Suomalaisten nuortenkirjailijoiden teoksia on käännetty englanniksi äärimmäisen vähän. Valtaosa käännetyistä ovat selkeästi lastenkirjoja, kuten Mauri Kunnaksen tai Tove Janssonin teokset. Valitettavasti ei ole myöskään olemassa kattavaa listausta suomalaisista, englanniksi käännetyistä lasten/nuortenkirjoista.
Lastenkirjainstituutti http://www.lastenkirjainstituutti.fi on ylläpitänyt tietokantaa suomalaisten lasten- ja nuortenkirjailijoiden muille kielille käännetyistä lasten/nuortenkirjoista, mutta se ulottuu ainoastaan vuoteen 2008. Sen tietokannasta http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/snhaku.htm voi etsiä kielittäin, mutta englanniksi käännetyt kirjat täytyy poimia hakutuloksesta ja kunkin kirjailijan kohdalla erikseen. Kirjat ovat liki...
Totta on, ettei Remu varsinaisesti osannut englantia.
"Remu ei osannut kieltä eikä pystynyt kommunikoimaan kenenkään kanssa. Muualla olimme esiintyneet tuhansille ihmisille, ja yhtäkkiä olimme englantilaisella klubilla soittamassa kahdenkymmenen hengen yleisölle." (Ile Kallio Hurriganesin epäonnistuneesta Englannin-valloituksesta marras-joulukuussa 1977)
"Kun Remun englanti oli täysin oman mielikuvituksen tuotetta, Cissen piti kirjoittaa kaikki sanat paperille suunnilleen niin kuin ne tuli ääntää. Ulkopuolisista kenties mahdottomalta kuulostava tehtävä onnistui yllättävän helposti. Luultavasti puolittaisen ruotsinkielisyyden myötä englanti istui Cissen suuhun luontevammin. Hän myös osasi omatekoisella foneettisella kirjoitustyylillään...
Yleinen väestönlaskenta toteutettiin vuosina 1950, 1960, 1970, 1975, 1980 ja 1985. Kyselylomakkeet olivat viimeisen kerran käytössä vuonna 1985. Täysin kyselypohjaisia olivat vain vuosien 1950 ja 1960 laskennat. Vuonna 1970 laskennassa käytettiin ensimmäisen kerran henkilötunnuksen avulla joitakin väestön keskusrekisterin tietoja, kuten kansalaisuus-, uskonto- ja syntymäkotikuntatieto. Vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennassa pääosa tiedoista otettiin jo hallinnollisista rekistereistä (väestö- ja verotusrekisteri, kansaneläkelaitoksen rekisteri), ja lomakkeilla kerättiin lähinnä puuttuvia tietoja, kuten työpaikkaa ja ammattia koskevia tietoja.
Henkilölomakkeita käytettiin ensimmäisen kerran väestölaskennassa vuonna 1870. Lomakkeisiin...
Kansalliskirjaston, eli aiemmin Helsingin yliopiston kirjaston, varastokirjasto perustettiin Asikkalan pitäjään Urajärven kartanon maille vuonna 1955. Ennen tätä kirjastolla oli yksitoista varastoa eri osoitteissa Helsingissä. Varastokirjasto perustettiin kirjaston kokoelmien tilanpuutteen takia. Helsingin yliopiston kvestori Eino Kaskimies, joka oli myös Urajärven kartanon ja sen rakennusten omistaman Suomen Muinaismuistoyhdistyksen taloudenhoitaja vaikutti siihen, että kirjasto solmi vuokrasopimuksen Muinaismuistoyhdistyksen kanssa ja alkoi suunnitella varastokirjastoa 1950-luvun alussa kartanon maille. (Lähde: Rainer Knapas, Tiedon valtakunnassa: Helsingin yliopiston kirjasto - Kansalliskirjasto 1640-2010, s. 319-321) Tietoa...
Uudissanaa äärevä käytetään asioista ja ilmiöistä, joiden ääripäät poikkeavat jyrkästi toisistaan. Sana näyttää kotiutuneen erityisesti ilmasto- ja ilmastonmuutosaiheiseen keskusteluun. Puhutaan esimerkiksi "äärevästä ilmastosta".
http://www.kotus.fi/?s=4116#Muotiajamuitailmiit
http://urbaanisanakirja.com/word/aareva/
Lähteet:Katri valan puisto sai virallisesti nykyisen nimensä vuonna 1956. Nimeä tosin ehdotettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1952. Aikaisemmin puistolla, mäellä ei ollut virallista nimeä. Esimerkiksi vuoden 1952 opaskartassa alueella ei ollut nimeä. Aluetta oli kuitenkin kutsuttu Marjatan mäeksi tai Marjatan kallioiksi. Mäen viereen vuonna 1927 rakennettua taloa - Katri Valan kotitaloa - kutsuttiin Marjatantaloksi. Asuntoyhtiön nimi oli Asunto-osakeyhtiö Marjatta. Talon ja alueen nimeen liittyy monenlaisia tarinoita. Niistä yhden mukaan Marjatta-niminen nainen piti talossa bordellia. Toisen tarinan mukaan Marjatta olisi harjoittanut prostituutiota talon vieressä olevalla kalliolla, siis nykyisessä Katri Valan puistossa. ...
Bachin jouluoratorion suomenkielinen teksti löytyy Internetistä osoitteesta esim. Cantores Minores -käsiohjelmasta. Jouluoratorion tekstiä painetussa muodossa on esim. Turun kaupunginkirjastosta pitäisi löytyä parikin versiota jotka on mahdollista tilata kaukolainana: BACH, Johann Sebastian : Jouluoratorio=Juloratorium. (Suom. Sirkka Anttila-Markkanen). 1982. BACH, Johann Sebastian : Johann Sebastian Bachin jouluoratorio. ( suom. Veikko Mäki-Luopa). 2000.
Suomen perustuslaki (731/1999, 128§) toteaa ykskantaan: "Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö." Presidenttiys siis riittää, muita ehtoja – kuten sotilaspalvelusta – ei aseteta.
Keskustelu siitä, miten voi olla ylipäällikkönä, jos ei ole suorittanut asevelvollisuutta, käytiin meillä jo Tarja Halosen presidenttikaudella, jolloin puolustusvoimillamme oli "Rouva Ylipäällikkö", joka – paitsi ettei ollut käynyt armeijaa – oli myös rauhanjärjestö Sadankomitean maksava rivijäsen.
"Ylipäällikkönä toimiminen on Halosen mukaan sujunut hyvin. Epäileviä tuomaita oli vaalien alla kuitenkin paljon:
'Minä en näe mitään ristiriitaa olla ylipäällikkönä. Vaaleissa minulle sanottiin, että ‹mitä siitä...
Niccolò Machiavellin Il principe – teoksen suomennosten vertailu vaatisi käännöstieteen, valtiotieteen ja historian asiantuntemusta sekä italian kielen taitoa. Mitään suomennoksista tehtyä kriittistä vertailua ei löydy.
O. A. Kallion suomennos on vuodelta 1918, mutta vaikuttaa käännösajakohtaan nähden kieleltään yllättävän tuoreelta. Aarre Huhtalan suomennos on vuodelta 1969 ja sen kieli varmaankin aukeaa kuitenkin helpommin nykylukijalle. Käännökset on tehty alkutekstien eri laitosten pohjalta. Huhtalan suomennoksessa on hiukan enemmän selityksiä, jotka ovat hyödyllisiä teoksen ymmärtämiseksi. Antti Hautamäki antaa kuitenkin ymmärtää pro gradu -tutkielmassaan, että Huhtala on painottanut...
Hei!
Etelä-Suomen Sanomia säilytetään Lahden pääkirjaston lehtilukusalissa irtonumeroina vuoden ajan. Vanhemmat lehdet löytyvät lukusalista sidottuina vuosikertoina sekä mikrofilmeinä.
Voit lukea pari kuukautta vanhoja Etelä-Suomen Sanomia myös netistä, kirjaston työasemilla käytössä olevasta ePress-sanomalehtipalvelusta. Käytössä on 60 päivän arkisto. Lehdet ovat luettavissa näköislehti-versioina, jolloin ne ovat identtisiä lehden painetun version kanssa. Palvelussa on mahdollista tulostaa sivuja sekä etsiä hakusanoilla haluttuja artikkeleita.
Palvelu on käytettävissä Lahden kaupunginkirjaston sekä Päijät-Hämeen maakuntakirjastoalueen kirjastojen työasemilla osoitteessa http://www.epress.fi/
Ohessa vielä ESS:n tarkemmat säilytystiedot...
Kylmässä ilmastossa elävät kalat ovat sopeutuneet talven kylmyyteen. Monet kalat eivät talvella juurikaan liiku tai syö, vaan elävät vararavintonsa turvin. Järvien pohjavesi pysyy talvella yleensä +4-asteisena, joten kalat eivät jäädy. Jos vesi jäähtyy sitä kylmemmäksi, jotkin kalat saattavat mennä horrosta muistuttavaan tilaan, ja osa arktisista kaloista selviytyy jopa silloin, kun niiden ruumiinlämpö on alle nollan. Esimerkiksi ruutana pystyy selviytymään jopa hapettomissa ja pohjaan asti jäätyneissä pikku lammissa, koska se pystyy kaivautumaan pohjamutaan jäätymistä pakoon ja lisäksi tuottamaan happea vararavinnoksi keräämästään glykogeenista.
Ks. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/09/kalojen-talvi-elamaa-jaakannen-...
Lastenkirjallisuutta kannattaa hyödyntää myös lähihoitajan työssä. Tarinat auttavat käsittelemään tunteita, sietämään erilaisuutta, tuottavat iloa, elämyksiä ja lohtua sekä
vahvistavat lasta identiteetin rakentamisessa. Hyviä oppaita aihepiiriin ovat esimerkiksi Päivi Heikkilä-Halttusen Lue lapselle!: opas lasten kirjallisuuskasvatukseen sekä
Pirjo Suvilehdon Oi ihana satu: lasten ja nuorten kirjallisuusterapia. Nykylastenkirjallisuus käsittelee ennakkoluulottomasti myös ns. vaikeita aiheita, kuten kuolemaa.
Kirjastosta voi pyytää räätälöityjä kirjapaketteja erilaisista aiheista. Kannattaa myös tutustua Oulun kaupunginkirjaston Lukumetka-sivustoon, joka on suunnattu perheille ja
perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille....
Sävelmän tähän Carl David af Wirsénin tekstiin (https://psalmbok.fi/psalm-539-en-vanlig-gronskas-rika-drakt/) on tehnyt Waldemar Åhlén. Löysin tähän tekstiin kolme suomenkielistä versiota, mutta vain ”Ruotsin kirkon virsikirjassa” (Verbum, [2003], virsi nro 201) ovat kaikki viisi säkeistöä. Laulu on siinä nimellä ”Jo tuuli halki laaksojen”. Säkeistöt 1-4 on suomentanut Pekka Kivekäs ja 5. säkeistön Niilo Rauhala. Laulu alkaa: ”Jo tuuli halki laaksojen käy vehryt viitta yllään”. Nuotissa ”Laulun aika : hengellisen laulukirjan lisäosa” (Aikamedia, 2008) laulusta on kolme säkeistöä ja Sofia Magdalena -kuoron cd-levyn ”Kajo” tekstilipukkeessa säkeistöjä on neljä.
Suomen Kanttorikuoron cd-levyllä ”Laulaen kiitän” laulu on nimellä ”En vänlig...
Tässä romaaneja, jotka löytyvät HelMet-kirjastoista. Suluissa romaanin tapahtumien ajankohta.
Tom Erik Arnkil: Kambyseen kirja (500 eKr)
Wilbur Smith: Niilin noita (1500-luku eKr.)
Wilbur Smith: Joen jumala (1780 eKr.)
Wilbur Smith: Kätketyn haudan arvoitus
Margaret George: Minä, Kleopatra
Karleheinz Grosser: Tamburas kreikkalainen (500 eKr.)
Joan Grant: Siivekäs faarao
Englanniksi löytyy seuraavat:
Nick Drake on kirjoittanut Egyptiin sijoittuvia historiallisia jännitysromaaneja. Myös James Pattersonilta on ilmestynyt historiallinen jännitysromaani The murder of King Tut (1300-luku eKr.). Wilbur Smithiltä löytyy englanniksi lisää Egypti-aiheisia romaaneja. Tässä vielä muita:
Michelle Moran: Cleopatra's daughter (100-luku eKr.)
Michelle...
Kynäjalavan nimen alkuosa ei liity kyniin, puun hyötykäyttöön kylläkin. Nimen taustalla on puun kansankielinen nimitys "kynneppää". Kynnäppää on Lönnrotin sanakirjan mukaan eläinruumiissa oleva paksu jänne. Yhteys kynäjalavan ja jänteen välille löytyy puun taipuisuudesta ja sitkeydestä. Nämä ominaisuudet ovat antaneet sille hyvin tärkeän erikoiskäytön: kynäjalavan rungoista tai suoramuotoisista oksista valmistettiin luokkeja (kaaria, joilla hevosen länget rahkeiden välityksellä kytkettiin aisoihin). Kynneppääluokkien sanottiin kestävän "niin kauan kuin ilkeää pitää" ja niistä maksettiin jopa 100 markkaa (1930-luvun hintatason mukaan).
Kynäjalava-nimi esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1860 Lönnrotin Suomen kasvistossa.
Lähteet:
Pohjolan...
Kirjastokorttisi mukaan ilmoitus tulee sinulle tällä hetkellä sähköpostitse. Ilmoitus voi tulla myös postitse tai tekstiviestillä. Tekstiviesti on maksullinen, muut ilmoitustavat ovat ilmaiset. Jos osoitteesi tai sähköpostisi muuttuvat, sinun on ilmoitettava siitä kirjaston henkilökunnalle tai tehtävä muutos omiin tietoihin verkkokirjastossamme www.helmet.fi. Mikäli haluat ilmoitukset tekstiviestinä, tiedot tekstiviestien käyttöönotosta löytyvät helmetistä kohdasta ohjeita.
Onnea tyttären syntymän johdosta!
Leevi-nimi on raamatullinen ja pohjautuu ilmeisesti heprean kielen sanaan lawa, joka tarkoittaa uskollista. Suomessa nimen yleisyys liittyy myös Lars Levi Laestadiukseen, lestadiolaisuuden ruotsalaiseen perustajaan. (Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
Naispuolista vastinetta nimellä ei taida olla. Ääntämyksellisesti lähinnä olisivat ehkä Leea, Leena ja Leeni.
Itsekin käytän suurin piirtein ohjeissa kerrottua tapaa. ”Viikkaukset” eivät siksi sanoneet minulle mitään, mutta kävin konsultoimassa kirjastomme muovittamon työntekijöitä, ja he osasivat heti sanoa, mistä siinä on kyse. Sanallisesti tätä voi olla hiukan vaikea selittää.
”Viikkausten” tekemiseksi ei muovia saa laittaa aluksi kiinni kirjan takakannen ulkoreunaan vaan alkaa painaa suoraan muovia kanteen kiinni. Se voi tehdä kaltaiselleni kömpelösormiselle homman hiukan vaikeammaksi kuin muovin kiinnittäminen heti kirjan reunaan. Kun muovi on kiinnitetty kansiin, käännetään nurkissa oleva muovi kolmiomaisesti kannen sisäpintaan. Sitten vain taitellaan ala- ja yläreunat sekä sivureuna kiinni kannen sisäpuolelle ja saadaan ”viikkaukset” kannen...
