Runo on Aale Tynnin Keisari kaalimaassa. Löydät sen Aale Tynnin kootuista runoista (WSOY, 2013) ja Yrjö Jyrinkosken teoksesta Runomuistelmat: ohjelmistoa 20 vuoden ajalta.
Tarkkaa ja kattavaa listausta Konsta Hietasen tekemistä jälkiäänityksistä eli dubbauksista ei valitettavasti löydy verkosta. Hänen elokuvatuotantoaan pystyy tarkastelemaan esimerkiksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-palvelussa. Elonet-palvelusta pystyy etsimään tietoa Suomen kansallisfilmografiasta, johon sisällytetään kaikki kotimaiset pitkät elokuvat. Näet Hietasen tekijätiedot Elonet-palvelussa täältä.
Konsta Hietasen radio- ja televisioesiintymisistä voi etsiä tietoa esimerkiksi Radio- ja tv-arkiston Ritva-tietokannasta, johon tallennetaan keskeisten radio- ja tv-kanavien ohjelmia ja niiden tekijätietoja. Konsta Hietasen tekijätiedot Ritva-tietokannassa näet täältä.
Näiden lisäksi voit etsiä tietoa Hietasen...
Ilpo Tiihosen Helsinki-aiheisia runoja löytyy seuraavista teoksista:
Teille ei tarjoilla enää : runoja (WSOY, 1978)
Ei-Kaj Plumps : hyppyjä Helsinkiin (WSOY, 1989)
Tähtipumppu (WSOY, 1992)
Jees ketsuppia! (WSOY, 1999)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Kirjassa Buddhalainen sanasto ja symboliikka (Gaudeamus, 1990) sanskritinkielisen termin anātman käännös suomeksi on itsetön, ytimetön, vailla pysyvää. Englanninkielisten termien suomenkielisiä käännöksiä ei löytynyt, mutta jos tietäisit niiden vastineet esimerkiksi sanskritin kielellä, ne saattaisivat löytyä yllä mainitusta teoksesta.
Gothoni, René: Buddhalainen sanasto ja symboliikka
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1263386__Sbuddhalainen%20s…
Asiasta voisi ehkä kysyä seuraavista paikoista:
Helsingin yliopisto
http://www.helsinki.fi/teol/usktl/
Helsingin Buddhalainen keskus
http://www.triratna.fi/
Tähän Kristian Haugerin säveltämään lauluun "Kolme pientä hiirtä" (= Tre yndige små mus = Tre små möss = Dorian Red) löytyy erillinen nuotti, jossa on pelkästään tämä yksi laulu (Oslo : Musikk-Huset AS, 1951). Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Arne Paasche Aasen. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kullervo eli Tapio Lahtinen. Laulu alkaa: "On kolme pientä hiirtä kellarissa kauppiaan". Nuotissa on laulun melodia erikseen omalla viivastollaan, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja suomenkieliset sanat.
Laulu sisältyy myös nuottiin 112 kitaralaulua, jonka on toimittanut Aapeli Vuoristo (Musiikki Fazer). Siinä on laulusta melodianuotinnos, sointumerkit ja suomen- ja ruotsinkieliset sanat.
Kullervon sanoilla laulun ovat levyttäneet esimerkiksi...
Varhaisen suomenkielisen virsirunouden vaikutusta Aleksis Kiven tuotantoon ja sen esiintymiä hänen teoksissaan tutkinut Heikki Laitinen nostaa Kiven tärkeimmäksi virsilähteeksi ns. Vanhan virsikirjan, vuonna 1701 ilmestyneen Ruotsin valtakunnan ensimmäisen virallisen suomenkielisen virsikirjan. Toisaalta hän huomauttaa, että "Kiven äiti oli tunnetusti kova Sionin Wirsien veisaaja". Laitisen mukaan Kiven vanhempien perunkirjassa ja huutokauppapöytäkirjassa keväältä 1866 luetellaan "kaikkiaan kolme virsikirjaa, joista kaksi pitkää (= Vanhan Virsikirjan erilaisia painoksia) sekä lisäksi 1790 ensi kerran ilmestyneet Sionin Wirret vanhempana ja uudempana painoksena ja kaksi Abraham Achreniuksen virsivihkosta 1700-luvun puolivälistä".
Kiven...
Kasa näyttää tyypilliseltä jonkin lierolajin tekemältä multakasalta. Asialla on voinut olla esimerkiksi kasteliero, joka tunnetaan myös kastematona. Lierot ovat hyödyllisiä ja niitä ei siis kannata yrittää torjua.Lisää tietoa: https://www.ts.fi/teemat/1074155282
Turun Sanomien mukaan (2007) SAK:n hajaannuksen aikana 1960-luvulla järjestö oli jakautunut kahtia. Jo sitä ennen 1950-luvun alussa Turun paikallisjärjestö hajosi. Tilalle perustettiin kaksi erillistä järjestöä. Tap erotettiin SAK:sta ja järjestö lakkautti itsensä yleislakkovuonna 1956. Nykyinen Tap syntyi hajaannuksen aikaan vuonna 1966. SAK:lainen ammattiyhdistysliike eheytyi vuonna 1969. Turkua lukuun ottamatta alueillakin siirryttiin yhteisiin paikallisjärjestöihin varsin nopeasti.
Kaksi SAK:n paikallisjärjestöä tekivät yhdistymissopimuksen, jonka mukaan Turun seudun paikallisjärjestö TSAP lakkauttaa toimintansa v. 2008 aikana. Turun paikallisjärjestö TAP jatkaa työtään, mutta muuttaa nimensä Turun Seudun Paikallisjärjestö TSP:...
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta. Edes tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla kukaan ei tunnistanut kuvauksen perusteella teosta.
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan lojua alkuperästä "lojua (Kal; yl.) ’olla pitkällään, maata’ / ’faul liegen, umherliegen’, lojoa, lojoilla, lojottaa id., lojahtaa (KaakkSm) ’levähtää’, lojallaan, lojollaan ’pitkällään’, lojo (Gan 1787; paik. murt.) ’laiskuri, vetelys’, loi (Jusl 1745) id. ~ ka lojottoa ’lojua, loikoa’, lojallah ’pitkällään’ | vi loja (Wied) ’ryysyläinen’, ? loidus ’velttous’ (kuuluu joko tähän tai sanan loitia yhteyteen).Deskr. pesyettä, jonka yhteyteen kuulunevat ainakin loikoa ja loitia, ehkä myös loiva jne. (ks. näitä). — Epäselvä on sanueen suhde sanaan nr loj ’veltto, hidas, saamaton’. "Voit etsiä lisätietoja sanakirjan artikkeliin linkitetyistä tiedoisa. Suomen etymologinen sanakirja
Mooli : lukion kemia 5 (Reaktiot ja tasapaino) on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 2007 ja siitä on otettu uusi painos vuonna 2008. Kirjaa löytyy muun muassa Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolta luokasta 54.07.
Mooli-sarjassa ei ole ilmestynyt osaa 6, vaan sarja on 5-osainen.
Siltä se kyllä vaikuttaisi. Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan Alexander Popen teoksia ei ole suomennettu. Joitakin yksityisiä runoja löytyy suomennettuna, Linkki maailman runouteen -käännösrunotietokanta listaa seuraavat suomennetut runot: "Heloise Abelardille" (katkelma), "Kaikkien rukous", "Onni", "Oodi yksinäisyydelle", "Taivaan tulen kipuna".
Runoutta yleensäkin suomennetaan suhteellisen vähän ja käännetyt runot on usein julkaistu yksittäisinä antologioissa tai kirjallisuuslehdissä ja siksi niitä on toisinaan vaikea jäljittää.
Lähteet:
Linkki maailman runouteen:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Fennica:
https://finna.fi
Jokaisella HelMet-kirjastojen kirjalla on jokin tietty korvaushinta. Yleensä se on merkitty suoraan henkilökunnan käytössä olevaan järjestelmään, joten jos asiakas haluaa korvata kirjan, hinta voidaan yleensä saman tien ilmoittaa palvelutiskillä. Poikkeus ovat HelMet-kirjavaraston harvinaisemmat kirjat, joille kirjavaraston henkilökunta määrittelee korvaushinnan tapauskohtaisesti kirjan antikvaarisen arvon mukaan. Korvaushinta ei ole sidoksissa siihen, onko asiakkaan kadottama kirja myöhässä vai ei.
Korvaushinta riippuu siis kokonaan kirjasta ja siitä, millä hinnalla kirja on aikanaan ostettu kirjastoon. Aikuistenkirjan korvaushinta voi olla mitä tahansa 17 eurosta jopa useisiin satoihin euroihin. Vanhat markkamuotoiset hinnat on muunnettu...
Espoon kaupunginkirjaston kesätyöpaikkoihin on vaadittu 16 vuoden ikää. Paikat tulevat hakuun Kuntarekry-palveluun. Kuntarekryyn voi halutessaan tallentaa hakuvahdin ilmoittamaan haun alkamisesta.
Kosket rajannut kiinnostustasi mihinkään tiettyyn tanssinlajiin, niin tässäpä muutamia esimerkkejä erityyppisiä tanssikuvia sisältävistä kirjoista:
- Wosien, Maria-Gabriele: Sacred dance: encounter with the gods (kirja rituaalitansseista)
- Fonteyn, Margot: The magic of dance (yleisesti tanssista painottuen balettiin, tanssin historiaan)
- Thomas, Tony: That's dancing (valokuvia tanssielokuvista ja musikaaleista tyyliin Fred Astaire ja Gene Kelly)
- Valokuvan tanssi: suomalaisen tanssin kuvat 1890-1997 (suomalaisen taidetanssin ja tanssivalokuvan perusteos)
- Porkka, Reijo: Satumaa (valokuvia suomalaisilta tanssilavoilta 1970-luvulta)
- Taidemaalari Edgar Degasin aiheena on usein balettitanssijat, esim. kirjassa Adriani, Götz: Degas:...
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuoden 2021 lopussa ruotsinkielisten osuus Varsinais-Suomessa oli 5,7 % (koko maassa osuus oli 5,2 %). Oheisesta taulukkopoiminnasta näet ruotsinkielisten osuudet Varsinais-Suomessa kunnittain: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/88763dad-a363-4d00-b4d7-a0756e2b5ecf
Vuotta 2022 koskevat väestörakennetiedot julkaistaan 31.3.2023.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston tietokantataulukot: https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Taulukko 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…
Ohjeita taulukoiden...
Lyhenne pod tulee sanoista print on demand, mikä tarkoittaa tarvepainatusta. Edition tarkoittaa painosta. Kyseessä on siis kirja, jota on painettu sillä hetkellä tarvittu määrä. Esimerkiksi Wikipediasta löytyy lyhyt katsaus mm. tarvepainatuksen eduista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarvepainatus.
Pohtimaasi ilmiötä kutsutaan yhteyttämiseksi eli fotosynteesiksi. Tarkempaa tietoa saat esim. sivustosta http://edu.ouka.fi/~eppu/solu/sitominen.html.
Voit myös tutustua biologian kirjoihin, joita toivottavasti löytyy kotipaikkakuntasi kirjastosta!
