Tietolähdettä ei löytynyt. Öljy- ja biopolttoaineala ry:llä olisi voinut olla tietoa, mutta nyt heidän toimintansa on päättynyt. Kannattaa kääntyä suoraan Neste Oy:n puoleen.
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä koodilla 35 on useita alakoodeja, mutta 35 sellaisenaan viittaa tarkemmin määrittelemättömään henkiseen vajavaisuuteen, ja D-luokitus sen perusteella asevelvollisuudesta kokonaan vapauttamiseen.
Olisikohan kyseessä I'll Fly Away (Kaus pois) -sarja, jota on esitetty TV1:llä 1994 vuonna? http://www.elonet.fi/fi/elokuva/196712 http://en.wikipedia.org/wiki/I%27ll_Fly_Away_%28TV_series%29
Ilmeisesti sarja ei perustu romaaniin.
Helsingin avointen yliopistojen ja kansalaisopistojen tarjonnassa on todellakin tänä syksynä tarjolla vain englanninkielinen "Basics of the history of jazz" -luentosarja. Taideyliopiston avoimessa yliopistossa on kuitenkin järjestetty aiemmin (viimeksi keväällä 2018) "Populaarimusiikin historia" -kurssia, jonka aiheisiin kuuluu jazzin historia eri tyylisuuntauksineen, joten kannattaa tutkia ensi kevään kurssitarjontaa, kun se julkaistaan. Taideyliopiston avoimen yliopiston kurssitarjonta: http://avoinkampus.uniarts.fi/fi/kurssit
Pitkän linjan musiikkivaikuttaja Matti Laipio on viime vuosina puhunut jazzin historiasta maksuttomissa luentosarjoissa mm. Kirjasto 10:ssä ja Töölön kirjastossa, mutta...
Tekoälyn tuottamien vastauksien luotettavuutta yleensä voisi ehkä luonnehtia tekoälytutkija Tapio Salakosken sanoin – olkoonkin, että kirjoituksessaan Tekoälyä ja tekototuuksia, osa 2 hän puhuu ChatGPT:stä eikä Bardista: "Tekoälyn tuottamat vastaukset eivät välttämättä ole totta, vaan ne on luotu yhdistelemällä maailman kaikkea tietoa rajoittamattoman luovalla tavalla – puhutaan tekoälyn hallusinoinnista. Kun ChatGPT:n faktuaalisuus on käytettyjen mittareiden mukaan ollut keskimäärin noin 50% luokkaa, niin GPT-4 parantaa suoritusta lähes 80%:n tasolle. Täydellisyyteen on siis vielä matkaa, mutta etenkin vaikeimmiksi osoittautuneiden, eksakteimpien tehtävien kohdalla raportoitu parannus on vaikuttava ja kehityksen vauhti suorastaan...
Tilastoa lainvalmistelun kestosta ei ole. Osviittaa lainvalmistelun kestoon antaa Eduskunnan verkkosivulla Lainvalmistelun vaiheet -sivu https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/lainvalmistelu_vaiheet/Sivut/default.aspx sanotaan näin: Useimpien esitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihankkeisiin voi kulua vuosia. Vaalikauden päättyessä käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat. Näin yksittäisen lain valmistelu kestää enintään neljä vuotta eli vaalikauden ajan.
Jos kuitenkin lakiehdotus koskee perustuslain säätämistä, muuttamista tai kumoamista noudatetaan ns. vaikeutettua säätämismenettelyä.
Perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä...
Soisalo-nimisiä paikkoja on samalla suunnalla lähempänäkin, mutta koska saaresta on kyse, tarkoittanette Virmaveden itäpuolella olevaa Soisalon saarta. Matkan pituus sieltä Oraviin vaihtelee riippuen kulkutavasta. Suora välimatka "linnuntietä" on noin sata kilometriä, automatka on reitistä riippuen 144 - 163 km ja ja pyöräillen noin 140 km.
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen varmaa vastausta.Ottfried Preusslerin Pikkunoita-lastenromaanissa (1978) ja Camilla Mickwitzin Mimosa-noidasta kertovissa kuvakirjoissa (ensimmäiset painokset 1983-1987) ollaan Kyöpelinvuorella, mutta kannet ovat musta- ja sinisävyisiä. Uudemmista kirjoista Mila Teräksen Noitapeilissä Kyöpelinvuori niinikään esiintyy, mutta senkään kansi ei vastaa kuvausta (2016).
Kiitos kysymyksestä,joka onkin yllättävän vaikea. Uskon että kyseessä on runo,joka on suomennettu nimellä Meren kuolema. Runo on teoksessa Kaksikymmentäyksi nobel-runoilijaa(toim.Aale Tynni).
Teos löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Mistralin runojen suomennoksia on myös Espanjan ja
Portugalin kirjallisuuden kultaisessa kirjassa. En löytänyt runoa englanniksi kirjastojen kokoelmista,mutta sitä kannattaa kysyä Akateemisesta kirjakaupasta. Terveisin Juha Vyyryläinen,Viikin kirjasto,Helsinki.
Tein muutaman haun tarinassanne esiintyvillä avainsanoilla Project Gutenbergin sivuilla oleviin tietueisiin Tolstoin Ylösnousemuksesta, mutta tätä kuvailemaanne tarinaa ei valitettavasti löytynyt.
Hieman samansuuntaista tarinaa on kyselty aikaisemminkin, tässä tuolloin annettu vastaus:
Vaikuttaa kovasti Leo Tolstoin novellilta Missä on rakkautta, siellä on myös Jumala (Tolstoin tarinoita, Karisto 1979). Novellissa suutari Martyn Avdeits kestitsee tosin kadunlakaisijaa, köyhää äitiä lapsineen sekä kaupustelijaeukkoa ja pojannulikkaa. Samasta tarinasta on tehty myös ainakin kaksi lastenkirjaa: *Holder: Pappa Panovin erikoinen vieras (Kirjaneliö 1979) sekä *Tolstoi: Suutari Martti (Lasten Keskus 1986). Tarina ei alkujaan ollut Tolstoin oma,...
Teoksessa Valpasvuo: Säräisniemen pitäjän vaiheita, 1954 kerrotaan teiden ja liikenteen kehittymisestä . Tähän kirjaan viitataan netissä olevassa kartassa http://www.kainuu.fi/kylat/index.php?mid=2_31_188_717&add=add&pre=2_31_… .
Säräisniemen historiaa on myös kirjassa Suomenmaa IX:I Oulun läänin eteläosa. Suomen tiekarttoja on mm. 1920- ja 1930-luvulta.
Säräisniemen kyläyhdistys on tehnyt kyläkirjan - Säräisniemi, kirkon kylä, 2006.
Vaalan kirjaston sivuilta http://193.184.58.34/Vaala?formid=form1 kannattaa myös katsoa asiasanalla Säräisniemi. Näin löytyi mm. teos Voionmaa: Suomen tiet Ruotsin vallan aikana. Teos on tosin ilmestynyt jo vuonna 1893.
Internetin sivustoja vanhoista kartoista:
http://www.vanhakartta.fi/historialliset-...
Eniten kirjoja perinteisestä kirjonnasta on Pasilan kirjastossa ja Pasilan kirjastossa sijaitsevassa kirjavarastossa, josta kirjat saa henkilökunnalta pyytämällä. Varaamalla kirjat saat myös itsellesi sopivimpaan Helmet-kirjastoon. Alla linkit Helmet-kirjastojen luetteloihin perinteistä kirjontaa, ryijyjä, karjalaista kirjontaa ja saamelaista käsityöperinnettä käsitteleviin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjonta%20k%C3%A4sity%C3%…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sryijyt__Orightresult__U?la…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjonta%20karjala*__Origh…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sk%C3%A4sity%C3%B6perinne%2…
Kappale löytyy useammasta nuottijulkaisusta, mm. kirjoista:
Kultainen poplaulukirja 2 (v. 2016)
Joka kodin laulukirja (v. 2018)
Pianohitit: komppaa itse! (v. 2011)
Kuumat vuosikymmenet: 50-, 60- ja 70-luvun suosikit (v. 2010)
Toveri Näveri löytyy Lassi Sinkkosen runokokoelmasta ”Väljät vaatteet” (Kansankulttuuri, 1966, s. 73-74). Sama runo sisältyy myös hänen kirjaansa ”Meitä kohti : runoja vuosilta 1965-1973” (WSOY, 1974, s. 49-50). Runon nimeä ei ole runon alussa, vaan se löytyy sisällysluettelosta tai hakemistosta: ”Toveri Juhonpoika Soikkelin päiväkirjasta”. Runossa on 8 numeroitua säkeistöä, joista 5. säkeistö alkaa: ”Toveri Näveri puolsi anomusta”. Ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Vuosi 1918 helmikuuta.”
Tietoa löytyy Opetushallituksen Edu.fi-palvelusta http://www.edu.fi > Erityisopetus > Ammatillinen erityisopetus http://www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,527,6981
Katso myös sivun kohtaa Linkkejä.
Opintoluotsissa on kerrottu vammaisten opiskelijoiden tukipalveluista http://www.opintoluotsi.fi/fi-fi/erityinen_tuki/palvelut/
Seuraavista kirjoista voisi olla apua:
Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa, julkaisija Lastensuojelun keskusliitto v. 2002
Esteetön korkeakouluopiskelu ammattikorkeakoulut ja yliopistot, Opetushallitus v. 2004
Kirjojen saatavuus selviää Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
tiistaina 12.12.1961
• aurinko nousi klo 9:25 ja laski klo 14:54
• joulukuun keskilämpötila Helsingissä: -3,5 astetta, Oulussa -9,8 astetta
• Suomen Pankin 150-vuotisjuhlat, pääjohtajana toimi tuolloin Klaus Varis
• suosituinta musiikkia:
The Marvelettes Please Mr. Postman (myöhemmin Beatles teki tämän tunnetuksi
Gene Pitney Hello Mary Lou
Rolling Stones Little red rooster
Maikki Länsiön ja Esa Saarion esittämä Hottentottilaulu
