Luta-sanalla on parikin merkitystä. Savossa ja Karjalassa sillä tarkoitetaan tuohen tai petun kiskontaan tarkoitettua työkalua (Länsi-Suomessa lusa, Itä-Suomessa myös nyljin). Toisaalta luta tarkoittaa tuokkosen kulmien kiinnittämiseen käytettyä halkaistua varpua (lutavarpu, säylä). Hämeessä tunnettu sana lutaat taas tarkoittaa asuntona käytetyssä riihessä kiukaan ja peräseinän välillä sijaitseva matala lavaa. Lutapylväs puolestaan on kiukaan karsinanpuoleisen seinän suojalautoja tukeva pylväs.
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja. Kolmas osa
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja
Välitimme kysymyksesi edelleen, Vehoniemen automuseolle, josta vastattiin, että ilman syvällistä tutkimusta ei kovin tarkkaa vastausta voi antaa, mutta ajovalojen tulo Suomeen voidaan mahdollisesti ajoittaa 1920-luvun alkuun. Sodan jälkeisen säännöstelyn purkauduttua alettiin Suomeen nimittäin tuoda laajemmassa mitassa amerikkalaisia autoja vuonna 1923. Yhdysvalloissa autokanta ja autoilu oli jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen kehittynyt siihen mittaan, että vaihtovalot autoissa olivat tulleet tarpeellisiksi ja näin ollen amerikkalaisissa ajoneuvoissa oli valojen vaihto vakiona.
Lähteet:
http://www.automuseo.com/
Ohessa on pitkähkö lista aiheeseen liittyvää materiaalia.
Kuten huomaat, osa kirjoista on hieman vanhempaa.
Toivottavasti näistä löytyy sopivaa aineistoa.
Riihonen, Eeva
Lapsi ja lelu / Eeva Riihonen ; piirrokset: Maria Munsterhjelm-Linko
Helsinki : Tammi, 1991
Isbn: 951-30-9827-3 (sid.)
Sinkkonen, Jari
Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun / Jari Sinkkonen
2. p. 2008
Isbn: 978-951-0-33883-4 (sid.)
Helenius, Aili
Leikin kehitys varhaislapsuudessa
Helsinki : Kirjayhtymä, 1993
Isbn: 951-26-3695-6 (nid.)
Dannecker, Elke
Vahvoja leikkejä vahvoille lapsille : itsetuntoa vahvistavia leikkejä
Isbn: 951-627-468-4 (nid.)
Hintikka, Maija
Leikistä totta : omaehtoisen leikin merkitys / Maija Hintikka, Aili Helenius,Leena Vähänen
Helsinki : Tammi, 2004...
Wikipedian mukaan literary editor on "an editor in a newspaper or similar publication who deals with aspects concerning literature and books, especially reviews. A literary editor may also help with editing books themselves providing services such as proof reading, copy-editing, and literary criticism." Eli joko toimittaja, joka on erikoistunut kirjallisuusaiheisiin ja kirjakritiikkiin tai kustannustoimittaja (kuten esimerkkinä mainitsemasi Hannu Mäkelä).
Publisher's editor tuntuu olevan vähemmän vakiintunut ilmaus. Joillakin englanniksi käännetyillä suomalaisten kirjailijoiden verkkohaastattelusivuilla se näyttäisi tarkoittavan kustannustoimittajaa.
On myös olemassa ammattinimike julkaisutoimittaja, jolle publisher's editor olisi...
Kirkniemen kartanon omistaa vuodesta 2000 Metsämannut Oy (Metsäliitto ja Metsä-Serla Oyj)
http://www.sci.fi/~torstis/lohja/kirjoit/tilat/kirknie.htm
Metsämannut OY:n kotisivu on http://www.metsamannut.fi/
Muistia, muistinmenetystä ja muistisairauksia käsitteleviä runokirjoja löytyy esimerkiksi Helmet-kirjastoista englanniksi melko niukalti. Haussa oleellisimpana tuli vastaan Roger McGoughin ”As Far As I Know” (2012), jonka alaotsikko on ”Moving poems on memory, love, ageing and youth”, eli vapaasti käännettynä liikuttavia runoja muistista / muistoista, rakkaudesta, ikääntymisestä ja nuoruudesta.
Proosapuolelta voisi suositella Lisa Genovan ”Still Alice” (suom. Edelleen Alice) vuodelta 2007, josta ollaan IMDB:n mukaan kuvaamassa parhaillaan elokuvaa, joka valmistuu vuonna 2015. Teoksessa nimihenkilö ja kertoja Alice sairastuu 50-vuotiaana Alzheimerin tautiin.
Lähemmäksi etsimäänne osuu varmaankin Michiganin yliopiston kirjaston vuonna 2013...
Kymmenen prosentin myytin alkuperästä ei ole tietoa, mutta siihen viitattiin jo vuoden 1929 itsensäkehittämiskurssin mainoksessa.Väitettä teki vuonna 1936 tunnetuksi toimittaja Lowell Thomas, joka kirjoitti myytistä Dale Carnegien myyntimenestykseksi nousseen elämäntaito-oppaan Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa esipuheessa. Thomas oli viitannut siinä virheellisesti William Jamesiin. James oli merkittävä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun psykologi, joka kirjoitti paljon siitä, miten ihmiset yleensä saavuttivat vain osan potentiaalistaan. James ei kuitenkaan puhunut tarkoista prosenteista eikä aivojen käytöstä.
Kymmenen prosentin myytti on liitetty myös Albert Einsteiniin, jonka on väitetty viitanneen nerokkuutensa johtuvan...
Kirjastossa hyllypaikassa 88.29 löydät kaikki nimistä kertovat kirjat, kuten Vilkuna, Etunimet ja Lempiäinen Suuri etunimikirja. Kysy kirjastonhoitajalta-palstan arkistossa on tietoa monesta kysytystä nimestä, niin myös Sirpa-nimestä.
Sirpa on aika uusi nimi, ollut almanakassa vuodesta 1950. Ensimmäinen Sirpa oli tiettävästi näyttelijä Sirpa Tolonen (s. 1900), joka oli kastettu Siiriksi, mutta virallisti myöhemmin Sirpa-nimen. Nimen alkuperästä on esitetty mm. yhteys sirpale-sanaan, mutta se on hyvin epävarmaa. Nimestä on käytössä myös muoto Sirppa.
Tuntuu hiukan siltä, ettei olisi ainakaan eteläpohjalainen paukahros, sillä emme löytäneet tätä sananlaskua kirjoista. Haastattelemani eteläpohjalaiset eivät myöskään muistaneet tämänsisältöistä sananlaskua.
Puukosta on kyllä sanontoja:
- Kuinkahan meiran poijan kirkos käyy, kun ei ollu kun ansiopuukkoo joukos.
- Kuka tuloo eik' oo puukkoja.
-Miähellä pitää olla kolome puukkoja: yhyrellä syää, toisella lyää ja kolomannella pitää kiinni.
- Puukoot pystyhyn, Kauhava näkyy.
Paukahrokset teoksesta Etelä-Pohjanmaan sananparsia, v.1938.
- Kaikkehen tottuu, paitti puukkohon seljäs ja siihenki tottuu, os makaa vattallansa
”Valoisalla lopulla” Rihla epäilemättä viittaa Marjatan toipumiseen kuumeesta ja masennuksesta. Romaanin vuoden 1948 painoksessa Marjatta kuolee kuumeeseen. Paulin kohtalo romaanissa on sama kuin elokuvassa: hän tekee itsemurhan. Tämä tapahtuu sen jälkeen kun hän on tappanut Unton ja saanut tietää Marjatan kuolemasta. Seisoessaan Marjatan kuolinvuoteen äärellä Pauli sanoo Marjatan isälle Artulle, että ei ole anteeksiannettavaa. Romaanin vuoden 1948 painos sisältää myös epilogin, jossa Arttu suree kuollutta tytärtään tämän haudalla.
1930-1970 välisiä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita ei vielä ole talletettu kirjastoissa käytössä oleviin artikkelitietokantoihin, joten yksittäisiä artikkeleita ei voi niiden avulla hakea. Kirjastot kuitenkin säilyttävät vanhoja sanomalehtiä ja aikakauslehtiä sekä mikrofilmattuina että painettuina. Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista löytyy mikrofilmeinä Etelä-Pohjanmaan paikallislehtiä, joita voi selata kirjastossa. Ainakin seuraavia sanomalehtiä kannattaisi selata, sulkeissa miltä ajalta lehteä kokoelmasta löytyy mikrofilmeinä:
Etelä-Pohjanmaa (16.08.1919 - 30.09.1988)
Ilkka (20.04.1906-)
Järviseudun Sanomat (11.6.1962-23.6.1982)
Järviseutu (10.9.1937-24.7.1977)
Vaasa (30.01.1902-)
Mikrofilmien lukulaitteille...
Emme ikävä kyllä löydä kysymykseesi mitään kirjallista vastausta eikä sanontakaan ollut tuttu, mutta syynä lienee myös että suomessa tämän tyyppisistä muodostelmista käytetään useita eri nimiä ja nimityksiä.
esimerkiksi kirjassa Kesäläinen, Tuomo, & Kejonen, Aimo (2015). Suomen rotkot. [Helsinki] : Salakirjat.ISBN 978-952-5774-62-7 sivulla 22 kerrotaan että "rotkojen nimet kertovat paljon niiden ulkonäöstä, ominaisuuksista ja historiasta. Rotko, kuru, kanjoni, kortsi, raviini, portti, kirkko, louhi, halsi, halssi, ..., rako, hauta, kuoppa, sola,...ölkky, äytsi, kolu, lovi, uuroo..."
Suomen ympäristöhallinnon verkkosivuilla kallioiden luontotyyppiyhdistelmiksi https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/...
Vastauksessani pitäydyn kertomaan 1) mistä saa tietoa ja tukea lyhytkasvuiset henkilöt, 2) miten määritellään autismi ja mistä saa tietoa autismista sekä 3) annan kaksi vinkkiä kirjallisuudesta nuorelle, jolla on vammainen sisarus.
1)
Lyhytkasvuisuudesta on hyvä tietopaketti ja tietoa kirjallisuudesta Lyhytkasvuiset ry:n sivustolla http://www.lyhytkasvuiset.fi/ . Sivustolla on yleistietoutta lyhytkasvuisuudesta, palveluista ja tukitoimista (mm. vaate- ja muista avustuksista), psykososiaalisista näkökohdista ja koulutuksesta sekä työllistymisestä. Lisää kirjallisuusvinkkejä on em. sivustolla olevassa kirjallisuusluettelossa.
Sivustolla on myös luettelo alueellisista yhdyshenkilöistä. Uskoakseni yhdyshenkilöt voivat auttaa myös kysyjää...
Pistitpä mielenkiintoisen kysymyksen. Suomen kielessä on useita sanontoja ja ilmaisuja, joilla viitataan hukkaan. Kielikellossa on ilmestynyt artikkeli (alla linkki siihen) jossa kerrotaan, että hukka on vanha häviötä merkinnyt sana, josta tuli myös suden synonyymi. Aikana, jolloin Suomi oli agraarinen yhteiskunta, oli susien aiheuttama hävikki karjassa huomattava taloudellinen menetys. Jos eläin oli kadonnut, eli hukassa se saattoi myös kirjaimellisesti olla "hukassa" eli suden syömä.
Paikkana Hukka on ongelmallisempi kuin Jemma. Jemma on aina jossain ja yleensä pysyy paikallaan, mutta Hukka on joko kokonaan hävinnyt - kuin tuhka tuuleen - tai jolkottaa kaukana metsässä. Molemmissa tapauksissa hukka tuskin tulee koskaan täyteen.
https...
Kun haen mystiikka-asiasanalla ja rajaan hakuni kaunokirjallisuuteen, Hämeenlinnan seudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta löytyy yhdenlainen joukko kirjailijoita ja teoksia. Perehtymättä sen enempää romantiikan osaan listan teoksissa laitan sen tulemaan:
Coelho, Paul: Piedrajoen rannalla istuin ja itkin,
Hoeg, Peter: Hiljainen tyttö,
Ruusuvuori, Juha: Pyhän kalan kultti,
Haakana, Veikko: Punaisen kiven aapa,
Navarro, Julia: Vaiennut veljeskunta,
Langer, Jiri: Yhdeksän porttia - hasidien salaisuudet,
Haakana, Veikko: Seita lähtee liikkeelle,
Redfield, James: Oivaltava tietoisuus,
McDonald, Ian: Kivi-paperi-sakset - tieteisromaani,
Kariniemi, Annikki: Lohivene - legenda,
Taponen, Jussi: Elämä tsaarin puolesta - kronikka vuosisadan...
Valitettavasti tietoa tästä lehdestä on niukalti. Helsingin yliopiston
kiraston alaisuudessa toimm Slaavilainen kirjasto, jonka kokoelmista
löytyy Sortavalassa julkaistun Krasnoe Znamian irtonumeroita vuodelta
1941. Alkuperäisiä numeroita ei varmaankaan anneta kaukolainaksi,
mutta kopioita niistä pitäisi saada. Palvelu on maksullista. Jos harkitset
kaukolainausta, sinun kannattaa varmaan ottaa yhteyttä Slaavilaiseen
kirjastoon, säh. hyk_slav@helsinki.fi. Lisäksi Vanhasta Valamosta löytyy
jonkin verran artikkeliviitteitä Aleksi-nimisestä tietokannasta, jonka
online-versiota ei voi valitettavasti käyttää ilman salasanaa (se on siis
maksullinen). Aiheesta löytyy suomeksi myös jonkin verran kirjalli-
suutta, mm. "Vanha Valamo - Kristuksen...
Vihtoriini tarkoittaa "koko- tai puolivillaista alpakkakangasta". Sana on johdettu puolivillaista naisten pukukangasta merkitsevästä vanhasta saksankielisestä sanasta Viktoria tai sen englanninkielisestä vastineesta victoria.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. V, [teini - vatoa]. Suomalais-ugrilainen seura, 1975
Olisikohan kyseessä ehkä Pierre et Colette en route, jossa pääosassa oli Citroën 2CV:llä autoillut nuoripari Pierre ja Colette? Tätä ranskan kielen jatkokurssia esitettiin TV1:n kielitelevision ohjelmistossa ainakin vuosina 1979 ja 1982–83. Vuoden 1979 esityskerralla ohjelma tuli kielitelevision tavanomaisella ohjelmapaikalla maanantaiaamuisin ja pikauusintana tiistaina alkuillasta.
Kyseessä on ns. crossed epsilon ampersand, eli kankeasti suomentaen "et-merkki yliviivatulla epsilonilla" (kreikan aakkosten viides kirjain). Et-merkkiä kirjoitetaan käsin monin eri tyylein, joista yksinkertaistetuimmissa on vain kyseinen epsilon tai jopa numero 3, joiden yli vedetään pystyviiva. Et-merkki tulee nimensä mukaisesti e- ja t-kirjainten yhdistelmästä, sillä latinan sana "et" tarkoittaa "ja". Voidaan arvella, että koska merkin historia ja latinaperäisen sanan merkitys eivät ole kaikille selviä, on kirjainpari-ligatuurikin muuttunut ihmisten mielissä vain symboliksi, jota piirretään milloin mitenkin. Tiedonhaun perusteella mainitut yksinkertaisemmat kirjoitusasut (vai piirto-?) ovat tosiaan yleisempiä Amerikassa, kuten...
Suvun polveutumista voidaan tutkia joko patriarkaalista tai matriarkaalista linjaa noudattaen.
Patriarkaalisessa (patrilineaarisessa) etenemistavassa selvitetään aina isän puoli: isän isä (ja tämän perhe), isänisän isä (ja tämän perhe) jne. sukupolvi sukupolvelta.
Matriarkaalisessa (matrilineaarisessa) etenemistavassa edetään äidin äidistä tämän äitiin ja niin edelleen.
Bilateraalinen polveutumistutkimus, eli sukulaisuutta tutkitaan sekä isän että äidin puolelta, on yleistymässä.
Bilateraalinen tutkimus eli mies- ja naislinjatutkimus on tärkeää sen takia, että se tuo lisävalaistusta muun muassa lääketieteelliseen geenitutkimukseen, koska aika ajoin y-kromosomissa ja mitokondrioissa tapahtuu eräissä tapauksissa pienissä määrin...
