Heti sodan jälkeen itse sodasta kirjoittivat pääasiassa miehet. Naisten kirjoittamat kirjat kertoivat usein rintamalotista tai kenttäsairaalassa työskentelevistä naisista. Naisten kuvaavat sotaa myös ulkopuolisen tai siviilin näkökulmasta. Tässä joitakin mahdollisuuksia. Lottakuvauksista tunnetuin oli epäilemättä Irja Virtasen kirja Kenttäharmaita naisia, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1956. Kirjasta otettiin uusi laitos vuonna 2006. Kirja herätti aikanaan paheksuntaa, mutta vuonna 2017 se edusti julkaisuvuottaan Kirjojen Suomi -projektissa.Jo vuonna 1940 ilmestyi Siiri Vihantolan kertomuskokoelma Tulta hankien yllä. Kirjan kertomukset kuvaavaat talvisodan tapahtumia.Kersti Bergrothin päiväkirjamainen romaani Nuoren...
Aiheeseen liittyviä tietoja löytyy mm:
Kansallisarkistosta
(Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin arkisto)
Ahonen, Into:
Savon Jääkärirykmentin vaiheet 1770-1810. 1938
Huuskonen, Aarne:
Kuninkaallinen Savon Jääkärirykmentti vuosina 1770-1810. 1927
Teoksessa on laaja lähdeluettelo
Jägerhorn, G.H.:
I fält för Gustaf III. Beskrivning över kampanjen i Savolax 1788-1790. 2004 (Skifter utgifna av Svenska litteratursällskaper i Finland, 656)
Jos tuota sanaa käyttää yhdyssanana, oikeinkirjoitusasu olisi tosiaan ”tuotanto-IP-osoite”. Kun yhdyssanassa on lyhenne, käytetään yhdysmerkkiä, kuten Kotuksen ohjeissa osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4290#Yhdyssanassalyhennenumerotms23vu… kerrotaan.
Tuo termi lienee tosiaan puhekielessä käytetty, sillä suomeksi ei Googlella löytynyt yhtään osumia. Myöskään Hannu Jaakohuhdan ”Tietotekniikan sanakirja” (Readme.fi, 2011) ei tunnista termiä. Englanninkielistä termiä ”production IP address” ilmeisesti käytetään myös suullisesti, näin ainakin osoitteessa http://www.linuxquestions.org/questions/linux-newbie-8/production-ip-an… annetun vastauksen mukaan.
Tietotekniikan terminologiaa tarkemmin tuntemattomana on vaikea ottaa kantaa,...
Turun yliopiston pitkäaikainen tiedottaja, tietokirjailija Timo Niitemaa vastasi kysymykseen seuraavasti:
"Nimenmuutos tapahtui vuonna 1927, jolloin vietettiin yliopiston ensimmäistä promootiojuhlaa ja samalla virallista vihkiäisjuhlaa. Muodollinen päätös tehtiin 6.5.1927, jolloin tasavallan presidentti hyväksyi "Turun Yliopisto" -nimisen säätiön perustamisen ja samalla Turun Yliopiston järjestysmuodon perussäännökset. Siinä yhteydessä jätettiin yliopiston nimestä pois sana "Suomalainen". Mainittakoon, että kun yliopisto valtiollistettiin vuonna 1974, sen nimen kirjoitusasu muuttui "Turun Yliopistosta" "Turun yliopistoksi" - siis pienellä y:llä.
Lähde: Tauno Perälä, Turun Yliopisto 1920 - 1939, Turku 1970, ...
En ole millään muotoa hämähäkkien ruokailutapojen erikoistuntija, mutta yritän vastata yleisen biologisen tietämyksen perusteella ja viittaan suomenkieliseen Wikipedian artikkeliin perusasioiden osalta.
Suomesta tunnetaan noin 650 hämähäkkilajia, joten ruokailutavoistakin löytyy eroavaisuuksia. Tärkeä rajoitus on kuitenkin siinä, että hämähäkit nauttivat ravintonsa nestemäisessä muodossa. Yleensä hämähäkki ruiskuttaa uhriinsa myrkyn ja ruoansulatusnesteen sekoitusta, joka sekä tappaa saaliin että muuttaa sen sisäelimet nesteeksi. Tämän nesteen hämähäkki imee erityiseen "imumahaan". Monien hämähäkkien suuaukon ympärillä näkyy kyllä kaikenlaisia väkäsiä, mutta niiden tehtävänä on pitää saalis paikallaan, ei pilkkoa sitä sopivan kokoiseksi....
Allergia ja astma liiton sivuilla on tietoa myös koivun kukinta-ajoista. Aika vaihtelee alueittain ja kestää täällä Etelä-Suomessa noin huhtikuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. Kaikkein kiihkein kukinta osuu juuri vapun jälkeisiin viikkoihin. https://www.allergia.fi/site/assets/files/1376/siitepolykausi_suomessa-1.pdf
"Tilastojen mukaan erityisen runsas kukinta on koivuilla joka kolmas vuosi." https://www.allergiahelsinki.fi/neuvonta/allergia-ja-astmaneuvonta/siitepolyallergia/
Kukintakauden pidentyminen ei ehkä ole ilmastonmuutoksen syytä. Luonnonvarakeskus on tutkinut ilmastonmuutoksen vaikutusta puiden kasvuun.
"Luken koordinoiman fenologisen havaintoverkoston seitsemäntoista vuoden (1997–2013) tulokset osoittavat, että...
Löysin tiedon kalastusoikeuksien siirrosta Baurilofille myös Kesälahden kunnan kulttuuriympäristöohjelmasta. Leena Lusa: Rannoilta kyläteille. Linkki ohjelman sivuille.En osaa päätellä julkaisun lähdeluettelosta, mistä julkaisusta tieto olisi peräisin. Lisämainintojen metsästys saattaa olla haastavaa.Kesälahden seurakunnan historiasta kertovilla sivuilla on maininta:"Valamon luostari luopui täkäläisistä maaomaisuuksistaan 9.6.1630. Luterilainen seurakunta tänne perustettiin 1630-luvun alussa Kesälahti-Uukuniemi nimellä. Seurakunnan perustamisaika ei ole säilynyt missään, mutta vuoden 1632 tilikirjoissa mainitaan, että Kesälahden luterilaiselle kirkkoherralle Martinus Martinpoika Fabritiukselle on maksettu palkkaa. Tästä merkinnästä...
Sinun kannattaisi varmaan tiedustella Suomen Ranskan instituutista tätä asiaa, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html . Heidän sivuiltaan löytyy lista kirjastoista ja kirjakaupoista, joissa on suomalaista kirjallisuutta, Librairie et bibliothèques, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html?menuid=154&aid=390 :
Librairie Compagnie
58 rue des Ecoles, 75005 Paris
www.librairie-compagnie.fr/finlande/presentation.htm
Un grand choix de littérature finlandaise et nordique en français
Librairie nordique - Le Livre Ouvert (littérature, dictionnaire, langues)
48 rue des Francs-Bourgeois, 75003 Paris, tél. 01 48 87 97 33
Les Guetteurs de vent (littérature)
108 avenue Parmentier, 75011 Paris, tél. 01 43 57 52 15
Nordisk...
Tilastokirjastosta kerrottiin, että tilastoa suomalaisten keskipituuksista ei ole. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimuksesta löytyy tietoa tutkimukseen vastanneiden suomalaisten keskipituuksista:
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/avtk
Kannattaa käyttää Helmetin hakusana(t)-hakua ja valita lisäksi tarkenna hakua. Hakuruutuun voi kirjoittaa hakusanaksi lukemistot ja pudotusvalikosta valitaan kieleksi englanti. Myös pelkkää Easy readers -sarjaa voi hakea kirjoittamalla hakusanaksi sarjan nimen eli easy readers. Lukemistot-hakusanalla saa enemmän tuloksia, koska mukaan tulee muitakin kuin Easy Readers -sarjan teoksia.
Neljää vuodenaikaa ja niiden vaihtumista kuvataan esimerkiksi seuraavissa teoksissa.
Tuuri, Antti: Vuodenajat maaseutukaupungissa : romaani (Otava, 1979)
Hyry, Antti: Uuni (Otava, 2009)
Mörö, Mari: Melkein kaikki itää (Kirjapaja, 2006)
Haakana, Veikko: Pohjoinen päiväkirja (Karisto, 2009)
Envall, Markku: Jäät lähtevät (WSOY, 2004)
Calvino, Italo: Marcovaldo, eli, Vuodenajat kaupungissa (novelleja, Tammi, 2010)
Vuodenaikojen vaihtelua kuvaavia runokokoelmia ovat esimerkiksi Heidi Liehun Surusta vesilintu nousee siivilleen (WSOY, 2009) ja Caj Westerbergin kokoelma Yönmusta, sileä : runoja (2011).
Lisää vuodenaika-aiheisia kirjoja löytyy Kirjasammosta tai HelMet-verkkokirjastosta hakusanalla vuodenajat.
Musiikista varmaankin tunnetuin...
Eläinten älykkyydestä ja kielellisistä kyvyistä on keskusteltu tiedeyhteisössä varsin paljon. Ei ole yksiselitteistä, ovatko ihmiset ainoita olentoja, joilla on kieli ja älykkyys. Tutkimusten mukaan esimerkiksi apinoilla ja valailla voisi olla kyky oppia kieltä.
Ihmisten kyky oppia ja käyttää monimutkaista kieltä on ilmeisesti syntynyt luonnonvalinnan seurauksena. Ihminen on sosiaalinen eläin, jolle kyvystä välittää tietoa kielen avulla on ollut huomattavaa hyötyä.
Lisää tietoa:
Hedeager, Ulla: Is Language Unique to the Human Species? http://www.columbia.edu/~rmk7/HC/HC_Readings/AnimalComm.pdf
Meijer, Eva: Mistä valaat laulavat? Eläinten kiehtova kieli
Telkänranta, Helena: Millaista on olla eläin?
Hei,
Lahden pääkirjaston musiikkipalveluissa voi todellakin digitoida vhs-kasetteja DVD:lle ja LP-levyjä CD:lle. Voit varata ajan digitointiin tulemalla paikan päälle tai puhelimitse numerosta 044 416 3517. Lisätietoja löydät sivulta https://lastufinna.lahti.fi/digitointi-ja-editointi/.
Voisiko kyseessä olla ruotsalaisen trumpetistin ja orkesterijohtajan Arne Lamberthin kappale "Nana" vuodelta 1969? Kappale alkaa pitkällä trumpettiosuudella ja puolivälin tienoilla naislaulajat yhtyvät säveleen. Kappale löytyy striimauspalveluista ja YouTubesta.
Anna Perälän kaksiosainen teos "Suomen typografinen atlas 1642-1827" vuodelta 2000 (Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja) auttaa varmasti ainakin 1700-luvun ja 1800-luvun alun tekstien suhteen. Vanhojen kirjojen luetteloinnissa ylipäätään on avuksi "Suomalaisten luettelointisääntöjen" osa "Vanhojen monografiajulkaisujen kuvailu" (Helsinki, Kirjastopalvelu 1993).
Lähdeviittausten merkitsemisestä on laadittu standardeja: SFS 5342 "Kirjallisuusviitteiden laatiminen" (1992-06-22) sekä SFS 5831 "Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin" (1998-03-30). Jos teet Internet-haun käyttäen em. standardinumeroita, saat joitakin esimerkkejä niiden soveltamisesta.
Kirjastot.fi -tiedonhakusivuille (http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/) on kerätty Internetin hakupalveluita ja annettu ohjeita näiden käytöstä. Haun voi tehdä fraasina siten, että koko lauseke merkitään lainausmerkkeihin, esim. "SFS 5831". Näin löytyy myös Suomen standardisoimisliiton sivu, jossa on yleiskuvaus standardin 5831 periaatteista (http://www.sfs.fi/standard/news98.html#Miten).
Lähdeviitteiden merkitsemiskäytännöt eri...
Voisikohan kyseinen kirja olla Hilkka Ravilon teos nimeltä Terhi (2013)? Tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ehdotettiin tätä, mutta satavarmasti kirjaa ei tunnistanut kukaan.
HelMetissä Ei saatavilla -merkintä teostiedoissa tarkoittaa, että teosta on kirjaston kokoelmissa, mutta siitä ei ole juuri sillä hetkellä yhtään vapaata kappaletta. Voit siis tosiaan tehdä teoksesta varauksen ja se toimitetaan valitsemaasi kirjastoon heti, kun ensimmäinen vapaa kappale osuu sinun vuorollesi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
