Kivenpyörittäjän kylä -elokuvaa DVD:nä on saatavilla Keski-kirjastoista yhteensä 16 kpl. Voit varata sen verkkokirjastossa (keski.finna.fi) tai ottamalla yhteyttä kirjastoon. Jos elokuvaa ei ole juuri sen kirjaston kokoelmassa, jossa yleensä asioit, valitse varauksen tyypiksi seutuvaraus. Varauksen teko on maksutonta.
Hei,
Sinulla on tiedossa matka=s, aika=t, haet vastausta nopeutta=v minuuteissa. Kappaleen nopeus voidaan laskea, kun tiedetään sen kulkema matka ja tuohon matkaan käytetty aika. Tällöin peruskaava nopeudelle on seuraava: v=s/t. Tästä kaavasta voit myös johtaa kaavat sekä matkalle (s=v*t) ja ajalle (t=s/v). Jos tarvitset nopeuden esimerkiksi kilometreinä tunneissa, niin sinun pitää muuntaa tiedossasi olevat suureet oikeaan muotoon.
Tarkempaa tietoa saat joko peruskoulun tai lukion oppikirjoista.
Ainakin seuraavissa nettisivustoilla on asiasta tietoa:
Nopeuden, ajan ja matkan laskukaava muistikolmion avulla (blogi)
Youtube linkki
matematiikkalehtisolmu (ensimmäinen kappale)
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettuja etu- ja sukunimiä. Palvelu tarjoaa suuntaa antavaa tietoa nimien määristä. Harvinaisten nimien kohdalla tarkkaa määrää ei kerrota yksityisyyden suojaamiseksi.
Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi)
Turun kaupunginkirjastosta löytyy yksi ruotsinkielinen panssarikenraali Pattonia käsittelevä elämäkerta, Charles Whiting: "Patton" (1975). Lisäksi Raimo Raevuoren teoksessa "Monty & kumpp.: suursodan voittaneita sotapäälliköitä" (1946) on artikkeli Pattonista. Franklin J. Schaffner on myös ohjannut häntä käsittelevän elokuvan nimeltä "Panssarikenraali Patton" (1996).
Englanninkielisiä elämäkertoja on ilmestynyt runsaasti, esim. Herbe Essame: "Patton" (1998), Carlo D'Este: "Patton: A Genius of War" (1996) ja Martin Blumenson: "Patton: The Man Behind the Legend, 1885-1945" (1994), mutta näitä teoksia ei ole Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Hei
Genealogia.fi internetsivustolla pääsee tutkimaan luovutetun Karjalan kirkonkirjoja Karjala-tietokanta Katiha:sta. Sivusto on maksutta käytössä millä tahansa internetkoneella. Voimme myös tilata kaukolainaksi maakunta-arkistosta mikrofilmeinä kirkonkirjoja, näitä voi tutkia kirjastossa.
Kirja saattaisi olla Kersti Juvan Seikkaileva leikkimökki. Se on ilmestynyt alun perin vuonna 1956, mutta siitä on ilmestynyt useita painoksia, viimeisin vuonna 1973. "Hittisen perheen lasten rakas leikkimökki on vanha linja-auto Pelitoosa, jolla sisarukset lähtevät etsimään isäänsä. Matkatessaan ympäri Suomea he tapaavat monenlaisia ihmisiä ja kokevat seikkailuja."
Pieksämäki on tunnettu rautateiden solmukohta Suomen rataverkossa. Tämä saattaa olla syy solmunimiin. Pieksämäen kirjastossa asiaa vielä selvitellään, ja jos uutta ilmenee, palaan asiaan.
Kirjaston asiakasrekisteristä poistetaan tiedot asiakkaista, jotka eivät ole käyttäneet korttia muutamaan vuoteen. Näin on ilmeisesti käynyt myös siis sinun tiedoillesi.
Poikkea missä tahansa HelMet-kirjastojen toimipisteessä ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus. Saat kirjastokortin odottaessa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Voit tallentaa tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella. Lomakkeen täyttäminen etukäteen nopeuttaa kirjastokortin saamista.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
https://www.helmet.fi/fi-FI
Espoolainen voi olla myös Kirkkonummen kirjaston asikas.
Käyttösäännöissä sanotaan:"Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Kirkkonummen kirjasto
Kyseessä on Joel Lehtosen "Putkinotko", joka on ensimmäisen kerran ruotsinnettu nimellä "Ödemarkens barn". Käännös ilmstyi vuonna 1935 ja ruotsintajana oli Bertel Gripenberg. Teos on käännetty toisen kerran ruotsiksi 1970-luvulla N.B.Stormbomin toimesta nimellä "Putkinotko : berättelsen om en lat spritlangare och en dum herreman" (Söderström, 1973).
Tietolähde:
SKS-käännöstietokanta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Tää on Kysy kirjastonhoitajalta, suomalaisten kirjastojen yhteinen vastauspalvelu. Voit kysyä aiheesta kuin aiheesta, etsimme sinulle vastauksia sopivasta lähdemateriaalista. Kysy siis rohkeasti!
Kaivattu kirja saattaisi olla Elizabeth Goudgen Vihreän delfiinin maa (WSOY, 1948).
"Kahden sisaren rakkaus samaan mieheen ja kirjeessä tapahtunut erehdys, joka saa aikaan aavistamattoman avioliiton, ovat monivaiheisen juonen pääaiheina. Tapahtumien ympäristönä on osaksi eräs Englannin Kanaalin saari, osaksi eksoottinen Uusi Seelanti villeine maoreineen." (katkelma kirjan takakannen esittelytekstistä)
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellossa on Suvi Mäkelän artikkeli yhdysnimistä. Artikkelin mukaan yhdysmerkittömissä etunimissä on mm. vanhoja vakiintuneita kaksoismuotoja (kuten vaikkapa Marianne), että myöskin pitkän nimen kansanomaistuneita muotoja, jotka ainoastaan näyttävät olevan kaksiosaisia (esim. Ellinoora, alun perin Eleonoora). Monia yhdysmerkittömiä on jopa enemmän kuin tavuviivallisia (esim. Sarianna ja Annastiina).
Koko artikkeli on luettavissa täältä:
https://www.kielikello.fi/-/jan-erik-ja-sarianna-yhdysnimien-kirjoitustapa
Kirjoitus on julkaistu suomeksi Anna Liljan kääntämänä nimellä "Katoavaisuudesta" Psykoanalyyttinen psykoterapia -lehdessä nro 11 (2015), s. 49 - 50.
https://asiakas.kotisivukone.com/files/terapiayhdistys.auttaa.fi/tiedos…
Juhana von Baghin Radioteatterille ohjaama kuunnelmasarja Tuntematon sotilas - vuoropuhelu Linnan romaanin kanssa (dramatisointi Jussi Moila, 2014) on kuunneltavissa Radio- ja televisioarkiston katselu- ja kuuntelupisteissä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=Tuntematon+sotilas+-+Vu…
Voit myös esittää Ylelle uusintatoiveen ohjelmasta:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Sananmukaisesti vocal effect tarkoittaa laulu tehosteet, myös lauluefektit.
LANDR-blogi kertoo: "Termi "lauluefekti" tarkoittaa mitä tahansa äänitehostetta, jota käytetään laulutuotannossa.
Tavallisimmat laulutehostetyökalut ovat EQ, kompressori, de-esser, kaiku, viive ja saturaatio. Nämä äänitehosteet ovat tärkeitä miksaustyökaluja, jotka ovat hyödyllisiä missä tahansa genressä." https://blog.landr.com/vocal-effects/
Juhannuksena aurinko laskee Jyväskylän korkeudella luoteeseen. Osoitteessa http://www.suncalc.net/#/63.2331,25.8906,1/2023.06.24/09:53 pystyy määrittämään sekä paikkakunnan että päivämäärän, joiden perusteella ohjelma laskee auringon nousu- ja laskuajat sekä ilmansuunnat pyydetyllä paikkakunnalla.
Kyseessä on Toivo Kärjen marssisävellys "Ohi on", äänitetty kahdesti v. 1953, 1960. Kappale löytyy mm.
CD-levyltä Toivo Kärki: Ralleja : laulelmien Kärki
(WEA 5051011-1228-2-8, julkaistu 2005) ja varmaan lukuisilta muilta kokoelmilta.
Esittäjäksi mainitaan pelkästään "Sotilaskuoro".
Muita esittäjiä, mm. Korsuorkesteri, Helsingin Varuskuntasoittokunta (instrumentaaliversio)
50-vuotista taivaltaan juhliva puolustusvoimien uutislehti Ruotuväki dokumentoi jo 1960-luvulla myös sotaharjoituksia.
Syksyn 1963 numeroiden mukaan Lounais-Suomessa Rauman seudulla järjestettiin syys-lokakuun vaihteessa suuri syyssotaharjoitus silloisen 2.Divisioonan komentajan, kenraaliluutnantti Adolf Ehrnroothin johdolla. Kyseisestä harjoituksesta on kerrottu erityisesti Ruotuväen vuoden 1963 numeroissa 16-17.
Lisäksi syyskuussa 1963 järjestettiin harjoituksia/leirejä muun muassa 16.-21.9. Raasissa, Syndalenissa ja Porkkalassa, 21.-25.9. Pahkajärvellä sekä 16.-29.9. Lohtajalla. (Ruotuväen nro 15)
Koska sota- ja kertausharjoituksia järjestettiin tuolloinkin kymmeniä vuosittain, ei niitä ole dokumentoitu juurikaan kirjallisuuteen -...
