Suomenkielistä tietoa Roald Dahlista on teoksissa:
- Koski, Mervi: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita eli kuka loi Lorinalätyn, 1998
- Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita /toim. Niklas Bengtsson, Tittamari Marttinen, 1997
Lehtiartikkeleita Dahlista ja hänen teoksistaan kannattaa katsoa esim. lehtiartikkelitietokanta- Aleksista, joka on kirjastoissa käytössä. Sieltä löytyy esim. viite artikkeliin Koivunen, Elina : Kiistelty jättiläinen : Roald Dahl lehdessä Kotiliesi 1999 : 7 s. 42-46. Artikkeli on leikkeenä Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston lasten ja nuorten osastolla. Sieltä löytyy muitakin lehtileikkeitä.
Hyviä linkkejä nuortenkirjallisuuteen on koottu mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuille http://www.makupalat.fi/...
Voit tulostaa Kirjasto 10:ssä asiakaspäätteiltä. Omalta läppäriltä voit tulostaa PDF-muotoisia tulosteita.
Jos et ole vielä käyttänyt itsepalvelutulostusta missään kirjastossa, saat viisi ensimmäistä tulostetta ilmaiseksi. Sen ylimenevistä tulosteista veloitetaan 40 senttiä sivulta.
Mobbilitulostuksesta kerrotaan HelMet-sivustolla seuraavasti:
Itsepalvelutulostus mahdollistaa pdf-tiedostojen tulostamisen kätevästi omalta laitteelta, esim. läppäriltä tai älypuhelimesta, vaikka kotoa.
Omalta laitteelta tulostaminen vaatii kirjautumistunnuksen, jonka voit luoda osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi viestin tilin vahvistamisesta.
Kirjauduttuasi palveluun voit aina lähettää...
Alun perin Wolfman-nimisenä julkaistua Ian Rankinin Rebus-sarjan kolmatta kirjaa Tooth & nail ei ole suomennettu. Ristinollan (Knots & crosses) ja Kuurupiilon (Hide & seek) jälkeen kolmantena Rebus-suomennoksena ilmestyi sarjan neljäs romaani, Strip Jack (Paljas poliitikko). Kysymyksen "ristiriita" syntyy siitä, että suomalaisen kustantajan kannalta Paljas poliitikko oli kolmas Rebus-dekkari, vaikka se sarjan alkuperäisen englanninkielisen julkaisujärjestyksen mukaan olikin jo neljäs.
Giovanni Pascolin runoja on suomennettuna ainakin Aale Tynnin toimittamassa teoksessa Tuhat Laulujen vuotta, Kaarlo Sarkian Koottujen runojen lopussa sekä Maailmankirjallisuuden kultaisessa kirjassa (osa 6). Monet niistä olivat Elina Vaaran suomentamia, säkkipillirunoa niissä ei kuitenkaan ollut. Olisikohan se aikoinaan ilmestynyt jossakin lehdessä?
Säkkipillirunon nimi voisi olla italiaksi La pecorella smarrita (eksynyt lammas?) , siinä nimittäin esiintyvät sanat cornamusa ja zampogna, jotka molemmat tarkoittavat jonkinlaista säkkipilliä.
http://www.atuttascuola.it/scuola/biblioteca/nuovi_poemetti.htm
Kirjastoilla ei ole yhteistä hankintaosastoa, vaan jokainen kirjasto tai kirjastokimppa päättää hankinnoista itsenäisesti. Suuremmissa kirjastoissa voi olla erillinen hankintaosasto, pienemmissä asiasta päättää kirjastonjohtaja. Kaikissa oman kirjaston hankintoja koskevissa asiassa kannattaa olla yhteydessä suoraan oman kirjaston henkilökuntaan. Tässä tapauksessa Suomussalmen kunnankirjaston puhelinnumero on 044 777 3227. Sähköpostiosoite on paakirjasto@suomussalmi.fi. Kirjastotoimenjohtaja Anette Karjalaisen puhelinnumero on 044-581 1488.
Heikki Poroila
Muistitikku on vain muistiväline, joka toimii samalla logiikalla kuten mikä tahansa Windowsin kansio. Sen sisältöä voi toisin sanoen järjestää eri ominaisuuksien perusteella, mutta se ei sinällään toista sisältöään.
Se, missä järjestyksessä tikulla olevat äänitiedostot toistuvat, riippuu taas kokonaan siitä ohjelmasta, jolla ääntä kuunnellaan. Kun kysyjä ei ole tästä ohjelmasta tai laitteesta kertonut mitään, on vaikea varmuudella tietää, mikä ei-toivotun järjestyksen aiheuttaa. Mitään yleistä syytä siihen, etteivät tiedostot toistu "aakkos- tai numerojärjestyksessä", ei kuitenkaan pitäisi olla. Riippuen siitä, miten äänitiedostot on luotu, voi niissä kuitenkin olla sellaista ihmissilmälle näkymätöntä dataa, jonka seurauksena...
Försämrad on partisiipin perfektimuoto verbistä försämra eli sen taivutuksen löydät esim. kieliopista kohdasta partisiipit tai partisiipin perfekti. Taivutus on försämrad, försämrat, försämrade ja vertailu mera ja mest sanoilla.
Kotus suomi-ruotsi sanakirja, försämra, http://finsk-svenska.svenska.gu.se/suru_search.phtml?funk=Artiklar&inpu…
Verkosta löytyy suuri ruotsinkielinen kielioppi, osass 2, s.571 partisiipeista, https://svenska.se/grammatik/, mutta missä tahansa kirjastosta löytyvässä ruotsin kielen kieliopissa löydettävissä, esim. Lahti - Miettinen, Ruotsin keskeinen kielioppi.
"Onni"-kappaleesta ei ole julkaistu nuotteja. Netistä löytyy kappaleeseen epävirallisia sointukarttoja mutta ei melodianuotinnosta.
https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/chisu/onni-chords-1863527
Kyseessä on lippaallinen tai makasiinillinen kivääri, joka voi olla myös itselataava. Tunnetuimpia kiväärimalleja on lännenelokuvista tuttu Winchester-kivääri.
Liperin pitäjän historiassa toisessa osassa (Salokas) kerrotaan Liperin kouluista ja mainitaan Roukalahden koulun perustaminen. Kirjassa tosin nimi on Ruokolahden koulu. Pekka Pakarisen kirjassa Suurliperistä leipäpitäjäksi, koulun ja kylän nimi on nykyisessä muodossa, koulun perustamisvuosi täsmää.
Koulunpito aloitettiin Roukalahdessa vuonna 1905 yksityisin varoin. Kunnalliseksi koulu saatiin 1907. Koulu oli toiminut ahtaissa vuokratiloissa, ja alettiinkin puuhata omaa koulutaloa. Vuonna 1909 kunta osti maanviljelijä Mikko Lappalaiselta lähes 3 ha:n suuruisen palstan tilalta Roukalahti n:o 21. Koulukartano rakennettiin ja se valmistui 1911.
Karjalattaren artikkeli vuodelta 1915 vahvistaa nämä tiedot. Siinäkin puhutaan vielä Ruokolahdesta...
Sellon kirjaston Pajassa onnistuu kaitafilmien digitointi.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastot tarjoavat laitteita ja ohjelmia erilaisten aineistojen digitointiin. Käytännössä digitoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi vhs-nauhalle tallennetun videomateriaalin muuntamista dvd-levyltä katsottavaan ja käsiteltävään muotoon.
Mitä voin digitoida ja missä kirjastoissa?
Digitointilaitteistoja löytyy useista kirjastoista eri puolilta pääkaupunkiseutua. Laitteistot ja digitointivälineet voivat poiketa toisistaan, joten kannattaa varmistaa etukäteen joko puhelimitse tai paikan päältä tarkemmin, mitä mahdollisuuksia omassa kirjastossasi on.
VHS-videonauhoja voit digitoida näissä kirjastoissa:
Entresse
Hakunila
Kaupunkiverstas / Kirjasto 10...
Sinällään hiusten ja ihokarvojen kasvunopeudessa ei ole merkittävää eroa. Tavallisesti karvat kasvavat 2–4 millimetriä viikossa. Ero johtuu kehon eri osien karvoituksen kasvu- ja lepovaiheen kestosta. Päälaella karvatuppien kasvuvaihe kestää paljon pidempään kuin muualla kehossa.Hiukset voivat kasvaa jopa kahdeksan vuotta. Esimerkiksi kulmakarvat jäävät paljon lyhyemmiksi, koska ne kasvavat vain muutamia viikkoja tai kuukausia. Karvan kasvuvaiheen päätyttyä alkaa lepovaihe, jolloin karvan kasvu pysähtyy.
Helsingin Sanomien artikkelissa arvellaan, että hiukset ovat saattaneet olla tärkeä suoja auringon porotusta vastaan. On myös mahdollista, että ihmisen esi-isät ovat suosineet pidempitukkaisia puolisoita, jotka...
Maanmittauslaitos on julkaissut Rautavaaran alueelta mm. nämä maastokartat (1: 20 000):
Tiilikka (2005) ja Ala-Keyritty (2001) . Näissä kartoissa näkyvät hyvin jo esim. lammet, joet ja tiet. Iisalmen pääkirjastossa on käsikirjastossa (ei-lainattavana) Ala-Keyrityn kartta, mutta Tiilikan karttaa Iisalmessa ei ole.
Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikasta löytyy hyviä ja yksityiskohtaisia maastokarttoja:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?lang=FI
Käyttöehdot ja tiedot tekijänoikeuksista kannattaa lukea ennen käyttöä. Karttapaikan kautta voi myös tilata karttoja itselleen.
Göran Schildt kertoo muistelmateoksessaan Epäilyn lahja (Otava, 2000), että adoptiolapsia oli hänen vaimonsa Christinen veljillä. Schildtillä itsellään ei ollut adoptio- eikä biologisia lapsia.
Kaiketikin on kyse Toivo Kärjen laulusta Merenneidon kyynel, joka alkaa sanoilla "Kun laiva purjein valkoisin...". Sanat lauluun on tehnyt Reino Helismaa.
Laulun sanat ja nuotti löytyvät esimerkiksi Toivo Kärjen sävellysten nuottikokoelmasta Täysikuu : unohtumattomat laulut 3 (Warner/Chappell Music Finland, 1998).
Laulun voi kuulla esimerkiksi levyiltä Olavi Virta: Kootut levyt. Osa 9, 1953 (Fazer Musiikki, 199)ja Laulaja : kaikki levytykset (Warner Music Finland, p2013)
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hajusteita tiedetään käytetyn viettelyssä, parantamisessa, henkilökohtaisessa hygieniasssa ja uskonnollisissa seremonioissa sekä idässä että lännessä jo tuhansia vuosia, mutta modernista parfyyminvalmistuksesta voidaan alkaa puhua vasta 1600-luvun Ranskassa Aurinkokuninkaan hallituskautena (Ludvig XIV oli kuninkaana 1643-1715). vaikka Katariina de Medici oli erilaisia hajuvesiä tuonut tullessaan jo 1500-luvulla.
1600-luvun hygieniakäsitys poikkesi nykyisestä. Vettä pidettiin tautien levittäjänä, mitä se usein olikin. Suoraa kosketusta veden kanssa monesti välteltiin ja puhdistautuminen suoritettiin ilman vettä (toilette sèche), jolloin paikkoja pyyhittiin liinalla, joka oli alkoholiin kostutettu,...
Lizzie McGuire on Terri Minskyn keksimän ja kehittämän televisosarjan
sepitetty keskushenkilö. Sarjaa on esitetty joitakin aikoja sitten myös
Suomessa tv-kakkosessa. Tänä vuonna Sanoma Magazines Finlandin kustantamana on suomennettu kaksi nuortenromaania. Kummallakin kirjalla on eri kirjoittajat ja romaanit perustuvat Terri Minskyn luomaan hahmoon. Kirjat ovat:
Kim Ostrow: VOI EI, ÄITI ja Kiki Thorpe: NOLOT TREFFIT. Suomennos Jani Bohn.
Nämä koululaisaiheiset nuortenkirjat kuvaavat kirjastomme
asiasanoituksen mukaan: ystävyyttä, tyttöjä, nuorten ja vanhempien - erityisesti äidin ja tyttären - välisiä suhteita,luokkaretkiä, ihastumista jne. Kuten sarjakin, kirja on suosittu ja kirjastomme kappaleet tällä hetkellä lainassa.
Myös...
Tuskinpa niitä läpällä tehdään. Lasten elokuvat ja sarjat kuitenkin aina heijastelevat ympäröivää todellisuutta, jossa lapset oikeastikin kuulevat kiroilua. Ja tuo "hemmetti" taitaa olla sieltä kesyimmästä päästä. Enemmän pitäisi olla huolissaan lastenohjelmien väkivallasta.
Runo löytyy teoksesta Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä (Arthouse, 1987). Runolla ei ole nimeä, se on teoksen viidennen sarjan kahdeksas säkeistö.
