arvoitus
Carolyn Keene: Neiti Etsivä ja Peiliahden salaisuus
Kustaa Vilkunan teoksesta Etunimet (2005) löytyy seuraavia tietoja kysymistäsi nimistä:
"Juuso mn. 19.3. (1951-) Kansanvalistusseuran kalenterissa 1883. Juuso on suomalais-skandinaavinen muoto nimestä Joosef. Juuso on alkanut yleistyä 1970-luvulla, ja 1994 annettujen pojannimien yleisyystilastossa se oli 20. sijalla. Vanhoja nimiä suosivan muodin mukaisesti Juuso on 2002 annettujen nimien listassa 16:ntena."
Mikaelista em. teoksessa on huomattavasti pidempi selitys, joten siitä vain katkelmia:
"Mikael mn. 29.9. ruots. ja suom. alm. Nimi pohjautuu heprean nimeen Miikael ('kuka on Jumalan kaltainen'). Raamatun Miikael on arkkienkeli, lohikäärmeen voittaja ja ylin seitsemästätoista pääenkelistä...Kotoisempien muotojen Mikon ja Mikan rinnalla...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi löytyy asiasanoilla naiset jatkosota lähes 40 viitettä, sekä tieto- että kaunokirjallisuutta. Haun voi tehdä niin, että Helmet-etusivulla klikataan kohtaa Tarkenna hakua, ja avautuvalla sivulla kirjoitetaan hakulaatikkoon peräkkäin hakusanat naiset jatkosota. Hakulaatikon alapuolella olevista valikoista haun voi rajata aineistolajin ja kielen mukaan. Tässä muutamia esimerkkejä hakutuloksista: romaanit Kähkönen, Sirpa: Lakanasiivet; Hietamies, Laila: Siellä jossain; Virtanen, Irja: Kenttäharmaita naisia. Tietokirjallisuutta: Veijalainen, Anna-Liisa: Nainen rintamalla: sota sotilaskotisisaren silmin; Kuvia ja kertomuksia sieltä jostakin: rintamanaiset...
Käräjäoikeuden tuomarit ovat osa oikeusministeriön alaista valtionhallintoa ja siten valtion palkkalistoilla. Käräjäoikeudet on jaettu alueellisesti siten, että puhutaan mm. Helsingin käräjäoikeudesta. Virastolla ei kuitenkaan ole yhteyttä Helsingin kaupungin organisaatioon vaan ilmaisu on tekninen. Lautamiehet valitsee kuitenkin kunnanvaltuusto.
Heikki Poroila
Kysyin asiaa Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Sieltä vastattiin, että uskonnollisia yhteisöjä ei Työnvälitystilaston tiedoista pysty tarkasti erottelemaan. Liitän vastaukseeni ministeriöstä saamani tilastot pdf-muodossa. Asiaa voi tarkemmin kysellä ministeriöstä tai TE-toimistoista.
Viisitoistavuotias löytää varmasti luettavaa vielä kirjastojen nuorten hyllystä, mutta kiinnostavaa luettavaa löytyy ehkä paremmin aikuistenosastolta.
Tässä muutamia netistä löytyviä sivuja:
Netlibris-kirjallisuuspiirin, http://www.netlibris.net/
sivulta löytyvät "Sinuhe" ja "Odysseia" molempien kirjatarjottimet tarjoavat monipuolisia lukuvinkkejä. Lisäksi sivuilla on myös koululaisten omia suosikkeja.
Suomalaisten nuorisokirjailijoiden tuotannon esittelyä: http://www.nuorisokirjailijat.fi/ .
Lukukeskuksen sivuilla on runsaasti tietoa nuortenkirjallisuudesta: http://www.lukukeskus.fi/ .
Helsingin sanomien klassikkoautomaatti on hauska tapa etsiä luettavaa ja tutustua klassikoihin. http://www2.helsinginsanomat.fi/klik/klassikkoautomaatti/...
Kelpaisiko tirppa l. kirppa?
"Leikkivälineitä kaksi lyhyttä ja kaksi pitempää keppiä. Leikkijöitä kaksi. Maahan asetetaan 'napa'. Leikkijät heittävät yhtä pitkän matkan päästä kumpikin pienemmän keppinsä ja se, joka saa heitetyksi keppinsä lähemmäksi 'napaa', pääsee ensiksi lyömään. Isommalla kepillä lyödään, vasemmalla kädellä nostatetaan pienempää. Toinen pelaajista koettaa saada kepillänsä kosketuksi edellisen lyömää 'kirppaa'. Jos hän osuu siihen ilmassa saa hän 10:n, maassa vielä liikkeessä 5. Nyt ulkona oleva saa heittää 'kirpan' 'navan' luo, siitä paikasta mihin 'kirppa' tuli maahan. Jos hän saa heitetyksi 'kirpan' lähemmäksi 'napaa' kuin pitempi keppi on pääsee hän lyömään. Leikin alussa on määrättävä kuinka paljon on saatava...
Onnistuisiko kuvien siirtäminen pois toistensa päältä vetämällä? Libre officen ohje kertoo, että kuviin(objekteihin ) liityy aina ankkuri, jonka paikkaa siirtämällä siirtyy kuvakin. Linkki Libre offive ohjeeseen.
YouTubesta voi myös löytyä apua. Siellä on liuta Libre officen liittyviä ohjeita. Linkki YouTube
Suomen murteiden sanakirjasta löytyy jaamistamiselle useitakin merkityksiä. Niistä kysymyksessä viitattuun asiayhteyteen sopivin lienee "puhua pitkään t. hitaasti". Jaamistelun vaikutus kuulijaan voi olla samanlainen kuin jaarittelun, mutta aivan synonyyminä sitä ei voi kuitenkaan pitää: jaamisteluun ei välttämättä sisälly jaarittelulle ominaista asiattomuutta.jaamistaa - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) jaaritella - Kielitoimiston sanakirja
Kansalliarkiston Astia-tietokannasta löytyy viitteitä Jalkaväkirykmentti 53:n miehistöluetteloista.Arkistoyksikkö T-11198 12 Henkilöluettelovihko (1944-1944) Jalkaväkirykmentti 53, 11. komppania15 Kaatumis- ja katoamisilmoitukset, miehistöluettelot ja varuskortit (1944-1944) Jalkaväkirykmentti 53, 11. komppania25 Miehistöluettelovihko(1944-1944) Jalkaväkirykmentti 53, 12. komppania29 Tuntolevykortit ja -luettelot (ajallinen kattavuus ei tiedossa) 12. komppania ja 3. konekiväärikomppaniaLisäksi löytyy Jr 53, Esikuntakomppanian arkistostaT-11201 (1942-1944)24 Vahvuus- ja tappioilmoitukset sekä muut asiakirjat (1944-1944) Sisältää myös miehistöluetteloita, poistoanomuksia, sotilasostokorttiluetteloita, kuormastovälineilmoituksia,...
Lankalasi (wired glass) on lasia, jonka lasimassan sisällä on rautalankaverkko. Sitä on käytetty etenkin turvalasina esimerkiksi ovissa, väliseinissä ja ikkunoissa, sillä lasin rikkoutuessa sirpaleet jäävät kiinni rautalankaverkkoon.
Lankalasin keksijänä pidetään yhdysvaltalaista insinööriä Frank Shumania (1862–1918). Hän patentoi keksintönsä Yhdysvalloissa vuonna 1892 nimellä "Process of embedding wire-netting in glass". Uutta lasia alkoi ensimmäisenä valmistaa Shumanin perustama American Wire Glass Manufacturing Company Philadelphiassa. Shumanin kehittämät lasityypit menestyivät niin hyvin, että hän pystyi pian jättäytymään pois työelämästä ja keskittymään kokopäiväisesti keksintöihinsä. Shumanin nimissä on yhteensä 64 patenttia....
Helmet-verkkokirjaston kuvailutietojen perusteella kuvallisia teoksia tavallisista neuvostoliittolaisista ei ole montaa. Vanhemmissa teoksissa kuvailutiedot ovat hyvin niukkoja, joten on vaikea näkemättä sanoa onko niissä kuvia vai ei. Ainakin yksi teos kuitenkin näyttäisi sopivan kriteereihin:Matkalla Neuvostoliitossa / John Steinbeck ja Robert Capa Wikipediassa kerrotaan teoksesta näin: "Steinbeck ja Capa matkasivat Neuvostoliitossa noin kahden kuukauden aikana vuonna 1947, ja heidän tavoitteenaan oli kertoa tavallisten neuvostoliittolaisten elämästä."Näitäkin voit kokeilla:Kuvia vanhan rajan takaa 1941-1944 / Juha VartiainenNeuvostoliiton koulutNuoret Neuvostoliitossa / Vasili ZaitsikovNaapurimme NeuvostoliittoLähde:Helmet.finna.fi...
Kysymyksessä on varmastikin Walhalla-niminen ravintola, joka sijaitsee Helsingin edustalla, Suomenlinnassa. Voitte ehkä löytää artikkelin Deutsche Bibliotheksinstitutin tietopalvelun kautta, osoite on: http://www.dbilink.de . Sieltä löytyy Zeitschriftendatenbank-niminen tietokanta, jonka käyttöä varten voi tilata oman käyttäjätunnuksen.
Olikin haasteellinen kysymys...
Selkokirjat ovat tietysti hyviä, mutta niiden aiheet ovat usein joko liian aikavia tai liian lapsellisia.
Löysimme lastenkirjastonhoitajan kanssa muutaman uuden ja kivan, molemmille sukupuolille sopivan kirjan:
Marita Hauhia ja Anne Randen: Emman ja Eetun yllätyslöytö (kirja saatavissa myös Arabia-suomi version)
Maria turtschaninoff:Helsingin alla (fantasia)
Jaana Levola: Heppapoika
eemu Saarinen: Pallosankari Unski (voi olla tytöisäkin hauska)
Aikuisten selkokirjoista voisi Viheliäinen Vihtahousu voisi olla mahdollinen (tosin saattaa olla pelottava. sisältää suomalaisia kummitustarinoita)
Helppolukuisista kirjoista voisi Kahjo kouluni -sarja sopia vielä 12 vuotiaillekin.
Nadja Fendrich: Nuoli urhea...
