Isommalla fonttikoolla painetut teokset löytyvät hakemalla "isotekstiset kirjat". Venäjäksi näitä ei juurikaan julkaista, joten emme ole voineet myöskään hankkia niitä kirjaston kokoelmiin. Kovakantisissa kirjoissa on yleensä suurempi fonttikoko kuin pehmeäkantisissa. Haku Kuolleet sielut venäjäksi Helmet-kokoelmastaIkävä kyllä kansallisessa e-kirjastossa ei näyttäisi ainakaan tällä hetkellä (10.1.2025) olevan Gogolin Kuolleita sieluja, vaikka siellä useita klassikoita löytyykin venäjäksi. E-kirjoissa fonttikoon voi säätää itselleen sopivaksi.
Suomen kansallisbibliografian mukaan Suomen metallityöväen liiton historiikkeja on kolme: Koivisto, Johan, Suomen metallityöväen liitto 1899-1930 vuodelta 1963, vuonna 1974 ilmestynyt Suomen metallityöväen liitto 1930-1949, jonka tekijä on Karl Gustaf Kunnas, sekä Johan Koiviston vuonna 1987 ilmestynyt teos Suomen metallityöväen liitto 1950-1960. - Niiden saatavuus selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Singerin C-sarja valmistettiin Saksassa Singerin Wittenbergin tehtaalla vuosina 1904-1943. Muista sarjoista poiketen C-sarjan koneiden valmistusvuotta ei pysty selvittämään sarjanumeron perusteella, sillä toisen maailmansodan jälkeen Wittenberg jäi Itä-Saksan puolelle ja Venäjä takavarikoi tehtaan koneet. Sarjanumeroista ei jäänyt rekisteriä. Tehtaassa valmistettiin yhteensä arviolta noin 6,5 miljoonaa konetta.
Singersewinginfo.uk.co -sivuston mukaan Internetistä on löydettävissä listoja C-sarjan numeroista, mutta ne perustuvat arvioihin eivätkä ole alkuperäisiä eivätkä paikkansapitäviä.
Singersewinginfo.uk.co: https://www.singersewinginfo.co.uk/wittenberge/
International Sewing Machine Collectors' Society: http://ismacs.net/...
Kyseessä on varmaan pikkuleipä nimeltään Jönköpingsbröd. Se tunnetaan myös nimellä Sirapskakor ja Kolasnitt. Suomeksi ohjeen voi löytää nimellä Nekkuviipaleet. Netissä on tälle kahvileivälle useita ohjeita, tässä suomeksi yksi: https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/401550/Nekkuviipaleet/
Jos Helmet-kirjastokorttia ei käytetä kolmeen vuoteen, asiakastiedot poistetaan kirjastojen rekisteristä. Kortilla ei saa myöskään olla selvittämättömiä lainoja ja maksuja. Kortti ei siis ole "ikuinen".
ekisterissämme, sinun pitäisi käydä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, niin saat uuden kortin. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Voit myös tehdä Helmetissä ennakkorekisteröitymisen alla olevasta linkistä.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Päättelen, että tuskailet uuden finna.helmet.fi-sivuston kanssa. Ihan alkuun ei ehkä kannata mennä tarkennettuun hakuun. Minä etsisin elämäkerrat ja muistelmat erikseen. 1. Kirjoita hakuruutuun elämäkerrat 2. Klikkaa hakuruudussa olevaa pientä kolmiota, jolloin sen alta avautuu nelikohtainen valikko. Valitse aihe. Tällöin olet hakemassa teoksia, joiden sisältönä / lajityyppinä ovat elämäkerrat.3. Klikkaa suurennuslasia, jolloin järjestelmä tekee sinulle haun (yli 14 000 teosta).4. Ryhdy rajaamaan hakutulosta. Käytä hyväksesi vasemmalla olevaa RAJAA HAKUA -otsikon alla olevia rajausmahdollisuuksia.5. Klikkaa KIELI -valikko auki klikkaamalla ja valitse suomi (vähän yli 6000 teosta)6. Valitse AINEISTOTYYPPI-valikon alta KIRJA....
Mikäli olet antanut kirjaston asiakastietoihin sähköpostiosoitteesi, voit pyytää lähettämään siihen uuden tunnusluvun. Pyynnön voi tehdä HelMetissä sivulla, jolla kirjaudutaan omiin tietoihin.
Mikäli kirjaston asiakasjärjestelmässä ei ole sähköpostiosoitettasi, niin voit uusia lainasi soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jörn Donnerin dokumentista Perkele! Kuvia Suomesta (1971) on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa myös Helmet-kirjastojen kokoelmista.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1897359?sid=5026984423Dokumentti ja sen jatko-osa Perkele 2 - Kuvia Suomesta (2017) ovat katsottavissa myös Yle Areenassa:https://areena.yle.fi/1-3995065https://areena.yle.fi/1-3995065
Teoksesta Maailman hauskin kuvasarjalehti: Aku Ankka -lehti 50 vuotta (toim.Juhani Tolvanen, Helsinki Media 2001) löytyy esim. seuraavia tilastotietoja suomalaisen Aku Ankan 60-luvun levikistä:
Vuosi Levikki
1961 136 667
1962 140 707
1963 141 467
1964 146 109
1965 171 141
1966 192 575
Teoksen saatavuustiedot löydät Helmet-aineistotietokannasta,http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=maailman+hauskin+kuvasarjal…
Kyseessä voisi olla Vasili Peskovin tositapahtumiin perustuva teos Taigan erakot, joka kertoo Siperiassa eläneestä Lykovien perheestä. Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1993.
Herra I. Murimuri esiintyy Raija Orasen kirjassa Möttönen ja Vehtaaja (Weilin + Göös, 1979). Maailmanmatkaaja Möttösestä ja kirjoituskone Vehtaajasta kerrotaan myös kirjassa Melkoinen Möttönen (Weilin + Göös, 1984).
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston vastaanotosta voi lainata kausikortin Turun filharmonisen orkesterin Deluxe-sarjan konsertteihin sekä Turun kaupunginteatterin esityksiin. Lainaaminen onnistuu, kun asiakkaalla on voimassa oleva kirjastokortti. Kirjastossa on jokaiseen listattuun esitykseen ja konserttiin tarjolla kaksi kausikorttia. Asiakas voi lainata kausikortin sekä itselleen että yhdelle avecille.
Kausikorttien säännöt:
asiakas voi lainata kausikortin vain kerran kevätkaudella
ei varaus- tai uusintamahdollisuutta
lainaus ja palautus lainattavaan yksikköön
korttien saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta vaskikirjastot.fi hakusanalla kausikortti.
Lisätietoja:
http://www.turku.fi/uutinen/2020-01-07_lainaa-kirjastosta-...
Etsitty kirja saattaisi olla Camilla Gripen Kynänpätkä (Kirjalito, 1977). Siinä Kaisalla on isoisältä saatu kynäkotelo ja siellä kynänpätkä, jonka toinen pää on sininen, toinen punainen. Äiti lainaa kynää ja panee alulle tapahtumasarjan, jossa kynä kiertää henkilöltä toiselle - opettajan käsissäkin se käy. Lopulta kynänpätkä päätyy Tiina-nimiselle tytölle, joka kohtaa Kaisan...
https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-lapsena-mummulassa-1980-luvulla?language_content_entity=fi
"Norsupyssyksi" kutsuttiin asesuunnittelija Aimo Lahden kehittelemää 20 mm panssaritorjuntakivääriä L-39. Asetta kehitettäessä vaatimuksena oli, että luodin tuli läpäistä 30 mm:n panssari. Yli 800 m/s luodin lähtönopeudella ja VKT:n kehittämällä 148 gramman painoisella panssariluodilla saatiinkin riittävä läpäisykyky 1930-luvun lopun panssarivaunuille.Sotien jälkeen aseita myytiin keräilijöille pääasiassa Amerikkaan, jossa siihen on edelleen saatavana mm. patruunoiden latausvälineitä. Harrastelijat ampuvat pitkän matkan tarkkuusammuntoja tällä 500–600 metriin tarkasti ampuvalla aseella. | 20mm Lahti L39 Antitank Rifle (Shooting & History) (youtube.com)Lähde: Timo Hyytinen, Aimo Lahden asekeksinnöt
Suomen kirjastoista ja kirjastopalveluista Suomessa saa tietoa sivustosta http://www.kirjastot.fi . Sivuston kautta pääsee mistä tahansa käyttämään niitä kirjastopalveluita, jotka ovat Internetin välityksella käytettävissä. Merkittävä kirjastopalvelu, jota voi käyttää missä tahansa ovat verkossa julkaistut aineistoluettelot. Kirjastot.fi:n kanavalla Kirjastot löytyy pääsy Suomen kirjastojen aineistotietokantoihin, http://www.kirjastot.fi/kirjastot . Lisäksi toimii monihakupalvelu, jonka kautta voi hakea lähes kaikkien Suomen kirjastojen materiaalia, http://www.kirjastot.fi/monihaku .
Kirjastot.fi tuottaa tiedonhakupalveluita Makupalat http://www.makupalat.fi sekä verkkotietopalvelu, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu ....
Kyseinen kirosana ei vaikuta olevan yleisessä käytössä, sillä siitä ei löytynyt juurikaan tietoa. Ainoa maininta siitä näyttää löytyvän Iltasanomien artikkelista, jossa listataan Suomen suosituimpia kirosanoja: https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008863243.html
Kotimaisten kielten keskuksella on verkkolomake, jonka kautta voi kysyä kysymyksiä liittyen mm. sanojen alkuperään: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Sukupuolineutraalia sanaa, joka vastaisi ilmaherruutta, ei tutkimistani lähteistä löytynyt. Kelvollisin vastaani tullut ilmaus on "valta-asema ilmassa".
Pikainen nettihaku nosti esiin Maisteritutkielman. Kallas Lukka: Pyhä nimessä ja paikassa 2022. Siinä mainitaan Kouvolan Pyhäjärvi ."Kouvolan Pyhäjärven poikki kulkee maakunnan raja. Sen rannoilla ja Hiidensaaressa on löydetty esihistoriallinen asuinpaikkoja, muinaishauta, muinaislinna ja kalliomaalaus. Hiidensaaressa on kohouma Hiidenvuori ja saaren eteläpuolella Hiidensalmi. Sen ympäristössä on myös Kirkko-nimiä, kuten viereinen vakavesi Kirkkojärvi, Kello-nimiä ja Nais-nimiä. Muita nimiä on Sorronniemi, Pirunkallio, Pahasaari, Rajasuo ja Pappilanharju. Nimiarkistossa järvestä kerrotaan, että ”ne esi-isät uhrail tääl jaalon puolisil rannoil – ne usko et ne pahat henget väistä nee kauas niit uhritulii” (NA 1958)." Linkki...
Sangen lähelle etsittyä runoa osuu Valto Saran Kissojen serenadi, joka alkaa seuraavasti:
"Maj, pikkuinen neiti naapurimaan,
sotaorpona jäänyt Karjalaan,
elokuisena iltana ikävissään
tuvan rapuilla istui yksinään."
Runo sisältyy Saran kokoelmaan Hilpatapaa!
