Alkoholittomista juomista, lähinnä drinkeistä, löytyy valmistusohjeita esim. seuraavista teoksista:
BIGGS, David, Sekoita omat cocktailisi, 1996
MAKUJEN maailma : lasiin ja lautaselle, 2001.
Nämä teokset löytyvät myös Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmista.
Lisää alkoholittomien drinkkien valmistusohjeita löytää Raittiuden ystävät ry:n sivuilta http://www.raitis.fi , kohdasta toiminta, drinkkivinkit, suora osoite http://www.raitis.fi/drinkkivinkit/index.html
Viineistä sekä niiden valmistuksesta ja tuottajista löytyy kokoelmistamme useitakin, myös uusia teoksia, mm.
BERGLUND, Juha, Viinistä viiniin : viininystävän vuosikirja, 2001
JOHNSON, Hugh, Suuri viinikirja, 2002.
Voit etsiä lisää teoksia aineistotietokannastamme asiasanalla viinit...
Hei,
Harry Potter ja kuoleman varjelukset on yksi kirja. Kirja on sitten jaettu kahteen osaan kun siitä on tehty elokuvia.
Alla linkki Helle-Finnaan mistä pääset tekemään varauksen kirjaan.
https://helle.finna.fi/Search/Results?lookfor=Harry+Potter+ja+kuoleman+varjelukset+&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Ei pitäisi olla mitään yleistä syytä, ettei yleisluontoiseen kysymykseen annettua vastausta julkaista. Inhimillinen virhe on toki mahdollinen, mutta jos tällaisia tapauksia on ollut useampia, se ei kuulosta uskottavalta. Tällaisesta ongelmasta ei ole laajemmin kyselty, joten mistään yleisestä julkaisuongelmasta ei näyttäisi olevan kysymys. Jotkut kysymykset ovat kyllä niin yksityisluontoisia, että niitä ei julkaista verkkosivuilla, mutta niitä on suhteellisen vähän. Jos saan sähköpostiini jonkun esimerkin vastauksesta, joka ei ole mennyt julkiselle puolelle, voin pyytää toimitusta tutkimaan tarkemmin tapausta. Tarkoitushan on, että kysymykset ja vastaukset hyödyttävät kaikkia kiinnostuneita.
Heikki Poroila
"Hei Kollega kävi arkiston kortistojen äärellä ja löysi oheiset toisinnot:
Ensimmäisestä löytyi neljä toisintoa: ”Missä nauriit kasvaa puussa taikka maassa” Uskela, 1909. (Varsinais-Suomi) ”(Kaupunkilaisen hienostumista pilkataan:) Ei enää tiär mis nakrik kasva puus vai maas vai katotem pääl.” Yläne, 1914. (Varsinais-Suomi) ”Miss nakrit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoten pääll’?” Kokkola (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1943. (Etelä-Pohjanmaa) ”Miss nauriit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoiten pääll’ko?” Huittinen (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1944. (Satakunta)
Toisesta kaksi: ”Niin kauan kun me elämme täällä, pitää olla paita housujen päällä.” Laukaa, 1938 ”Nii kauvan kuin me eläm tääl pitäkää paita housujen pääl,...
Kyseessä on varmaankin Linda Jane Smithin kuvakirja Kissaperhe (Three Little Kittens, suom. Asko Mäkelä, 1990). Kirjassa kissanpoja Rikke, Reetu ja Rolli lähtevät seikkailemaan, mutta pääsevät tietysti lopussa turvallisesti kotiin, takkatulen ääreen.
Googlettamalla kirjan nimellä löydät kuvia kirjan kannesta, joka on samanlainen kuin suomenkielisessä kirjassa.
Kirjaa ei ole oman kirjaverkkosi kokoelmissa, mutta voit tilata sen muualta kaukolainaan.
https://finna.fi/
Kiitos-sana on johdos verbistä kiittää. Kiittää-verbillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme (esim. karjalan kiitteä, viron kiita). Verbin etäisempi alkuperä on epäselvä, mutta se vaikuttaa johdokselta, jonka kantasanaksi on arveltu samaa vanhaa vartaloa, josta on muodostettu myös verbi kiehua. Toisaalta merkityssuhteet eivät tule tätä selitystä. Kiittää-verbi saattaa olla myös vanha balttilainen laina, joka olisi samaa juurta kuin liettuan giedoti ’laulaa’.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Runo on Lauri Viidan Toivoinko jotakin. Se menee näin:
Toivoinko jotakin.
Enkö jo tiennyt,
kun aurinko nousi,
ettei se poista
ollutta yötä.
Toivonko vielä.
Enkö jo tiedä,
kun aurinko laskee,
ettei katoa
se, mikä oli.
Päivä on tullut.
(Lauri Viita: Kootut runot. s.270)
Tällaisissa asioissa kirjaston asiantuntemus ei riitä auttamaan, mutta sivustoomme on kerätty suomalaisia erikoisalojen kysy-palveluita. Niiden joukosta voisi löytyä sopiva, tässä linkki
http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/kysypalveluita .
Tietoa löytyy Opetushallituksen Edu.fi-palvelusta http://www.edu.fi > Erityisopetus > Ammatillinen erityisopetus http://www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,527,6981
Katso myös sivun kohtaa Linkkejä.
Opintoluotsissa on kerrottu vammaisten opiskelijoiden tukipalveluista http://www.opintoluotsi.fi/fi-fi/erityinen_tuki/palvelut/
Seuraavista kirjoista voisi olla apua:
Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa, julkaisija Lastensuojelun keskusliitto v. 2002
Esteetön korkeakouluopiskelu ammattikorkeakoulut ja yliopistot, Opetushallitus v. 2004
Kirjojen saatavuus selviää Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Voisikohan olla kyseessä vuoden 1907 suuronnettomuus Oulunsalon Varjakassa, jolloin 20 naista hukkui. Purjevene oli Helmi-hinaajan perässä, kun hinausköysi tarttui mastoihin ja kaatoi purjeveneen.
Tapahtumasta tehty: Surulaulu tapaturmasta, joka tapahtui Warjakan retillä 18. pnä Lokakuuta 1907 ja jossa hukkui 20 henkeä löytyy digitoituna täältä: https://digi.kirjastot.fi/items/show/120916
Lisätietoa tapahtumasta löytyy seuraavista verkkoartikkeleista:
http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/loka05/3632132.xml
http://www.kaltio.fi/vanha-arkisto/news/25/40/Monien-tarinoiden-Varjakk…
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/traaginen-hukkumisturma-ei-unohdu/40…
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy useita sekä suomalaisia että ulkomaisia etunimiä esittteleviä teoksia.
Niitä voi hakea tieokannastamme http://www.aaltokirjastot.fi/asiasanalla etunimet ja samalla voi tarkastaa teosten saatavuuden.
Nimipäiväkäytäntö vaihtelee huomattavasti eri maissa, joten tarkkoja päiviä on hyvin vaikea löytää. Internetistä, esim. Googlesta http://www.google.fi/ voi koettaa hakusanoilla "baby names" tai "first names" ja calendar.
Pertti Lempiäisen teoksesta Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kerrotaan mm., että Kaarlo on suomalainen muunnos nimestä Karl (saks.= mies, kosija). Lisää nimen alkuperästä voi lukea ko. teoksesta.
Samassa teoksessa kerrotaan myös, että Angelinan lähtökohtana on kreikan sana...
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen ovat kirjoittaman kirjan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007) mukaan nimi Theo on lyhenne kreikkalaisesta nimestä Theodoros, joka tarkoittaa ’Jumalan lahjaa’. Kirjan mukaan nimi voi olla lyhentynyt muistakin theo-alkuisista nimistä, kuten Theodosiuksesta. Theo on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1973, ja suomenkielisessä sitä vastaa muoto Teo.
Arvid Lydeckenillä on runo "Ensimmäiset housut", joka alkaa: "Heikki poika, pikkumies, housut sai". Ja niinhän siinä käy, että housut sanovat "riks, raks". Voisiko asiakkaasi tarkoittaa tätä runoa? Se on ilmestynyt alun perin Arvid Lydeckenin "Isoäidin kuvakirjassa" (Otava, 1925, s. 8).
Tämä runo on myös sävelletty. Sen on säveltänyt Juhani Pohjanmies, jonka nuotissa "Lauluja lapsille", 1. vihko, on laulun sanojen lisäksi nuotti kosketinsoittimelle. Nuotissa mainitaan, että sen "laulut liittyvät, paitsi viimeistä, Arvid Lydecken'in Isoäidin kuvakirjaan. Mainitun kirjan kuvat voisivat suuresti kohottaa laulujen tunnelmaa jos niitä lapsille näytetään ennen laulujen opettelemista. Nehän ovat olleet aiheena laulujen niin sanojen kuin...
Guinnessin maailmanennätysten mukaan näytösajaja ja sijaisnäyttelijä Evel Knievelillä (USA, synt. Robert Craig Knievel) oli ollut 433 luunmurtumaa vuoden 1975 loppuun mennessä. Tämä tieto on siis yhden ihmisen koko elämänaikaisista luunmurtumista, ei kerralla olevista.
https://www.guinnessworldrecords.com/world-records/most-broken-bones-in-a-lifetime/
Mia Kankimäen käsittelemä Sei Shōnagonin ”Tyynynaluskirja” (tulossa suomeksi) on tietysti se klassikko. En tiedä voidaanko kaikkia numeroituina eteneviä tekstejä pitää varsinaisesti listoina, mutta Sontagilla ainakin ”Muistiinpanoja campista” on tällainen: https://nuorivoima.fi/lue/kesaklassikko/muistiinpanoja-campista
Nick Hornbyn romaanissa ”Uskollinen äänentoisto” päähenkilö tekee erilaisia top-listoja. Lyhyemmästä suomennetusta proosasta tulee mieleen Georges Perecin ”Suuntaa-antava luettelo nestemäisestä ja kiinteästä ravinnosta, jonka olen niellyt vuoden tuhatyhdeksänsataaseitsemänkymmentäneljä aikana” (Granta 1, 2013).
Muilla kielillä Natalia Ginzburgin tekstissä He and I (italiasta englanniksi kokoelmassa The Little Virtues...
Voit palauttaa Helmet-kirjastosta lainaamasi aineiston mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipaikkaan, myös yli kaupunkirajojen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Ansiot vaihtelevat riippuen mm. työpaikasta, toimenkuvasta ja työkokemuksesta. Tilastokeskuksella on tilastoja keskimääräisistä palkoista ammateittan.
Tilastokeskuksen sivuilta voi katsella kyseisiä tietoja. Tilastoja palkoista löytyy nettiosoitteessa http://www.stat.fi/tk/hp/palkkatilastot_julsektorikk.html Tuoreimmat Kuntasektorin palkkatilastot löytyvät Tilastokeskuksen internet-sivuilta StatFin - tilastopalvelusta, johon on linkki samalla sivulla. (Palkat-otsikon alta voi katsella tietoja myös valtion ja yksityisen sektorin palkoista.)