Pienen mutkan kautta tuollainen toiminta on jo HelMet-verkkokirjastossa. Esimerkiksi Hakunilassa olevia äänikirjoja voit hakea seuraavalla tavalla: Valitse hakutavoista ”Muut hakutavat” ja pudotusvalikosta ”Asiasana”. Kirjoita asiasanaksi ”äänikirjat” ja paina ”Hae”. Klikkaa sitten yläreunasta kohtaa ”Rajaa/Järjestä hakua” ja valitse kohdasta ”Kirjasto” haluamasi kirjasto, esimerkiksi ”Hakunila”. Useampia kirjastoja voit valita, kun klikkaat nimiä Ctrl-nappi pohjassa. Paina sitten alhaalla olevaa nappia ”Jatka”, niin saat listan Hakunilan äänikirjoista. Tosin hyllyssä olevia ei pysty vielä toistaiseksi erikseen rajaamaan.
Edellä kerrottu onnistuu myös uudella HelMet-haulla eli ensimmäisellä hakukentällä, joka tulee esiin, kun siirtyy...
Vaestorekisterikeskus (Population Registry Centre) can possibly help you in locating your friend. The address is: Kellosilta 4, 00520 Helsinki. Web-address: http://www.vaestorekisterikeskus.fi
Voisiko ihan tavallisista etymologisista sanakirjoista olla apua? Esimerkiksi ”Suomen sanojen alkuperä” (osat 1–3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992–2000) tuntuu tuntevan ainakin sellaisia purjehdussanoja kuin ”purje” ja ”märssy”. Toinen vastaava lähde on moniosainen ”Suomen kielen etymologinen sanakirja”. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” ei ole yhtä laaja mutta kenties selkeämpi tyyliltään.
Varmaan purjehdussanastossa on myös lainasanoja. Niitä voisi katsoa Kalevi Koukkusen teoksesta ”Atomi ja missi : vierassanojen etymologinen sanakirja” (WSOY, 1990).
Kolmantena vaihtoehtona olisi Etymologinen viitetietokanta osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/. Sieltä voi löytyä...
Olisikohan kyseessä ehkä Heinrich Hoffmannin Struwwelpeter-kokoelmaan (Jörö-Jukka) sisältyvä runo Die Geschichte vom bösen Friederich, joka on eri kääntäjien käsissä saanut sellaisia suomenkielisiä nimiä kuin Kuinka vallattoman Wolmarin kävi, Tarina pahasta Petteristä, Julman Jussin tarina ja Tarina ilkeästä Reetrikistä?
Kuinka vallattoman Wolmarin kävi ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1869 Hoffmannin Jörö-Jukan varhaisimmassa suomenkielisessä versiossa, Lasten joulu-tauluja eli opettavaisia juttuja kuvinensa (Jörö-Jukka, Pikku Lassi joka ei soppaa syönyt, y. m.), jonka kääntäjäksi on arveltu joko Theodolinda Hahnssonia tai Yrjö-Sakari Yrjö Koskista. Vuonna 1922 kokoelma ilmestyi ensimmäisen kerran nimellä Jörö-Jukka (jolla Hoffmannin...
Helmet-sivulle kootaan tiedot Helmet-kirjastojen halutuimmista ja halutuimmista kirjoista. Listat kootaan kuukausittain. Uusin lista on siis kesäkuulta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Kesakuun_halutuimmat_kirjat(261639) Kaikki listat löytyvät Vinkit-alaotsikon alta.
Helsingin Sanomat julkaisee kerran viikossa listauksen kirjoista, joihin on viikon sisällä tehty eniten uusia varauksia. Listat löydät hs.fi -sivulta, kun haet hakusanoilla VIIKON VARATUIMMAT KIRJAT.
Stingin Desert Rose -kappaleella hyödynnetään rai-musiikkia. Sting laulaa kappaleella yhdessä algerialaisen rai-musiikin laulajan Cheb Mamin kanssa. Rai on Algeriassa ja Itä-Marokossa 1900-luvun alkupuolella kehittynyttä kansanmusiikkia, joka on alunperin kehittynyt arabialaisesta perinnemusiikista. Mm. alla olevista linkeistä lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rai_(musiikki)
https://www.thoughtco.com/rai-music-basics-3553100
Suomeksi ja englanniksi musiikkia kutsutaan nimellä rai, arabiaksi راي
Arabialaisesta musiikista yleensä on alla lyhyt Wikipedia-katsaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabialainen_musiikki
Kyseessä oli entinen kauppias O. Lindforsin huvila (Herttoniemen huvila nro 12), jonka Helsingin kaupunki omisti vuodesta 1919. Vuodesta 1928 sitä vuokrasi raittiusyhdistys Riento kesäisin ja ainakin osan ajasta myös urheiluseura Helsingin hiihtäjät talvisin. Pekurinen oli Riennon toimesta paikan hoitajana. Talo purettiin 1950-luvun alkupuolella ja sijaitsi nykyisen osoitteen Laivalahdenkaari 11 sisäpihalla olevan rakennuksen paikalla.
Lähde:
Herttoniemen huviloiden historiaa kirjoittava tietokirjailija Jan Strang
https://www.strang.fi/herttoniemi/
Onpa harmillista!
Välitän palautteesi WSOY:lle.
Soitin oikeaa ihmistä etsiessäni WSOY:n vaihteeseen ja he kertoivat palautteiden kuuluvan markkinonintivastaavalle. Tulkitsisin neuvon niin, että palautetta voi lähettää osoitteella: Markkinointi- ja viestintäpäällikkö satu-maria.rastas@wsoy.fi
Keihäsmatkat-sarjan lopputekstien mukaan sarjan tunnusmusiikin esittää Ilkka Vainio. Tunnusmusiikin alkuperäinen laulu "Varsinaiset seiväsmatkat" on Juha Vainion säveltämä ja sanoittama.
Valtaosassa löytämistämme lähteistä mainitaan, että nimitys "Jack the Ripper" on oletettavasti peräisin yhdestä niistä monista kirjeistä, joita poliisi sai syksyllä 1888 Whitechapelin murhien aikaan. Monia noista kirjeistä pidetään kuitenkin huijauksena, että ne eivät olisi oikean murhaajan käsialaa, vaan sensaationhakuisten toimittajien kynästä. Mutta 'Jack the Ripper' -nimitys oli siis valtaosan lähteistä mukaan käytössä jo murhien aikaan.
Lähteitä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Dear_Boss_letter
http://www.bbcamerica.com/shows/ripper-street/blog/2012/12/the-origin-of-the-name-jack-the-ripper
https://www.casebook.org/intro.html
https://www.historic-uk.com/HistoryUK/HistoryofEngland/Jack-the-Ripper/
Kirjallisuutta aiheesta: ...
Anne Ricen kirjoista on suomennettu seuraavat kolme:
1)Veren vangit. Otava,1992. ISBN 951-1-12334-3. Alkuteos:Interview with the vampire.
2)Vampyyri Lestat. Otava, 1993. ISBN 951-1-12733-0
Alkuteos: The vampire Lestat.
3)Kadotettujen kuningatar. Otava,1994. ISBN 951-1-13095-1. Alkuteos: The queen of the damned.
Englanniksi ovat ilmestyneet ainakin seuraavat:
"The Vampire Chronicles"-sarja:
1) Interview with the Vampire
2) The Vampire Lestat
3) The Queen of the Damned
4) The Tale of the Body Thief
5) Memnoch the Devil
6) Merrick
7) Blood and gold, or, The story of Marius
8) Blackwood farm
9) Blood canticle
Omana vampyyrisarjanaan "New Tales of the Vampires" ilmestyivät:
1)Pandora
2)Vittorio the Vampire
3)Vampire Armand
The Mayfair...
Tarina on nimeltään Don Rhododendron ja löytyy kirjasta Sandman Lilius: Irmelin : Muukalaiskadun satuja (2001) s. 172-181. Myös suomi24-sivuille on vastattu.
Memristori eli muistivastus yhdistää muistin ja vastuksen toiminnot yhteen komponenttiin. Se muistaa aiemman jännitteensä. Tämän ansiosta siitä voi olla suurta hyötyä tietotekniikassa. Siitä voitaisiin rakentaa käyttömuisti, joka toimii yhtä nopeasti kuin RAM mutta joka säilyttää tietonsa, kun virta katkaistaan. Tietokoneen käynnistysaika saattaisi myös pienentyä silmänräpäykseen.
Memristori vaatisi vähemmän virtaa toimiakseen ja pystyisi tallentamaan enemmän tietoa kuin samankokoinen perinteinen muistipiiri. Se myös kestäisi erittäin hyvin säteilyä. Memristorit nähdään myös hyödyllisinä keinotekoisten neuroverkkojen rakentamisessa, koska niiden toimintaperiaate muistuttaa aivojen synapsien toimintaa.
https://fi....
Olisiko tähän kysymykseen saatavilla mitään lisätietoja? Missä yhteydessä tällaista ilmausta on käytetty, pitäisikö sen liittyä esim. lainsäädäntöön vai mihin?
Näiden tietojen pohjalta emme pysty vastaamaan. Ainoa mistä tuossa saa kiinni on, että asia liittyy jotenkin sosiaali- ja terveysministeröön https://stm.fi/etusivu. Jos näin, asiaa voi tiedustella STM:n kirjaamon kautta kirjaamo.stm@gov.fi
Kyllä, runo on suomennettu. Se löytyy teoksesta Ahmatova Anna / Valitut runot / toimittanut ja suomentanut Marja-Leena Mikkola, 2008.
Runo on osa Requiem 1935-1940 -runoelmasta, ja osa sen runosta Johdanto.
Helmet-kirjaston kirjavarastossa Pasilan kirjastossa on vanhoja Seura-lehden vuosikertoja. 1950-luvulta on vuoden 1953 numerot 1-26:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1092940__Sseura__P0%2C4__Orightresult__U__X8?lang=fin&suite=cobalt
Ainakaan kansikuvana näissä lehdissä ei ole etsimääsi kuvaa. Lehtiä voi tulla selaamaan Pasilan kirjastoon kirjaston aukioloaikoina. Muita numeroita ja vuosia kannattaa kysyä Kansalliskirjastosta. Yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Asian selvittämiseksi tarvitsisimme lisätietoja, mitä runossa sanottiin. Iltalehti uutisoi, että "Satu lausui - - - tunteikkaan läksiäisrunon", mutta runon nimeä ei mainita.
Viestittelin tästä Helsingin liikennevaloja koko työuransa ajan hoitaneen henkilön kanssa ja hän ei muistanut nähneensä tuota tekstiä painonappikoteloissa. Epäili, että kyse voisi olla pienestä laitevalmistajasta ja teksti voisi liittyä laitteen tyyppiin tms. Asiaa voisi ehkä selvittää pitemmälle, jos saisimme tietää jonkin paikan, jossa tälläinen kotelo on tai kuvan tekstistä.
