Kyseisistä tekijöistä onkin vaikea löytää taustatietoja suomeksi. Kotimaisissa hakuteoksissa ei ole heistä mainintoja.
Internetistäkin löytyy lähinnä vain tietoa englanniksi ja listauksia sarjan osista.
Mikäli Sinua kiinnostavat myös nämä nettisivut, aloita vaikkapa sivulta
http://www.foxall.com.au/mje/VerlWyat.htm
tai
http://goodolebooks.com/brainsbenton.html
ja http://www.iowamufon.com/octobercountry/brainsbenton.htm jonka alasivulta
http://www.iowamufon.com/octobercountry/brainsbentoncreator.htm
löytyy haastattelu, josta selviää että George Wyatt oli salanimi ja että Verral itse oli syntynyt Kanadassa 1904 ja kuoli 1990.
George Wyatt ja Charles Spain Verral ovat siis molemmat kirjoittaneet kirjasarjaa jonka alkuperäisnimi on "A Brains...
Kirjailija Marjaana Aumasto kertoi, että teksti on hänen omasta päästään, ja että teksti, kokonaisuudessaan kolme säkeistöä, on syntynyt (sanoitettu ja "sävellettykin") jo ennen romaanin kirjoittamista. Ja kun se tuntui sopivan luontevasti romaaniin, hän lisäsi sen sinne.
Tätä Mynämäki-ongelmaa on ratkottu Mynämäen kotiseutuyhdistys Wirmo-Seura ry:n toimesta vuonna 2012 seuraavasti:
http://www.wirmo-seura.fi/index.php?id=mynamaella
"Tarkkuutta taivutuksiin! Paikannimien taivutusohjeita Kielitohtorin sivulla ruotii asiaa ja esimerkkinä ja poikkeuksena esille nousee Mynämäki:
lainaus:
Merkitystä on silläkin, onko kyse kunnan- vai kylännimestä. Esimerkiksi mäki-sanaan loppuvissa kunnannimissä käytetään tyypillisesti ulkopaikallissijaa (Elimäellä, Kokemäellä), kylännimissä taas sisäpaikallissijaa. Poikkeuksena on kunnannimi Mynämäki, jota suositellaan taivuttamaan paikalliseen tapaan Mynämäessä, Mynämäkeen."
https://www.kotus.fi/ Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimisto toteaa:
Joidenkin...
Etsitty katkelma on peräisin Helvi Juvosen esikoiskokoelmaan Kääpiöpuu (WSOY, 1949) sisältyvästä runosta Joku puhuu.
-- sanat korvan selvään kuulla,
joku puhuu, vaan ei suulla:
Älä epäile, epäile, etten
minä sinua kädestä vie
luo virvoittavien vetten.
On vihreille niityille tie. --
Runoa ei ilmeisesti ole käännetty englanniksi eikä ruotsiksi. Kävin läpi Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan ja kirjastosta löytyviä Leino-käännösten kirjoja enkä löytänyt käännöksiä. Kysyin asiaa vielä varmuuden vuoksi Eino Leino -seurasta. Sieltä sain vahvistuksen siitä, että Kyltyyri-runoa ei ole käännetty englanniksi eikä ruotsiksi, mutta kuulin, että saksannos on olemassa. Ilmoita, jos olet kiinnostunut saksannoksesta. Voin lähettää sen sinulle suoraan sähköpostiin.
Lähteet:
Käännöstietokanta
Talon nimeämisestä kerrotaan vuonna 1910 ilmestyneissä sanomalehdissä. Kokkola-lehdessä 22.11.1910 kerrotaan uutisessa Suomalaisen puolueen talon "Heimolan" vihkiäisjuhla Helsingissä: [...] tänä juhlahetkenä on tälle kansallismielisen suomalaisen heimomme eri järjestöjen ja yhdistysten uudelle kodille päätetty antaa nimeksi "Heimola". (Ks. linkki)Talo oli siis Suomalaisen puolueen talo ja siellä oli muutakin "suomalaiseen heimoon" liittyvää toimintaa.
Etsimäsi kirja on varmaankin Philip Rothin Mieheni oli kommunisti (WSOY, 2002), joka on trilogian toinen osa. Ensimmäinen osa on Amerikkalainen pastoraali ja kolmas Ihmisen tahra, jonka pohjalta Robert Benton ohjasi vuonna 2003 samannimisen elokuvan (alkuteos The Human Stain). Jos tahdot nähdä, missä pääkaupunkiseudun kirjastoissa kirja on saatavana, käytä Helmet-aineistohakua osoitteessa www.helmet.fi
Aristoteleen suomennetuissa teoksissa tällaista virkettä ei ainakaan ole vastaani tullut. Tähän ajatukseen kyllä törmää tavan takaa Aristoteleen nimiin pantuna, tavallisesti kuitenkin ilman minkäänlaista lähdeviitettä, mikä tekee sen alkuperästä ainakin jossakin määrin kiistanalaisen - varsinkin, kun se toisaalta on liitetty myös jesuiittaveljeskuntaan ja sen edustajiin, lähinnä Ignatius de Loyolaan ja eritoten Francisco Xavieriin.
Niin tai näin, on kuitenkin mahdollista, että sitaatti - kuka sen alkuperäinen esittäjä sitten onkin - perustuu Aristoteleen ajatteluun. Hän selvästikin piti seitsemän vuoden ikää tärkeänä käännekohtana lapsen elämässä ja kasvatuksessa. Aristoteleen mukaan lapset tuli kasvattaa kotona aina...
Tiedustelemanne lehdet eivät kuulu yleisten kirjastojen kokoelmiin. Sekä Pain että Ultrasound In Medicine & Biology tulevat Terveystieteiden keskuskirjastoon Helsingissä (puhelin *1912 6644). Voitte tiedustella suoraan ao. kirjastosta lähettävätkö he artikkelikopioita, tai mennä itse käymään paikanpäällä kopioimassa artikkelit (mikäli lehdet eivät ole lainassa).
Kahta muuta artikkelia kannattaa tiedustella esim. kaukopalvelumme kautta. Kaukopalvelun internet-lomake löytyy osoittesta (http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm). Kopioiden hinta vaihtelee kirjastottain, mutta on useimmiten 30-50 mk/alkava 10 sivua. Lisäksi kaikilta asiakkailta peritään lainaa tai jäljenteitä noudettaessa 5 mk:n varausmaksu.
Tätä kautta ei voi tarkistaa omaa PIN-koodia eli tunnuslukuasi, vaan sinun täytyy mennä johonkin Vaski-kirjastoon, ottaa kirjastokorttisi mukaan ja todistaa henkilöllisyytesi.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Kansallisbibliografian sivuilta löytyy UDK-hakemistot ja luokituskaavio. https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-ai…;
Mitä aihepiiriä tai UDK-luokkaa olet etsimässä?
Kompostoitaessa heräteaineiden tarkoitus on tehostaa hajottajamikrobien toimintaa ja nopeuttaa kompostointiprosessia. Periaatteessa orgaaniset aineet sinänsä sisältävät kaikkia tarvittavia ravinteita ja hivenaineita, eikä optimaalisissa olosuhteissa heräte- tai kiihdytinaineita tarvita onnistuneeseen kompostointiin oikeastaan lainkaan. Kiihdytinaineilla voidaan kuitenkin korjata mahdollisia puutteita, joita voi esiintyä, jos kompostoitavat jätteet ovat yksipuolisia. Esimerkiksi pelkkää puutarhajätettä kompostoitaessa jätemassan typpipitoisuus on verrattain alhainen, minkä vuoksi typpipitoisesta kiihdytinaineesta voi olla hyötyä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kompostiherätteiden teho on suhteellisen marginaalinen. Eivät ne kuitenkaan...
Hanna Sorsan kokoama luettelo maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin töistä löytyy verkosta. Tämän vuonna 2010 julkaistun dokumentin sivulla 26 mainitaan, että Rosenbröijerin piirustuskokoelma on luovutettu lahjoituksena Suomen rakennustaiteen museolle vuonna 2001.
Rosenbröijerin piirustuskokoelmiin oli yleisöllä tuolloin mahdollisuus tutustua Rakennustaiteen museossa. Museon nimi on nykyään Suomen arkkitehtuurimuseo (vuodesta 2012). Museon arkistossa voi vierailla ajanvarauksella tiistaista torstaihin. Pääsyä perehtymään Rosenbröijerin piirustuksiin voi tiedustella suoraan museosta. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta https://www.mfa.fi/tule-meille/
Maisema-...
Financial Timesin artikkelin "Knock on Wood - how a 1960s soul hit was radically reinvented" mukaan Eddie Floyd ja Steve Cropper halusivat kirjoittaa laulun taikauskosta. He valitsivat lopulta idiomin "knock on wood" eli koputtaa puuta, millä toivotaan, että nykyinen suotuinen asiantila jatkuu tai epäonni pysyy loitolla. Laulun kertoja sanoo, ettei ole taikauskoinen mutta koputtaa silti varmuudeksi puuta, ettei vain menettäisi rakastamaansa naista (Stewartin versiossa miestä). Muuten kertoja vain kuvailee rakkautensa kiihkoa vertaamalla sitä rajuilmaan.
eli tarkoitatte poistokirjojen ostamista/maksamista, niin se onnistuu osoitteessa: https://verkkokauppa.jyvaskyla.fi/tuote-osasto/kirjasto/Tuo osoite ja sinne johtava QR-koodi löytyvät yleensä kirjastossa kopiokoneen läheltä ainakin. En itsekään tietoa löytänyt verkkokirjastosta tai verkkosivuiltamme, mutta mietitäänpä jos lisätään se sinnekin.Ja vielä jos tarkoititte myöhästymismaksujen tai muiden maksujen maksamista, niin se onnistuu verkkokirjastossa, kirjautumalla sisään ja kohdasta maksut.
Kyseessä on varmastikin Take Me Home Tonight vuodelta 2011, pääosissa mm. Topher Grace ja Anna Faris. Elokuva on Suomen televisiossa esitetty useita kertoja, viimeksi Frii-kanavalla vuonna 2020. Tulevia esityskertoja ei ole tiedossa mutta elokuvaa näyttää löytyvän hyvin netin vuokrauspalveluista sekä myös esim. DVD:nä videodivareista.
https://en.wikipedia.org/wiki/Take_Me_Home_Tonight_(film)
Hei,samaa asiaa oli kysytty myös 8.9.2023. Otava on aiemmin suomentanut Tahereh Mafilta kirjan Rakkaus suurempi kuin meri (2019).Sarjasta voi tiedustella kustantajilta ja esittää toiveita suomentamisesta. Tällä hetkellä ei ole suomennoksia tiedossa.
Tässä ainakin yksi sopiva kirja: Isänmaan asialla : Taivalkoskelaiset sodassa (tekijät Antti Heikkilä, Tuomo Horsma ja Liisa Päätalo, 1996). Kirjan voi lainata mm. Taivalkosken pääkirjastosta.
Helmet-alueen kirjastoista ei valitettavasti tällä hetkellä löydy englanninkielistä ainoastaan Suomeen sieniin keskittyvää opasta.
Näistä Helmet-alueen teoksista voisi mahdollisesti löytyä jotakin apua:
Jordan, Peter: Field guide to edible mushrooms of Britain and Europe
Dickson, Gordon: Mushrooms and toadstools of Britain and Europe
Laessøe, Thomas: Mushrooms.
Helmet-hakutulokset:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28sienet%29%20%28ruokasien…
Helmet-hakuja voi tehdä asiasanoilla sienet, ruokasienet, oppaat, Suomi. Kieleksi voi suoraan rajata myös englannin.
Teoksia voi löytää Helsingin alueelta myös korkeakoulukirjastoista.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy esimerkiksi teos Mushrooming without fear, tekijänä Alexander...
Maailmassa on alkuperäisväestöihin kuuluvia ihmisiä n. 370-500 miljoonaa. Erilaisia alkuperäisväestöjen kulttuureja ja kieliä on olemassa n. 5000. On itsestään selvää, että muun väestönosan geeneistä löytyy aineksia laajemmalta alueelta kuin alkuperäisväestön. Mutta tarkempaa väestönosien geenien vertailevaa tutkimusta en tähän kohtaan löytänyt.
Tässä joitakin kiinnostavia linkkejä jatkotutkimusta varten:
http://iwgia.org/images/yearbook/2020/IWGIA_The_Indigenous_World_2020.p…
https://stories.undp.org/10-things-we-all-should-know-about-indigenous-…
https://www.worldbank.org/en/topic/indigenouspeoples
