Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy Asiakirjamalleja-nimisiä kirjoja oikeustieteen luokasta (H:gissä luokka 330.2; muissa kaupunginkirjastoissa 33.03) Voit etsiä kirjoja tietokannasta asiasanalla asiakirjaopaat. Näistä löytyy yleensä hyvät ohjeet ja mallit tärkeimmistä asiakirjoista. Käsikirjastokappaleet löytyvät myös suurimmista kirjastoista.
Tällaisia oppaita ovat esim. Kodin lakitieto II, Asiakirjamalleja, 1999; Saarinen, Pekka: Asiakirjamallisto, 1998 ja Asiakirjamalleja, 1998.
Jos Frans Huovinen on kuollut 1970-luvulla, hänen teoksensa tulevat tekijänoikeudellisesti vapaiksi vasta 2040-luvulla. Suljetun someryhmän tekijänoikeudellista statusta ei tietääkseni ole oikeudessa toistaiseksi puitu, ellei taannoinen poliisien suljetussa ryhmässä esiintynyt kielenkäyttö ja sen sallittavuus sitten ollut riittävä tulkinta. Itse lähtisin siitä, ettei suljettukaan ryhmä vastaa perinteistä laintulkitaa "yksityisestä" käytöstä. Perinteisesti yksityisyyden piiriin ovat kuuluneet vain lähiomaiset ja lähimmät ystävät. Ryhmän verkkotekninen avoin tai suljettu rooli ei ole tekijänoikeudellisesti merkityksellistä.
Edellä sanomani perusteella olisin sitä mieltä, että kysyjä voi laillisesti kopioida ja levittää Frans Huovisen...
Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilla https://www.ylioppilastutkinto.fi/ on kattavasti tietoa ylioppilastutkinnosta ja sen suorittamisesta.
Missään kohtaa sivuilta en löytänyt mainintaa, että suomenkielisten ja ruotsinkielisten tutkintojen pisterajat tai vastauskriteerit poikkeaisivat toisistaan.
Lautakunnan yhteystiedot: p. 0295 338 200 ja sähköposti lautakunta@ylioppilastutkinto.fi, jos haluat kysyä asiasta tarkemmin.
Tässä myös tutkintolautakunnan kokoonpano https://www.ylioppilastutkinto.fi/tietopalvelut/tietoa-ylioppilastutkinnosta/lautakunnan-kokoonpano.
Helsingin taidemuseo (HAM) kertoo Keisarinnankiven olevan Carl Ludvig Engelin suunnittelema. Se on myös Helsingin vanhin julkinen muistomerkki, joka paljastettiin Nikolain päivänä 18.12.1835. Kivi pystytettiin Venäjän keisari Nikolai I:n puolison keisarinna Aleksandra Fjodorovnan ensimmäisen Helsingin-vierailun muistoksi.
https://www.hamhelsinki.fi/veistos/keisarinnankivi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keisarinnankivi
Sunila on alun perin tarkoittanut ainoastaan yhtä taloa, mutta laajentunut siitä tarkoittamaan ensin kylää ja lopulta kaupunginosaa ja teollisuusaluetta. Talon nimeen sisältyy isännän nimi Suni.Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja (luettavissa myös verkossa pdf-versiona): https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Voisiko kyseessä olla kuvakirja nimeltä "Isosisko ja pikkuveli maailmalla", tekijänä Barbro Lindgren. (Tammi, 1993) Kirjassa isosisko ja pikkuveli vierailevat eri naapureiden luona ja saavat mm karkkia ainakin yhdeltä naapurilta. Kuvitus kirjassa on juurikin melko pelkistetty ja monella sivulla pienet kuvat ja valkoinen tausta.
Tähän kysymykseen ei ehkä ole yhtä oikeaa vastausta. Kiusattuja ei kuitenkaan velvoiteta siirtymään toiseen kouluun, usein on kyse siitä, että kiusatun vanhemmat tekevät päätöksen lapsen siirtymisestä. Kiusaamisen selvittely koulussa voi olla todella hidasta ja koulua vaihtamalla pyritään nopeampaan ratkaisuun, joka helpottaisi kiusatun lapsen elämää. Alla on pari artikkelia ja kirjaa, joita lukemalla voit tutustua asian eri puoliin lisää.Kiusatut väistyvät toiseen kouluun, kiusaajat jäävät – ”Jonkun perheen pitäisi riitauttaa asia”, sanoo hyvinvointipäällikkö (YLE 22.1.25)Koulun vaihtaminen on yhä hankala rasti: koulukiusaajakin siirretään muualle aniharvoin (Demokraatti 5.1.2025)Holmberg-Kalenius, Tina: "Vahingossa huitaisin, läpällä...
Runo löytyy Paavo Haavikon runokokoelmasta Puut, kaikki heidän vihreytensä (Otava 1966) sivulta 122.
Se löytyy myös kokoelmasta Paavo Haavikko: Kirjainmerkit mustat - runot 1949-1966 sivulta 402.
Kouvolan kirjastokortilla voi lainata kaikista Kymenlaakson kirjastoista, siis myös Kotkan kirjastoista. Toimii myös toiseen suuntaan, sillä muiden Kymenlaakson kirjastojen (Kyyti-kirjastot) korteilla voi lainata Kouvolan kirjastoista.
Eduskunnan täysistuntosalissa puhemiehen korokkeen molemmilla reunoilla palaa vihreä merkkivalo silloin, kun täysistunnossa on käynnissä nimenhuuto tai äänestys. Nimenhuuto tarkoittaa sitä, että kansanedustajat ilmoittautuvat läsnä oleviksi. Kun merkkivalot sammuvat, se tarkoittaa sitä, että nimenhuuto tai äänestys on ohi. Merkkivalo on yhteydessä ääntenjakautumistauluihin, jotka ovat puhemiehen korokkeen takana olevalla seinällä. Kun nimenhuuto on päättynyt, niistä näkee läsnä olevat kansanedustajat ja kun äänestys on päättynyt, niistä näkee äänestyksen tuloksen.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…
Kuvauksesi sopii John Gordon Davisin teokseen "Nälkäisen tiikerin vuodet" (WSOY, 1977). Voit lukea kuvauksen teoksesta Kirjasamposta (ks. linkki alla). Kirjasammossa on myös kuva teoksen kannesta.
http://www.kirjasampo.fi/fi
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0b78199e-7e58-46a0-bf3d-e7…
Hiirenvirna-runon kirjoittaja on Tuula Korolainen, ja se löytyy Korolaisen lastenrunokirjasta Kuono kohti tähteä.
Kissankello-runon tekijäksi on eräällä nettisivulla merkitty Aaro T.K. Kyseessä on todennäköisesti harrastelijakirjoittaja.
Valitettavasti tietoa kummastakaan tekijästä ei löytynyt.
Taulujen kuvat kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle esim. netin sivustojen kautta. Sieltä voi saada lisätietoja taulujen mahdollisista tekijöistä.
Teostiedustelut ovat näillä sivuilla maksuttomia.
Tässä pari esimerkkiä:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Myös Antiikki ja Design -lehdestä löytyy palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin, tässä linkki sivuille:
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista/kysy-meilta-esineistasi
Myös Turun taidemuseo on järjestänyt teosarviointipäiviä:
https://turuntaidemuseo.fi/tapahtumat
Taiteilijahakuja voi itse tehdä esim. näillä sivustoilla:
http://...
Panttipataljoona on suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona eli toisen maailmansodan itärintamalla toiminut suomalaisista vapaaehtoisista koottu Saksan Waffen-SS:n joukkoyksikkö. Voit lukea lisää teoksesta Mauno Jokipii: Panttipataljoona (1968).
Linkki OUTI-verkkokirjastoon: Panttipataljoona : suomalaisen SS-pataljoonan historia | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot (finna.fi)
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on mikrofilmattuina tältä ajalta esimerkiksi Helsingin Sanomat, Uusi Suomi, Ilta-sanomat ja Hufvudstadsbladet. Täältä löytyy luettelo mikrofilmatuista lehdistä:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Mikrofilmikopioita voi saada kaukolainana oman lähikirjaston kautta. Mikrofilmejä voi tulla itsekin kirjastoon lukemaan tai ottamaan kopioita Pasilan kirjaston aukioloaikoina:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Kansalliskirjastossa on lähes täydellinen sanomalehtikokoelma aina vuodesta 1771. Kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon etukäteen:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
Kysymyksen tekstikatkelma on peräisin Kotiteollisuus-yhtyeen kappaleesta Rautaportti, jonka on sanoittanut Jouni Hynynen.
http://www.kotiteollisuus.com/musiikki/53-musiikki/sanoitukset/469-tomu…
