Oulunsalon kirjastossa ei enää ole lehtivarastoa lainkaan, joten Yhteishyviäkään ei siellä enää ole. Yritin katsella muualta tuon vuoden 1961 lehtiä, mutta niitä ei ole Kuopion varastokirjastossakaan. Lehteä on mikrofilmattuna Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmassa, jossa se on siis vain lukusalikäytössä https://finna.fi/Record/fikka.3421596. Lehtivarastoja on kirjastoista hävitetty valitettavan tehokkaasti.
Laulu jatkuu videolla alun italiankielisen säkeistön jälkeen espanjaksi näin:
Bienvenido el llanto y su consuelo
Y el presagio de nieve en el cielo
Bienvenido es el pianista, todas sus canciones
Los acordes que reflejan así
Lo que somos hoy
Mitään tarkkoja reseptejä kalliomaalauksissa käytettävälle maalille on vaikea sanoa, sillä kalliomaalaukset ovat niin pitkän ajan takaa, että nykyihminen voi vain arvailla niiden tarkkaa reseptiä. Tuija Wetterstrandin historiablogista löytyi kuitenkin kokeiluja erilaisista mahdollisista kalliomaalausten maaliresepteistä, joten näistä voisi ehkä olla sinulle hyötyä: Kokeellista arkeologiaa kalliomaalausten sidosaineilla. Loppuraportti. – Tuijan tarinoitaLisää aiheestä löytynee Wetterstrandin kirjasta: Jukka Parkkinen & Tuija Wetterstrand: Suomen kalliomaalaukset – Bongarin käsikirja. SKS, 2013.
Arvo Turtiaisen suomennos alkaa sanoin "Iäti keinuvasta kehdosta", ja se on julkaistu teoksessa Whitman, Walt: Ruohoa : runoja. Helsinki: Tammi. 1965. S. 141-148.
(Lahden kaupunginkirjasto: Linkki maailman runouteen runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI)
Katso teoksen saatavuustiedot esimerkiksi Finnasta: finna.fi.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=whitman+ruohoa+turtiainen&type=…
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Edward Morgan Forsterin romaania The Longest Journey ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
HeiPorin pääkirjastosta löytyy Lalli-lehden mikrofilmit kyseiseltä vuodelta. Mikrofilmit saa tilattua lainaan myös Raumalle, jolloin voit käydä lukemassa niitä Rauman pääkirjastossa.
Jo 1800-luvulla poromiehet rakensivat este- eli suojelusaitoja "poronhoitoalueemme etelärajan tuntumaan Pudasjärven ja Suomussalmen Piispajärven väliselle vyöhykkeelle ehkäisemään porojen kulkeutumista porottomille alueille aiheuttamaan heinä- ja viljelysvahinkoja sekä joutumista porovarkaiden ulottuville". Poronhoitoalueen sisäosiin rakennettiin aitoja "estämään porokarjoja hajaantumasta liian laajalle, toisiin paliskuntiin ja 'niittyrikkaille seuduille'." Lisäksi on tehty poroesteaitoja valtakunnanrajoille Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän välille yhteensä noin 1200 kilometriä.Uusimman esteaidan tarpeen on aiheuttanut metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus). Metsäpeuran ja poron risteytymisen välttämiseksi poronhoitoalueemme...
Luettelossa ikärajoista Suomessa ei mainita musiikkia, joten musiikilla itsessään ei ole ikärajaa. Kirjastojen aineistoon liittyvät ikärajat ovat lähinnä elokuva- ja tv-tallenteissa sekä peleissä, joissa voi olla musiikkia mutta ikäraja koskee siinä tapauksessa koko julkaisua. Ikärajat perustuvat lakiin, ajantasainen lainsäädäntö löytyy Finlex-palvelusta:
https://finlex.fi/fi/
Elokuvien, tv-ohjelmien ja pelien ikärajoista löytyy tietoa Kavin sivuilta:
https://kavi.fi/ikarajat/
Wikipediassa on sivu ikärajoista Suomessa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ik%C3%A4rajoista_Suomessa
Suomen kirjastoverkosto jaetaan kunnallisiin yleisiin kirjastoihin sekä tieteellisiin kirjastoihin. Lisäksi on lukuisia erikoiskirjastoja sekä yrityskirjastot. Lisää aiheesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/?lang=fi
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Yleisiä kirjastoja (pääkirjastot, sivukirjastot ja laitoskirjastot) Suomessa oli 939 vuonna 2005, lisäksi vielä kirjastoautot sekä muita palvelupaikkoja.
Lisää yleisten kirjastojen tilastoista:
http://tilastot.kirjastot.fi/
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/tilastot/?lang=fi
Suomessa on n. 700 tieteellistä kirjastoa (http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/tilasto/tilasto.html).
Tieteellisiin kirjastoihin lasketaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastot sekä...
Kuvat ovat epäselviä, mutta koon ja muodon perusteella kyseessä voisi olla jokin perhossääski (Psychodidae). Kuvia perhossääskistä löytyy esim. Raimo Peltosen Hyönteiskuvastosta, http://www.hyonteiset.com/diptera-kaksisiipiset/nematocera-saasket/cf-c…
Lisätietoa hyönteisistä:
Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (2009)
Sandhall, Åke: Sääsket ja kärpäset (1980)
Joulukuun 18. päivänä 1939 käski päämaja perustaa jalkaväen koulutuskeskukset 1-7, joista Jalkaväen koulutuskeskus 5 (Jv.Koul.K 5) sijoitettiin Mikkeliin, myöhemmin Oulaisiin ja sieltä Ouluun.
Lähde ja lisätietoja:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
Tämä ruotsalainen aaprottisnapsi- ja likööriresepti löytyy ruotsalaiselta juomaharrastajien sivustolta (https://www.bryggforum.nu/viewtopic.php?t=5882).
Kannattaa muistaa että Åbrodd eli Aaprottimaruna (Artemisia abrotanum), on lievästi myrkyllinen koiruohon (Artemisia absinthium, malört) sukuinen yrtti, eikä sitä enää suositella käytettäväksi ruoan- ja juomien kanssa kuin aivan satunnaisesti. Tässä ohje vapaasti suomennettuna:
"Ota nippu tuoreita aaprotin oksia, mieluiten mahdollisimman nuoria versoja/latvoja. Poista varret ja laita sopivaan lasipurkkiin. Peitä kokonaan maustamattomalla alkoholilla ja anna hautua viikon ajan huoneenlämmössä. Siivilöi ja suodata, niin sinulla on nyt vihertävä juoma, jonka varastoinnin jälkeen voi...
Useimmissa, ellei kaikissa Espoon kirjastoissa on poistokirjoja myynnissä. Täällä Keski-Espoossakin on kärryllinen myyntikirjoja, mutta mainitsemasi teos ei ole niiden joukossa.
Valitettavasti myyntikirjoista ei tehdä listoja, eikä niitä voi varata.
Tunteitten käsittelyyn on olemassa paljon lastenkirjoja, mutta tehtäviä monestakaan ei löydy. Mainitsemaasi kirjaa ”Minun suruni” ei ole vielä saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten en voinut tarkistaa millaisesta kirjasta tarkalleen on kysymys, mutta ymmärtäisin kuitenkin, että kyseessä on työkirjanomainen täytettävä kirja? Työkirjoja kirjastoihin ei kovin paljon hankita, eivätkä alla mainitut kirjatkaan ole sellaisia. En tiedä, onko seuraavista kirjoista sinulle hyötyä, mutta tässä kuitenkin muutamia. Tiina Holmbergin kuvakirjassa Ville Vilkastuksen tunneseikkailu ( Pesäpuu ry , 2003) seurataan gorillapoikasen päivää ja pyritään tunnistamaan tunteita joita erilaiset tilanteet hänessä synnyttävät (ilo, pettymys, viha, pelko...
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne mainitsemiasi sanoja. Mikäli olet nähnyt tällaiset sanat jossain, kyse on ollut kaiketikin jonkinlaisesta puhekielisestä kontaminaation tyyppisestä ilmiöstä eli eri sanoista peräisin olevien ainesten yhdistymisestä epäsäännönmukaisesti yhdeksi sanaksi (esimerkiksi: notkahtaa + ratkaisu > notkaisu).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Nykysuomen sanakirja (WSOY, useita painoksia)
Tupakantumpit ovat todella vahingollinen jäte. Tumpit hajoavat luonnossa mikromuoveiksi.
Maatuvia tumppeja toki on ostettavissa. Suurin osa savukkeista tulee kuitenkin valmissavukkeina tupakkatehtalta, joten maatuvia tumppeja ja tupakoita tulisi vaatia suoraan tupakkayhtiöiltä.
https://yle.fi/uutiset/3-10530147
Hei!
Kahta sanaa, jotka eroavat toisistaan vain yhden äänteen kohdalla, kutsutaan minimipariksi.
Riimipariksi kutsutaan kahta, keskenään rimmaavaa sanaa.
Lähteet: Karlsson: Yleinen kielitiede (https://keski.finna.fi/Record/keski.147946)
Kielitoimiston sanakirja
