Jyväskyläläinen Arto Kotilainen on julkaissut runokokoelman nimeltä Epätodellinen kahvitauko (Otava, 1988). Olisikohan se etsimänne kirja? Kirja on tätä kirjoittaessani hyllyssä Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta, johon kootaan kaikki keskisuomalainen kirjallisuus, löytyi myös Arto Lähteelän runokirja Tunnemyrskyjä (omakustanne, 2011). Lähteelä ei ilmeisesti ole kuitenkaan ainakaan kirjan julkaisun aikaan asunut Jyväskylässä.
Kyseisen kappaleen suuri suosio on nimenomaan "Amelie"-elokuvan ansiota. Fréhel (1891-1951) oli suosittu laulaja Ranskassa erityisesti 1920- ja 1930-luvuilla. Hän esiintyi monissa tuon ajan suosituissa elokuvissa (esim. Pépé le Moko) ja oli haluttu esiintyjä Ranskan estradeilla. Hän oli kuitenkin pahasti alkoholisoitunut ja huumeriippuvainen, mikä pilasi lopulta hänen uransa. Hän vetäytyi addiktioidensa vuoksi pois julkisuudesta viimeisinä vuosinaan, vaikka hänellä olisi ollut esiintyjänä kysyntää myös Ranskan ulkopuolella. "Amelie"-elokuvan kautta hänen laulunsa ovat tavoittaneet jälleen uusia sukupolvia:
https://en.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A9hel
Kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Suosittelen, että lähetät kysymyksesi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun.
https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/kaupungin-organisaatio/toimialat/kaupunkiympariston-toimiala/kaupunkiympariston-yhteystiedot-ja#kaupunkiympariston-asiakaspalvelu
Seuraavissa teoksissa on saamelaisten asutushistoriaa, perinnöllisyystiedettä ja suomalaisten geenitutkimusta.
Pohjan poluilla : suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan, 1999 (tässä esim. artikkeli Saamelaisten esiintyminen Suomessa varhaishistoriallisten lähteiden ja paikannimien valossa)
Etelä-Pohjanmaan historia 1-2 sisältää luvun Lappalaisten jälkiä Etelä-Pohjanmaalla
Karl Nickul: Saamelaiset kansana ja kansalaisina. 1970
Lappi. 4, Saamelaisten ja suomalaisten maa, 1989
Ennen, muinoin : miten menneisyyttämme tutkitaan, 2002 (tässä esim. artikkeli Saamelaisten juuret)
Kalevi Wiik: Suomalaisten juuret, 2004
Kalevi Wiik: Genetiikkaa sukututkijoille ja väestöjen juurtenetsijöille, 2009
Kalevi Wiik: Mistä suomalaiset...
Hei,Cineastin Etusivulla valitse yläpalkista A-Ö, jossa pääset näkemään koko elokuvalistauksen. Tässä näkymässä on yläosassa rajausvaihtoehtoja: lajityyppi, vuosi, imdb-pisteytys, kieli ja ikäraja. Kielivalinta valinta tarkoittaa nimenomaan ääniraidan kieltä. Pudotusvalikossa joutuu valitsemaan "näytä lisää", jolloin sieltä löytyy myös Norja. Näin pitäisi onnistua.
Ensinnäkin sinun kannattaa tarkistaa kirjastosta tai HelMet-verkkokirjastosta omista tiedoistasi, onko kyseisen kirjan laina uusittu jo kolme kertaa. Jos uusimiskertoja on vielä jäljellä, sinun kannattaa uusia laina. Näin saat lisää etsimisaikaa; ehkä kirja sittenkin löytyy jostain.
Jos kirjaa ei kuitenkaan löydy, sinun pitää korvata se. Voit kysyä lähimmästä kirjastosta, mikä kirjan korvaushinta on. Maksun voit maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Jos on kyse niin uudesta kirjasta, että sitä vielä myydään kirjakaupoissa, voit myös korvata kadottamasi kirjan toisella vastaavalla teoksella, mutta asiasta on sovittava erikseen kirjaston kanssa.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/
Iida Turpeista ei palkittu yhdestä novellista, vaan kokoelmasta tekstejä. Kilpailun tuomaristo (Siri Kolu, Anne Leinonen, Pirkko Heikkinen) luonnehti perusteluissaan Turpeisen tekstejä mm. seuraavasti: "Viimeiseen asti hiottu ja jäsennelty kokoelma, jonka tekstit hakevat rohkeasti rajaa tiiviin proosailmaisun ja runollisen monimerkityksisyyden välillä. Teksti on kuulasta, ilmavaa, ajatuksia herättävää ja jättää tilaa tulkinnalle. Kirjoittajalla on tunnistettava omaääninen lause. Kokoelma on teoksena punnittu ja täysin julkaisuvalmis."Tietokantoihin tekemieni hakujen perusteella Iida Turpeiselta ei löydy julkaistuja novelleja.JH Erkon kirjoituskilpailu (erkonkilpailu.net)
Linkola puhuu kivikirveestä ainakin kirjoituksessa Tekniikan sietämätön onnettomuus. "Kivijalkaperustelu tekniikalle on, että se helpottaa elämää. Helpottaa ja helpottaa, keksintö keksinnöltä aina vain helpommaksi. Helppo, helpompi, helpoin. Todellisuudessa ihminen on kivikirveestä lähtien ollut maapallolla ylivoimainen olento vailla kilpailua, otus jonka elämä on ollut luonnottoman ja epätoivoisen helppoa. Siitä lähtien ihmisen todellinen ongelma on ollut fyysinen helppous, tarkoituksettomuus, juurettomuus, turhautuneisuus."Alun perin Tekniikan sietämätön onnettomuus julkaistiin Suomen kuvalehden numerossa 3/1994. Se sisältyy myös Linkolan lehtikirjoituksista koottuun kirjaan Voisiko elämä voittaa (Tammi, 2004).
Hieman epäselvä kuva, mutta näyttää kovasti punkilta eli puutiaiselta.Niitä on tänä vuonna tavallistakin enemmän. Linkki YLE uutinen 16.7.2025THL kehottaa hankkimaan puutiaisaivotulehdusrokotteen. Rokotetta tarjotaan suuren riskin alueilla ilmaiseksi. Linkki Rokotustieto sivustolle.
"Siivekäs askel ja tappava tahti, / kello ja kierros, - kas siin' oli mahti / voittojes' - mainehen laakeroimain, / korpien kohdusta koottujen voimain."
Nämä ovat säkeitä Reino Hirvisepän (Palmroth) kirjoittamasta Paavo Nurmelle omistetusta runosta 'Hiilimurskan kuningas' (1924). Nurmen 40-vuotispäivänä 13. kesäkuuta 1937 se julkaistiin Helsingin Sanomissa nimellä 'Paavo Nurmelle hänen täyttäessään 40 vuotta 13.6.37'.
Hirvisepän urheiluaiheisten runojen kokoelmassa Ateenasta Roomaan (Gummerus, 1959) alunperin kahdestatoista säkeistöstä koostunut 'Hiilimurskan kuningas' on yhtä säkeistöä lyhyempi. Kirjoittajan käyttämällä nimimerkillä Palle julkaistu runo- ja kuplettikokoelma Pallen parhaat : "kulttuurikuplittajan" kuusi...
Näyttäisi siltä, että tämä repliikki on vuoden 1939 elokuvasta The Wizard of Oz. Repliikin lausuu Lännen paha noita kohtauksessa, jossa Dorothy on juuri saapunut Ihmemaahan ja talo murskannut Idän noidan. Frank Baumin alkuteoksessa Lännen paha noita ei ole tässä kohtauksessa paikalla, enkä löytänyt repliikkiä myöskään kirjan myöhemmistä kohtauksista, joissa on sekä noita että Dorothy. HBO Maxilla tällä hetkellä saatavissa oleva tekstitys kääntää repliikin näin: "-- vien sinut, kaunokainen, ja koirasi myös!" Käännös on saattanut elokuvassa vaihdella esityspaikan ja -ajankohdan mukaan, tv-lähetyksissä tai DVD-julkaisuissa on voitu käyttää eri tekstitystä.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Suomen kirjallisuuden käännökset-tietokannan mukaan ei Hymyilevä Apollo-teosta ole käännetty eikä käännösoikeuksiakaan ole myyty. FILIn ylläpitämä käännöstietokanta ei kuitenkaan sisällä yksittäisten runojen käännöksiä.
Hymyilevästä Apollosta on ainakin yksi ruotsinnos antologiassa Skapa den som inte finns : hundra år av finsk lyrik i tolkningen av Torsten Pettersson (Schildts & Söderströms, 2012), s. 119 – 127.
Netistä löytyy myös lyhyt otos runoelmasta ruotsinnettuna Svenska Dagbladetin sivuilla https://www.svd.se/extas-och-svarmod
Näiden tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Marcel Carnén vuonna 1960 ohjaama ranskalaiselokuva Terrain vague (suom. Uhma, engl. Wasteland).
Elokuva on tullut Suomen ensi-iltaan 7.7.1961.
Elokuvasta ja sen juonesta esimerkiksi frenchfilms.org-sivustolla.
Se osa evakoista, joka ei ollut saanut elantoa maataloudesta, alkoi siirtyä jo varhaisessa vaiheessa asutuskeskuksiin työtä etsimään. Suuri osa siirtoväestä ei ollut palannut Karjalaan jatkosodan aikana. He olivat työllistyneet eri paikkakunnille jo ennen Karjalan luovuttamista. Kaupungeissa ja muissa asutuskeskuksissa koettiinkin asuntopulaa sodan jälkeen. Siirtoväen asuttamisen vastaava viranomainen oli sisäasianministeriön siirtoväenasiainosasto.
Lähteet:
Karjala 4 : Karjalan vaiheet (1983)
Palomäki, Antti: Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen (2011)
Siirtoväen sopeutuminen (1952)
Virolainen, Johannes: Karjalaiset Suomen kohtaloissa (1988)
Tarkoitat ilmeisesti Helsingin Hakaniemessä sijaitsevaa Metallitalona tunnettua rakennusta, jossa sijaitsee Metallityöväen Liiton toimisto? Itse rakennuksella tuskin on ollut suurta merkitystä Suomen taloushistorialle mutta siellä toimivalla Metallityöväen Liitolla toki paljonkin. Liitosta on kirjoittua kolme historiikkia:
Suomen metallityöväen liitto 1961-1983 / Eino Ketola
Suomen metallityöväen liitto 1899-1930 / Johan Koivisto
Suomen metallityöväen liitto 1930-1949 / Karl Gustaf Kunnas
Noista teoksista siis varmasti löytyy tietoa liiton merkityksestä taloushistorian eri käänteissä. Jos taas haluat tutustua yleisemmin Suomen taloushistoriaan teollisuusalojen nousun ajalta, voisi hyödyksi olla Suomen taloushistoria -sarja ja erityisesti...
Suomen esihistoriallinen aika on melkoisen pitkä. Se alkaa jääkaudesta ja jatkuu pohjolan viikinkiajan loppuun ja kristinuskon tuloon. https://web.archive.org/web/20160411022107/http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria
Koska kirjoitettuja lähteitä ei ole, on ihmisten arki jäänyt arvailujen varaan. Emme aivan varmasti tiedä, miten he suhtautuivat vähäväkisiin kanssakulkijoihinsa.
file:///C:/Users/e23lib/Downloads/58694-Artikkelin%20teksti-59976-1-10-20160620%20(1).pdf Ihmiskuvaa voidaan hahmottaa esimerkiksi esinenäyttelyjen perusteella.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/154774/ihmisjak.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Monissa suomen historiasta kertovissa kirjoissa on pieni...
