Saint-John Persen suomennettuja runoja on mainitsemiesi antologioiden lisäksi julkaistu antologiassa Tulisen järjen aika ja Parnasso-lehdessä (vuonna 1960 numerossa 8 ja 1976 numerossa 4), mutta mistään näistä ei kysymääsi löytynyt. Osa runoista on tosin monisivuisia proosarunoja, joten on mahdollista että säe löytyy jostakin runosta, mutta ainakaan mikään runoista ei ala kysymälläsi säkeellä.
Kaikki kirjat ja Parnasso-lehti ovat Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa tai kirjavarastossa. Hyvä lähde käännösrunojen etsintään on Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Osoitteesta http://www.helsinki.fi/sup/suomenkieli/ohjeet.pdf löytyvä ”Tutkiva suomen kielen opiskelija: ohjeita seminaarityöskentelyyn ja tutkielmantekoon” (Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2008; s 39) sanoo asiasta näin:
”Periaatteena on, että lähdekirjallisuutena käytetään aina ensipainosta, jolloin
painosta ei tarvitse lähdeluettelossa mainita. Mikäli teoksesta on kuitenkin ilmestynyt
uudistettu tai korjattu laitos, on suositeltavaa käyttää sitä ja merkitä tiedot lähdeluetteloon
(esim. "3., uudistettu p."), heti teoksen nimen jälkeen. Jos kirjan uusintapainos
on muuttamaton, merkintää painoksesta ei tarvita.”
Ensisijaisesti pitäisi siis käyttää ensimmäistä painosta. Ymmärtäisin tuon kuitenkin niin...
Suomen kansallismuseo vastaa kysymykseen näin:
Keskeinen kysymys kulttuuriesineiden kohdalla on aina niiden aitous, sillä myös taitavia jäljitelmiä liikkuu paljon.
Tämän lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, mistä esine on peräisin. Valitettavan usein myynnissä on esimerkiksi varastettuja tai jostain muutoin luvatta irrotettuja esineitä. Kulttuuriomaisuutta hajotetaan myös usein osiin, jotta osien yhteenlaskettu rahallinen arvo olisi suurempi kuin kokonaisen esineen. Jokainen tällainen osiin hajottaminen tuhoaa peruuttamattomalla tavalla alkuperämaan kulttuuriperintöä.
Lähes kaikissa maissa on voimassa kulttuuriperinnön suojelemiseksi laadittu vientilainsäädäntö. Mikäli suunnitteilla on kulttuuriesineiden ostaminen toisesta...
Luontodokumentteja löytyy Helmet-kirjastoista edelleen runsaasti BD-levyinä. Myös molemmat mainitsemasi nimekkeet ovat saatavissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1919695__Splaneettamme%20luonnonvoimat__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2135198__Smagic%20of%20big%20blue__P0%2C1__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kun haet tämän kaltaista aineistoa, valitse Tarkennettu haku: http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSearch=true&searchString=
Kirjoita hakusanakenttään esimerkiksi "luontoelokuvat" ja valitse aineisto-pudotusvalikosta BD-levy, niin saat tällaisen tuloslistan:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%...
Planeetta Maan läpimitta (halkaisija) on päiväntasaajan kohdalla 12 756,280 kilometriä. Pinta-ala on 510 miljoonaa neliökilometriä. Maan painoksi (massaksi) on mitattu 5,9737 kertaa 10 potenssiin 24 eli 5 974 000 000 000 000 000 000 000 kg.
Heikki Poroila
Sukunimenä Roti esiintyy erään verkkosivuston mukaan ainakin Italiassa, Intiassa ja Indonesiassa. Yhdysvaltoihin on aikojen kuluessa muuttanut väestöä eri puolilta maailmaa, joten sielläkin Roti-nimisiä löytyy. Pohjoismaissa sukunimi on käytössä Suomessa ja Norjassa.
https://forebears.io/surnames/roti
Italian Piemontessa Roti-sukua tunnetaan vuosisatojen ajalta. https://www.houseofnames.com/roti-family-crest
Sukunimi-infon tietoa Roti-nimestä Suomessa. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/roti.html
Kysymyksellä haettaneen Fredmanin epistolaa 35 (Koskeva kaunotarta ja hänen häilyväisyyttään), jossa tämäntapainen ajatus – käänteisenä tosin – esiintyy: "Tuopistaan voi joskus luopuakin, / vaan ikinä ei kapakastaan". Liisa Ryömän suomennos löytyy kokoelmasta Lauluja lasin läpi : Carl Michael Bellmanin epistoloita ja lauluja.
Epistolaa 35 ovat Ryömän lisäksi suomeksi riimitelleet ainakin Reino Hirviseppä (Petetyt veikot : hänen ihanuutensa ja häilähteleväisyytensä kunniaksi) sekä Outi Honkasalo ja Esko Hakuni (Fredmanin epistola n:o 35 joka koskee kaunokaistaan ja hänen häilyvyyttään): "Pullon jos hukkaiskin veljemme nuo, / niin krouviin he kulje ei harhaan" (Hirviseppä), "Veljet voi erehtyä lasistaan, / vaan aina he...
Tietojeni mukaan ei ole suomennettu.
Tarkistin kokoelmat Värmlannin lauluja - valikoima runosuomennoksia (1952), Runoilija Wennerbom ja muita runoja (1986) ja Valikoima runoja (1915). Kokoelmista ei löytynyt suomennosta, joka olisi vastannut alkuperäistä runoa.
Wikisitaatteihin (https://fi.wikisource.org/wiki/Gustaf_Fr%C3%B6ding) on koottu Frödingin runojen suomennoksia. Myöskään siellä ei näyttäisi olevan runoa, joka vastaisi alkukielistä Tiga och tala -runoa.
Harmi, että juuri tällä hetkellä Runotietokanta on poissa käytöstä, sillä sitä siirretään parhaillaan Kirjasampo-verkkopalvelun alle. Runotietokannassa on paljon juuri runokäännöksiin liittyvää tietoa.
Mikko Laakson kirjassa Oikeilla raiteilla : raideammattilaisten työn historia (Siltala, 2017) kerrotaan, että vuoteen 1922 asti rautateillä oli voimassa jako virkamiehiin ja palveluskuntaan. Ensinmainitut rekrytoitiin yleensä upseerien ja aliupseerien parista, jälkimmäiset edustivat suomenkielistä, alempaa yhteiskuntaluokkaa. Virkamiehille kuuluivat esimerkiksi keskushallinnon, asemapäällikön, sähköttäjän ja lipunmyyjän tehtävät. Palveluskunta taas työskenteli mm. juna-, asema- ja vaihdemiehinä, eikä näihin tehtäviin tarvittu kansakoulutodistuksen lisäksi muuta tutkintoa. 1800-luvun lopussa oli yleistä aloittaa asemalla palkattomana työntekijänä, ns. alokkaana, ja yletä siitä kokemuksen ja työnantajan tarjoaman koulutuksen avulla....
Suomalaisista saduista löytyy ainakin kaksi kertomusta, joissa mustalla helmellä on tärkeä rooli.TEKIJÄ Somersalo, Aili, kirjoittajaTEOS Mestaritontun seikkailut / Aili Somersalo ; kuvittanut Onni MansnerusPAINOS 7. painos - 8. painos 1982. - 9. painos 1985. - 10. painos 1987. - 11. painos, 59. tuhat 1990. - 12. painos 1995. - 15. painos 2000. - 17. painos 2003. - 19. painos 2007. - 20. painos 2009Julkaisutiedot Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1978ULKOASU 143, [1] sivua, 12 kuval. : kuvitettu ; 21 cm TEKIJÄ Soinne, LauraTEOS Mustat helmet ja muita satuja / Laura Soinne ;...
Se, miten nopeasti kirja tulee kirjastoon, riippuu eniten siitä miten nopeasti kirjakauppa pystyy tilauksemme toimittamaan. Tämä vaihtelee melko paljon, ihan muutamasta päivästä pariinkin viikkoon tai jopa kuukausiin, jos joku toimitusongelma syntyy. Joskus, jos jostain uutuudesta on kova kysyntä ennakkoon, voimme toki yrittää tuota prosessia vauhdittaa. Kirjan "prosessointi" kirjastossa lainauskuntoon ei kestä kovinkaan pitkään.
Kuten itsekin toteat, kiinan ja japanin kielessä käytetään erilaista kirjoitusjärjestelmää. Silloin Onnenpyörä tai kansainvälinen formaatti Wheel of Fortune ei toimi. Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/International_versions_of_Wheel_of_Fortune löytyvässä listauksessa ohjelmaformaatin kansainvälisistä versioista ei näy myöskään Kiinaa tai Japania. Sen sijaan muilla äänteisiin perustuvilla kirjoitusjärjestelmillä formaattia on kyllä hyödynnetty, esimerkiksi venäjän kielen kyrillisillä kirjaimilla.
Tervetuloa mukaan!
Entressen kirjastossa saat henkilökohtaista opastusta joka viikko
tiistai, keskiviikko ja torstai iltaisin klo 17-19:30
Tai voit varata Omaan aikatauluusi sopivan opastusajan sekä Sellon että Entressen kirjastoissa Lainaa kirjastolainen -palvelusta
https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=288894515&_k=eOCeisnQSPTKB1…
Voit myös tulla mukaan käsityökerhoihin ja Tuunauspajoihin.
http://www.HelMet.fi -> tapahtumat
"Ja tietä pitkin kulkee / köysi kainalossaan / hyvin musta mies / hyvin laihoilla jaloillaan."
Tämä tekstikatkelma on Tunnelbana Bröder -yhtyeen laulusta Hyvin musta mies. Laulun sävelsi ja sanoitti yhtyeen kitaristi-laulaja Tero Intonen.
Kappale on yhtyeen LP:ltä Soittajan kohtalo (julk. Oulun Elmu 1988, OELP001). Albumi julkaistiin vain vinyylilevynä. Levy on mahdollista tilata kaukolainaksi Outi-kirjastosta: https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Yhtye julkaisi 1995 cd:n Noitia ja merimiehiä, mutta Soittajan kohtalosta ei tehty cd-painosta. Bändin musiikkia ei myöskään ole Spotify-verkkopalvelussa.
Kysymykseen Ruotsissa soitetusta mollauslaulusta en tiedä vastausta, mutta ehkäpä joku muu tällä...
Marina Tsvetajevan essee "Minun Puskinini" on suomennettu ainakin osittain. Katkelma esseestä löytyy Nuori voima -lehdestä vuodelta 1998 (nro 4, s. 12-13). Suomentaja on Hanna Ruutu. Vuoden 1998 Nuori voima -lehti löytyy Pasilan kirjavarastosta. Sitä ei lainata kotiin, mutta sen saa luettavakseen kirjastossa kirjaston aukioloaikoina (omatoimiaikaa lukuunottamatta):
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Muita käännöksiä suomeksi tai englanniksi emme löytäneet.
Kirjastosta löytyy Suomen Numismaatikkoliitto ry:n julkaisema Suomen kolikot ja setelit : Luettelo arviohintoineen. Kirkkonummen kirjastossa on 2013 ilmestynyt 12. painos. Uudempia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Numismatiikkaliitton, www.numismaatikko.fi, taikka Suomen Numismaattinen Yhdistys ry:hyn, www.snynumis.fi, joissa löytyy tämän alan asiantuntijoita. Verkkokaupassa, www.kerailyraha.fi, löytyy vuoden 1938 20 markan kolikko hintaan 2,98 €.
Lueskelin yhteispohjoismaista selvitystä Nordic enforcement project on PFOS and PFOA in chemical products and article. Tutkimus löytyy verkosta https://norden.diva-portal.org/smash/get/diva2:1629735/FULLTEXT01.pdf . Jos oikein ymmärsin, tutkimuksessa oli selvitetty neljän autotuotteen (kiillotusaine, vaha) koostumus PFAS-yhdisteiden osalta eikä yhdisteitä oltu löydetty niistä yhdessäkään. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että näitä aineita ei olisi missään autovahassa.
Lisätietoa PFAS-yhdisteistä:
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/pfas-yhdisteet
Kyseessä saattaa olla välikappale, jota on käytetty esimerkiksi auton korjaamisessa teräsvasaran ja asennettavan kappaleen välissä estämässä kipinöintiä ja asennettavan osan vahingoittumista. Toinen vaihtoehto on putkien muotoilemiseen tarkoitettu väline, tosin siinä tapauksessa työkalu tuskin olisi niin kolhuinen. Myös taltan tai vastaavan työkalun kahva on mahdollinen.
Anttilanmäen koulussa pitkään opettajana toiminut Pekka Seppälä on kirjoittanut historiikin nimeltä Lahden kaupungin Anttilanmäen koulu. Seppälä kertoo tässä kirjassa, että syksyllä 1939 koulu alkoi normaalisti, mutta 12.10 koulu otettiin sotilasmajoitukseen. Tässä käytössä koulu oli 13.11. asti, jolloin koulu muutettiin sotasairaalaksi (siis jo pari viikkoa ennen talvisodan syttymistä). Talvisodan loputtua 13.3 1940 koulu jatkoi vielä jonkin aikaa sotasairaalana, ja 22.4.-15.6. koulua käytettiin armeijan majoitustilana. (s.29-30)
Jatkosodan alettua kesäkuun lopulla 1941 koulu muutettiin taas sotasairaalaksi. Se toimi sotasairaalana 12.10.1941 asti. Seppälän kirjan perusteella Anttilanmäen koulu (vuoteen 1946 koulun nimi oli muuten...
Kyseessä on Valto Laitisen säveltämä kappale Sydämeni on yksinäinen saari. Suomenkieliset sanat ovat Sauvo Puhtilan käsialaa.
Valitettavasti sanoja ei ole yhdessäkään nuottijulkaisussa, johon kappaleen nuotti sisältyy.
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
