Kustantamot julkaisevat myös nuorten kirjoittamia kirjoja. Esimerkiksi Kaisa Ikola ja Leena Lehtolainen ovat julkaisseet ensimmäiset kirjansa nuorina, Ikola 13-vuotiaana (Hullu luokka (Kaisa Ikola) – Kirjailija Kaisa Ikola / Kaisa Viitala) ja Lehtolainen 12-vuotiaana (Leena Lehtolainen – Wikipedia).Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kustantamoihin. Tässä linkissä lista kustantamoista https://kirjoittaminen.fi/kirjan-kirjoittaminen/kustantamot-suomessa/Näistä esimerkiksi Kustannus Z on lasten ja nuorten kirjoittamaan kirjallisuuteen erikoistunut pienkustantamo (https://kustannusz.fi/pienkustantamo/ ). Onnea alkavalle kirjailijan uralle, toivottavasti saat kirjasi julkaistua!
Tarkoitat ilmeisesti Martti Haavion (1899-1973) runoa "Käärme ja sammakko", jonka viimeisessä säkeessä käärme harmittelee: "Oi, mikä vahinko. Nälkä on mulla. Lampehen upposi maittava pulla." Runo alkaa: "Ruohossa sähähti." Runossa sammakko ei hyppää lampeen pullan perässä, vaan käärme luulee sammakkoa pullaksi. Sammakko puolestaan pelästyy "kauheaa makkaraa".
Runo sisältyy esimerkiksi Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan "Iloiseen aapiseen" (15. painos, joka on näköispainos ensimmäisestä painoksesta vuodelta 1933, WSOY, 2004, s. 123) ja "Rudolf Koivun runokirjaan" (WSOY, 1991, s. 56).
Runo on myös sävelletty. Laulu (nuotinnos kosketinsoittimelle ja sanat) sisältyy nuottiin Ingman, Olavi: "Iloisia lauluja lapsille" (2....
Kyseessä on Adi Mulahalilovicin säveltämä ja Turkka Malin suomeksi sanoittama kappale He tekevät sen kyllä. Laulu alkaa sanoin Mun tyttöni näin uteli kerran. Kappaletta on esittänyt mm. Mika Pohjonen ja se on kuultavissa mm. äänitteiltä Rakkaustarina (1997) ja Tango : 16 huippuartistin tangoparaati.
Mikäli äänitettä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4497356?checkRoute=1
Kirjastojen ompelukoneita ei saa kotilainaan. Etelä-Haagan ompelukoneen tiedoissa Helmetissä oli virheellistä tietoa, pahoittelut tästä. Tieto on nyt korjattu. Rajoitettujen palvelujen aikana ei ompelukoneen käyttö kirjastossa valitettavasti ole mahdollista. Alta lisää tietoa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Säkeet ovat Voitto Huotarin kirjoittamasta Isovanhemman rukouksesta, jonka voi löytää esimerkiksi Anna-Mari Kaskisen, Huotarin ja Lauri Maaralan kirjasta Korkeimmassa kädessä : rukouksen matkaopas (Kirjapaja, 2004).
Tällä kohdalla Aurajokea on ollut kesäisin taiteilija Reima Nurmikon lintuja eli haahkoja. Kysyimme häneltä, liittyvätkö pallot hänen taideprojektiinsa ja vastauksena tuli: "Valkoiset pallot Aurajoessa liittyvät kyllä johonkin muuhun projektiin".
Turun kaupungilta tuli vastaus koskien valkoisia palloja eli tällä kertaa palloilla on toinen käyttötarkoitus. "Aurajoessa olevat valkoiset pallot ovat niitä joissa haahkat ovat olleet kiinni kesäisin ja sukeltajamme ovat merkinneet kareja, jotka tulemme mahdollisesti poistamaan kevään aikana."
Kalevalasta on olemassa useampikin saksannos. Saksannoksista on lista Kalevalaseuran ylläpitämällä Kalevala maailmalla –sivustolla.
http://kalevalamaailmalla.kalevalaseura.fi/kalevala-saksaksi/
Kalevalan saksansi ensimmäisen kerran Anton Schiefner vuonna 1852 ja tämä käännös on kokonaisuudessaan luettavissa myös netissä. Rinnalla on suomenkielinen teksti.Teos aukeaa alla olevasta linkistä.
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat saksannokset löytyvät helposti HelMet-haulla, kun kirjoittaa hakusanaksi ”kalevala” ja valitsee hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimeksi saksan.
http://...
Mitä ilmeisimmin kahvia ei kasva luonnonvaraisena Etelä- eikä Keski-Amerikassa, vaan se on puhtaasti vientiviljelytuote. Eurooppalaiset veivät kahvipensasta Amerikkaan 1700-luvun alussa. Eniten sitä viljellään Brasiliassa, mutta etenkin alkuaikoina myös Peru ja Kolumbia olivat suuria kahvintuottajia. Kun kahvinviljelyä aloiteltiin, farmeilla käytettiin orjatyövoimana Amerikan alkuperäiskansoja. Nykyään ympäri Amerikkoja on alkuperäsikansojen yhdistysten omaa kahvintuotantoa.
Floridassa kasvaa villikahviksi nimitetty kahvin tapainen kasvi, Psychotria Nervosa: https://edis.ifas.ufl.edu/fp494
Muita lähteitä:
https://web.archive.org/web/20160830012109/https://www.kew.org/discover/news/seven-species-...
Lähetin juonet postituslistallemme.
Kollegat Helsingistä ja Rovaniemeltä tiesivät, että jälkimmäinen juoni on Stephen Hallin Haiteksti.
Toivottavasti ensimmäinenkin ratkeaa piakkoin. Lisään tiedon vastaukseen, kun se selviää. Tai kenties joku palstan lukija tietää, ja lisää sen kommenttina.
Vuosittain tuhottavaksi päätyy n. 500 000 kiloa apteekeista, terveydenhuollosta sekä kuntien jätehuollosta (kotitalouksista) tulevaa lääkejätettä. Jätelaki määrää, että lääkejäte kerätään erilleen muusta jätteestä ja toimitetaan asianmukaisesti vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Hyvistä käytännöistä huolimatta lääkkeitä uskotaan päätyvän vuosittain viemäriin ja sekajätteeseen kymmeniä tuhansia kiloja.
Suomalaiset ovat omaksuneet lääkejätteen asianmukaiseen hävittämiseen liittyvän ohjeistuksen suhteellisen hyvin. Yli puolet kuluttajista vie lääkkeensä apteekkiin tai kunnan järjestämään hävityspisteeseen ja käyttämättömistä lääkkeistä arviolta 60-80% palautuu asianmukaisesti hävitettäväksi.
Lähde:
Ari Rytsy, Jäteongelma. - Farmasia 3/2016...
Ehdotamme vastaukseksi Robert Ludlumin romaania "Medusan verkko", Hki:Otava,1981,suom. Antti Virtanen. Uusintapainoksia, mm.vuonna 2002. Alkuteos on nimeltään "The Bourne identity". Muita ehdotuksia (kommenteista) ovat Eric van Lustbaderin "Ninja tai Hyun Hee Kimin tosi tapahtumiin perustuva kirja Sieluni kyyneleet. Tapahtumat sijouttuvat Koreaan ja siinä muistaakseni päähenkilöä nuoresta tytöstä lähtien koulutettiin terroristiksi. Tässä blogissa on lyhyesti kerrottu kirjan sisällöstä http://bckirjat.vuodatus.net/blog/1568609/kim-hyun-hee-sieluni-kyynelee… . (Näistä jälkimmäinen oli asiakkaan etsimä kirja, t. Toimitus)
Kysymyksen sitaatista tulee ensimmäisenä mieleen Yrjö Jylhän suomennos William Shakespearen Macbeth-näytelmän säkeestä "Come what come may, time and the hour runs through the roughest day" (1. näytös, 3. kohtaus):
Vaan tulkoon sitten, mik' on tullakseen;
pahinkin päivä vierii verkalleen.
Olisikohan etsimäsi kirja Vexi Salmen kaksiosainen teos Rinkelinkadun pojat. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 2009 ja toinen osa 2011. Voit lukea kuvauksen teoksista alla olevista linkeistä Kirjasampoon.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
Kirjat kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Kannattaisi olla yhteydessä Helsingin yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitokseen puh: 09-21647 tai telefaksi: 19122653. Kanslian osoite: Unioninkatu 38, D-talo, 2 krs. Laitoksen kotisivujen osoite on www.helsinki.fi/kulttuurit/.
Ainakin voidaan täältä käsin sinut ohjata oikean osoitteeseen, mistä löytyy vastaus sinun kysymykseesi.
Kyllä myyvät, jos elokuvatallenne on poistettu tarpeettomana, ei rikkoutumisen takia. VHS-kasetteja ei juuri enää poistomyynneissä näe, mutta DVD-levyjä riittää. Jokainen kaupungin tai kunnan kirjasto päättää itsenäisesti myyntipolitiikasta, joten kannattaa kääntyä oman kirjaston puoleen ja kysyä sieltä suoraan, onko tällaisia tallenteita tulossa poistomyyntiin ja jos on tulossa niin milloin.
Heikki Poroila
NE - Nationalencyklopedin mukaan Moder Svea olisi esiintynyt ensimmäisen kerran Ruotsin kansakunnan henkilöitymänä Georg Stiernhielmin runossa "Heroisch Jubel-Sång" vuodelta 1644. Runo oli kirjoitettu kuningatar Kristiinalle hänen valtaannousunsa ja täysi-ikäisyytensä kunniaksi. Se levisi tämän jälkeen laajempaan tietoisuuteen mm. Anders Wolimhausin (tunnetaan myös nimellä Anders Leijonstedt) runon "Svea Lycksaligheets Triumph" (1672) ja Gunno Dahlstiernan (Eurelius) runon "Kunga-Skald" (1698) kautta:
https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng/svea
Yhdysvalloissa ensimmäiset maahanmuuttajille tarkoitetut henkisiä kykyjä mittaavat testit oli tarkoitettu ainoastaan kognitiivisten vajavaisuuksien tunnistamiseen. Varsinaiset älykkyystestit aloitettiin vasta myöhemmin. 1900-luvun taitteessa testejä ei vielä tehty lainkaan – tässä vaiheessa amerikkalaiset maahanmuuttoviraomaiset tukeutuivat yhä kallonmittaukseen älyllistä kapasiteettia määriteltäessä.Ensimmäisen älykkyystestin kehitti ranskalainen psykologi Alfred Binet vuonna 1905. Yhdysvaltoihin Binet'n menetelmän toi vähälahjaisten lasten koulun opettajana toiminut Henry H. Goddard 1908. Koska nämä testit edellyttivät kielitaitoa ne eivät soveltuneet maahanmuuttajien testaamiseen; heitä varten tarvittiin nonverbaalinen testaustapa ja...
