HelMetistä löytyy kirja, jossa saattaisi olla värityksestä tietoa.
Ojanen, Olli J.: Mopedit Suomessa 50-, 60- ja 70-luvuilla. Osa 6: Helkama/Olli J. Ojanen.
Linkki HelMetin tietoihin: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xmopot**+helkama&searchscope=9&m=&l…
Veteraanimoottoripyöräklubin sivustolta voisi asiaa myös tiedustella.
http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=51558.
Turun kaupunginkirjaston varausmaksu v. 2002 on 84 senttiä. Muistakin ensi vuoden maksuista löytyy sekä markka- että euromääräiset maksut kotisivumme hakemistosta "maksut" http://www.turku.fi/kirjasto/
Enid Blytonin teosta Enchanted Wood ei ole suomennettu. Myöskään Racey Helpsin teoksesta Footprints in the Snow ei ole suomennosta.
K. M. Peytonin teos Flambards on suomennettu vuonna 1982 nimellä Kartanon varjoissa. Suomentaja on Sirkka Salonen. Peytonilta on suomennettu myös teokset Flambards divided eli Uusilla teillä (1983) ja Flambards in summer, suom. Takaisin kartanoon (1983). Myös nämä teokset on suomentanut Sirkka Salonen.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Suosittelen kysymään molempien kysymysten osalta Kotimaisten kielten keskuksen Kysy sanojen alkuperästä -palvelusta:
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sanojen_alkuperasta
Suomen sukunimilaki tuli voimaan 1920. 1870- ja 1880-luvuilla sukunimiä alettiin ottaa laajemmin käyttöön, tätä ennen läntisessä Suomessa henkilöt tunnettiin enemmän talon- kuin sukunimellä. Kansallisaatteen noustessa 1900-luvun alussa nimiä suomalaistettiin paljon.
Sirkka Paikkalan kirja Se tavallinen Virtanen - Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 on luettavissa verkossa (pdf).
Suomen sukututkimusseuran sivustolta www.genealogia.fi/henkilonnimet/ löytyy paljon tietoa suomalaisista nimikäytännöistä.
Verkkosivustoihin viitattu 6.10.2023.
Kyseessä lienee Nora Schuurmanin Viimeinen valokuva (2000).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1503276?sid=5195735765https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51106
Yleisradion kotisivujen mukaan "YLE lopettaa Porin keski- ja lyhytaaltolähetykset vuonna 2007. YLE keskittyy vastedes palvelemaan ulkomailla olevia suomalaisia satelliitti-, mobiili- ja internetjakelun avulla. Keskiaaltolähetyksiä jatketaan kuitenkin edelleen Helsingin Santahaminan lähettimillä Itämeren alueella."
Lisätietoja osoitteesta http://www.yle.fi/rfinland/la_taajuudet.shtml. Kysymyksiä ja palautetta voi esittää osoitteessa http://www.yle.fi/rfinland/yhteystiedot.shtml.
Todennäköisimmin tällaista on tehty Tikkurilan kirjastossa sijaitsevassa Helmet-musiikkivarastossa tai Kirjasto 10:ssä, joissa kummassakin on LP-levyjä. Suosittelisin soittamaan siis Tikkurilan musiikkiosastolle numeroon 09 8392 3583 tai Kirjasto 10:n neuvontaan numeroon 09 3108 5703. Sieltä osataan varmaan ohjata myös eteenpäin, jollei siellä osata neuvoa tässä asiassa.
Aiheesta ei tosiaan näytä olevan Helmet-haun mukaan oikein kirjallisuutta. Osoitteessa http://www.hifiharrastajat.org/foorumi/archive/index.php/t-42509.html?s… näyttää olevan jonkin verran keskustelua LP-levyjen korjaamisesta ja siihen käytettävistä tekniikoista muttei kovin yksityiskohtaisesti.
Thomas W. Lawsonin teoksen Perjantaina, 13 p:nä (1907, kustantaja K. Kaatra) on suomentanut Perttu Harvala. Suomen kansallisbibliografia Fennica mainitsee suomentajasta vain nimikirjaimet H. P. Perttu Harvala on suomentanut ”salanimellä” H. P. myös Sinclair Uptonin teoksen Pörssiylimys : erään amerikkalaisen miljoonamiehen elämäntarina (1907 ja 1912).
Harvala, josta ei juuri löydy tietoa, on kirjoittanut teoksen Aapinen : lasten ensimmäistä opetusta varten (1916, julk. Michiganissa) ja toimittanut laulukokoelman Pieni kokoelma hengellisiä lauluja : ynnä muiden tekemiä lauluja (1929, julk. Minnesotassa). Nämä molemmat on julkaistu Yhdysvalloissa, mikä viittaisi siihen, että Harvala on sittemmin muuttanut sinne.
...
Olisikohan kyseessä vuonna 1959 ilmestynyt lastenkirja Kiis kiis kippurahäntä. Kirjan on toimittanut Elli-Kaija Köngäs ja kuvittanut Pirkko Koski.
Kiis kiis kippurahäntä Helmetissä
Kallion kirjaston johtaja on ihan vastikään aloittanut Erna Marttila, https://www.youtube.com/watch?v=BLQJrtAkYl0 ja Vallilan kirjaston johtaja on Harri Sahavirta, https://hakemisto.kirjastot.fi/helsinki/vallila/contact - Kirjastojen yhteystietoja löytyy Helmetistä ja Kirjastohakemistosta, hakemisto.kirjastot.fi .
Oikolukupalveluja tarjoavat monet toimijat, joita löytyy hakemalla internetistä sanalla oikolukupalvelu. Yksi mahdollisuus on Kirjan talo -yhdistyksen arviointi- ja oikolukupalvelu. Alla on linkki, josta löytyy tietoa yhdistyksen palveluista:
https://www.kirjantalo.org/palvelumme/arviointi-ja-oikolukupalvelut/
Hei,
seuraavat ovat varsinaisesti aikuisten tietokirjoja, mutta voisivat tarjota apua tähän, koska niissä on paljon käytännönläheistä tietoa aiheeseen liittyen:
- Cacciatore, Raisa (2007): Huomenna pannaan pussauskoppiin - eväitä tyttönä ja poikana kasvamisen haasteisiin syntymästä murrosikään. Kirja antaa muun muassa vinkkejä siihen, kuinka vastataan kun lapsi tai murrosikää lähestyvä nuori esittää omaan seksuaalisuuteensa ja kehitykseensä liittyviä kysymyksiä. Ja mitä on hyvä kertoa, vaikka lapset eivät kysyisikään? Vinkkien avulla neuvotaan, kuinka lapsi oppii arvostamaan itseään ja pärjäämään omien tunteidensa kanssa.
- Cacciatore, Raisa (2019): Rakkaus, ilo, rohkeus - seksuaalisuuden portaat. Kirja esittelee 11...
Laitan vinkkejä linkkien muodossa. Listat avautuvat niiden takaa. Etsi kirjoja oman kirjastosi järjestelmästä: Etusivu | Lastu-kirjastot (finna.fi)Taltuta klassikko: ikisuosikkeja meiltä ja muualta | OUTI-kirjastot (finna.fi) Klassikoita nuorille | Kirjasampo (Erityisen kattava!)Maailmankirjallisuuden klassikoita taitotasoille 4-6 (peda.net)
Vesiperänkadun (vuosina 1950-70 Vesiperäntie) nimi perustuu alueen kansanomaiseen nimitykseen Vesiperä. Koska nimi oli alkanut unohtua, pidettiin nimen säilymisen kannalta tärkeänä liittää se kadunnimen yhteyteen.
Lähde: Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet
Tässä muutamia nuortenkirjailijoiden nimiä, joiden teoksia on ilmestynyt suomeksi 1970-1990-luvulla.
Bulgaria:
INKIOW, Dimiter
RADITSKOV, Jordan
Itä-Saksa:
DAVID, Kurt
HEIDUCZEK, Werner
HOLTZ-BAUMERT, Gerhard
KANT, Uwe
WELLM, Alfred
Puola:
JURGEL, Irena
KRUGER, Maria
LESKI, Janusz
Tsekkoslovakia:
JARUNKOVA, Klara
KALAS, Ivan
KNAPP, Hanna
PROCHAZKA, Jan
RUDOLF, Stanislav
Neuvostoliitto:
ASTAFJEV, Viktor
BULYTSEV, Kirill
DRAGUNSKI, Viktor
GAIDAR, Arkadi
GRIN, Aleksandr
KORINETS, Juri
ORESKIN, Boris
POGODIN, Radij
REKEMTSUK, Aleksandr
TROJEPOLSKI, Gavril
VORONKOVA, L.
Kirjastot poistavat kokoelmistaan kirjoja, jotka ovat rikkinäisiä, turmeltuneita (esim. kastuneita tai kotieläimen nakertamia), tiedoltaan vanhentuneita tai joiden kysyntä on hiipunut. Hyväkuntoisia poistettuja kirjoja voidaan myydä asiakkaille esim. myyntitapahtumissa tai jatkuvasti poistokirjahyllystä.
Kirjastosta ei voi siis ostaa hyllystä tiettyä teosta eikä myöskään varata niin, että kirjan saisi siinä vaiheessa, kun se poistetaan kokoelmista.
Voit katsoa, löytyykö haluamaasi kirjaa antikvariaateista, esim. Antikvaari - kirjakauppa verkossa tai Antikka.net. Antikka.net-palvelussa on myös kohta Puutelista. Etsimänsä kirjan voi jättää puutelistalle, jos kirjaa ei löydy palvelusta. Lista toimitetaan kaikille...
