Ainakin yksi opinnäytetyö löytyy, jossa aihetta käsitellään: Pölyttäjähyönteiset osana kavillisuuden monimuotoisuutta: case Korkeasaaren eläintarha / Nora Ruuth (Hämeen ammattikorkeakoulu, 2019) Opinnäytetyö on myös verkossa luettavissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/190934/P%c3%b6lytt%c3%a4j%c3%a4hy%c3%b6nteiset%20osana%20kasvillisuuden%20monimuotoisuutta%20Case%20Korkeasaaren%20el%c3%a4intarha_NoraRuuth.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Mitään yleispätevää niksiä ei ole.
Voi kokeilla pehmeällä pyyhekumilla hankaamista.
Hieman ronskimpia kenoja ovat varovainen kostutus hintalapun kohdalta tai hiustenkuivaajalla kuivaaminen.
Lisäksi tarvitaan kohtuullisen pitkät kynnet, joilla lapun voi varovasti ja vähän kerrassaan rapsuttaa irti.
Joskus voi olla turvallisinta liimata toinen tarra hinnan päälle.
Ylen uutisissa ongelmaa on pohdittu 16.12.2009
Kuvakirjoja, joissa on aiheena toisen vanhemman muuttaminen ulkomaille, löytyy varsin vähän. Sen sijaan ikävästä, erossa olemisesta, kaipauksesta ja vanhempien avioerosta löytyy runsaasti kuvakirjoja. Tähän on poimittu muutamia, jotka saattaisivat sopia.
- Katri Tapolan kuvakirjassa Siinä sinä olet isä on muuttanut ulkomaille töihin. Kirjassa käsitellään lapsen kaipausta ja vanhemman poissaoloa.
- Anne Boothin Lähetän sinulle haleja -kirjan kuvauksen mukaan "kirja lohduttaa kaipaavaa sydäntä ja koskettaa kaikkia, jotka joutuvat olemaan erossa omasta rakkaastaan."
- Hannamari Ruohosen Kadonnut äiti -kuvakirjaa kuvaillaan näin: "Liikuttava, hellä ja lämpimän värikylläinen kuvakirja kertoo pienen lapsen...
Reino Helismaan kirjoittamia Laiska-Lassin seikkailuja lähetettiin radiossa vuosina 1954-1963 12 kappaletta:Laiska-Lassi ja kultakuumeLaiska-Lassi ja lapionvarsiLaiska-Lassi ja Villin Lännen postiLaiska-Lassi ja saluunan aarreLaiska-Lassi ja LunkentusLaiska-Lassi ja seitsemäs pykäläLaiska-Lassi ja Surma-Slimin orkesteriLaiska-Lassi ja Surma-Slimin eläintarhaLaiska-Lassi ja Surma-Slimin ohjusLaiska-Lassi ja ”Lännen Ruusu”Laiska-Lassi ja Murto-Masonin satanenLaiska-Lassin poikaLaiska-Lassina esiintyi Kauko Käyhkö ja muissa rooleissa esimerkiksi Auvo Nuotio ja Teijo Joutsela. Ylen Areenassa näistä hupailuista ovat tällä hetkellä kuunneltavissa ”Laiska-Lassi ja Surma-Slimin orkesteri”, ”Laiska-Lassi ja Surma-Slimin ohjus”, ”Laiska-Lassi ja...
Hei!
Täältäpä löytyvät Kuopion kaupunginkirjastoon hankitut mikrokortti- ja mikrofilmiluettelot:
http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/050407095326310/$File/sukutu…
Nettiosoite löytyy myös kirjastomme kotisivun kautta, kohdasta Hakemisto kirjaston palveluista ja sieltä kohta Sukututkimus.
Mikrofilmejä voi lukea pääkirjaston lehtisalin sukututkimushuoneessa. Mikrofilmien lukulaite on hyvä varata etukäteen,
ks. http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/110806120441050?OpenDocument
Valmistaja on saksalainen Wilhelm Kagel Keramik (Wilhelm Kagel Pottery).
Yrityksen perusti Gnoienissa Mecklenburgissa syntynyt Wilhelm Kagel (1867-1935). Hän opiskeli Munchenissä fresko- ja koristemaalausta. Alunperin maalarina työskennellyt Wilhelm perusti 1892 oman pajan Partenkircheniin. Hänen poikansa, myöskin Wilhelm Kagel (1909-1987 tai 1988) opiskeli käsityötaidon vanhempiensa yrityksessä vuosina 1924-1926. Vuodesta 1935 keramiikkatehdas siirtyi pojille Wilhelmille ja Eugenille. Tehtaan toiminta päättyi arvioilta noin vuonna 1987/88.
Kuvien perusteella kyseessä saattaa olla krakleeraustekniikalla valmistettu tuote. Tekniikalla jäljitellään halkeillutta ja kuluneen näköistä maalipintaa.
Ainut suomennos, jonka löysin on vuodelta 2006 Kun puhun sinulle / [Michael] Leunig ; [suomennos: Hanna-Mari Latham] Helmet
Finna-haku löysi Kuhmoisten kirjastosta 2001 valmistuneen Curly pyjama letters. Finna
Runo löytyy teoksesta Kysy hiljaisuudelta itseäsi (Anhava, Helena: Kysy hiljaisuudelta itseäsi, Otava 1974, ISBN 951-1-01685-7). Myös kokoelmasta Runot 1971-1990 löytyy sama runo (Anhava, Helena: Runot 1971-1990, Otava 1990, ISBN 951-1-09615-X).
Turun kadunnimistä löytyy muutama teos:Turun katuja ja toreja : nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään (2011)https://vaski.finna.fi/Record/vaski.694843?sid=5164966529Levo: Tuula Turun henkilönnimipohjaiset kadunnimet (1986)https://vaski.finna.fi/Record/vaski.240119?sid=5164966529
Yhdysvalloissa kouluvuosi vaihtelee jonkin verran osavaltion mukaan, mutta keskimäärin lukuvuodessa on 180 koulupäivää. Kevätkauden viimeinen päivä vaihtelee myös, mutta publicholidays.us-sivuston mukaan ainakaan niiden koulujen kohdalla, joita tarkastelin, yksikään lukuvuoden viimeinen päivä ei ollut lauantai.
Alla linkki sivustolle:
https://publicholidays.us/school-holidays/
Onnistuneen puheen laatimista ja pitämistä käsittelevät monet käytöksen ja puhetaidon oppaat. Esimerkiksi Eija Kämäräisen "Hyvä käytös, hyvät tavat" ja Sirkka Lassilan "Uusi käytöksen kultainen kirja" sisältävät luvun puheiden yleisistä periaatteista. "Sanankäytön pikkujättiläinen" käsittelee aihetta astetta yksityiskohtaisemmin useiden esimerkkipuheiden avulla. Muita puheen pitämistä käsitteleviä kirjoja ovat mm. Robert G. Phillipsin "Nouse ja pidä puhe!", Malcolm Kushnerin "Esitystaito keltanokille" ja Matti Peltosen "Puheopas". Kaksi jälkimmäistä tosin painottuu itse puheen pitämisen sijasta enemmänkin esiintymistaitoon.
Helmet-aineistohaussa puheen pitämistä käsittelevät kirjat löytyvät käyttämällä asiasanoja "puheet", "käytösoppaat"...
Emme osanneet kuvan perusteella ehdottaa tiettyä lajia. Tarjoamme kirjaston teoksia, joiden avulla lajin määritys voi onnistua.
Helmet-kirjastossa on lainattavissa kodin tuholaisista kertovia tietokirjoja, tarkista ja varaa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stuholais*__Orightresult__U…;
Helsingin kaupungin nettisivuilla on myös kuvia sisätilojen tuholaisista, näistäkin sivuista voi olla hyötyä toukkaa tunnistaessa:
https://sisatilojentuholaiset.fi/
Näin yleisen kirjaston puolella lähtisin liikkeelle tästä teoksesta:
Hämäläinen Riku, Wikström Tiina. (2004): Pohjois-Amerikan intiaaniuskonnot. SKS.
Toinen hyvä yleisesitys:
Andersson, Rani-Henrik & Henriksson Markku (2010): Intiaanit: Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia. Gaudeamus.
Jälkimmäisessa teoksessa on kattava lähdeluettelo, josta löytyy runsaasti lisää luettavaa. Suuri osa aineistosta on englanninkielistä.
Lisää yliopistotasoista tutkimusta voi etsiä yliopiston kirjaston aineistohausta, vaikkapa hakusanoilla "native american studies".
Sana on varmasti samaa juurta kuin verbi volahtaa, jonka merkitys Nykysuomen sanakirjan mukaan on ulahtaa tai ulvahtaa. Myös Nykysuomen sanakirjan esimerkkilauseet volahtaa-sanan kohdalla olivat kansansaduista. Kysymäsi kohdat voisivat siis kuulua "ulvonko ääneen" ja "älä ulvo".
Kirjasampo määrittelee historiallisen romaanin näin: "Historiallinen romaani on yksinkertaisesti määritellen romaani, jonka tarina sijoittuu menneisyyteen. Kyse on aina kirjoitushetkestä: jos kuvataan kirjoitushetken kanssa samana aikakautena tapahtuneita asioita, on puolestaan kyse aikalaiskuvauksesta. Historiallisen romaanin tarkka määrittely on kuitenkin vaikeaa. Monissa muissakin lajityypeissä liikutaan menneillä vuosisadoilla – esimerkiksi lännentarinoissa. Lisäksi historialliseen romaaniin kuuluu monia erilaisia alalajeja: historiallinen rikosromaani, historiallinen rakkausromaani, historiallinen seikkailuromaani, historiallinen fantasiaromaani, historiallinen aateromaani jne. Lisäksi on olemassa useita lajityyppimäärittelyjä...
Jatko-osat näyttävät valitettavasti kadonneen (tai tilausta ei ole voitu toimittaa.)
Yritämme toki hankkia kokonaisia sarjoja, mutta aina emme siinä onnistu. Voi olla, ettemme huomaa sarjan uusinta osaa tilausta tehdessämme tai emme huomaa viimeisen kappaleen katoamista.
Jos kirjan julkaisemisesta on jonkin verran aikaa, saattaa painos olla loppu. Joudumme odottelemaan uutta painosta.
Onneksi Mary E. Pearsonin kirja on aika uusi. Emme vain ole huomanneet, että ainut kappale on kadonnut. Siitä kannattaa tehdä hankintaehdotus. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Joskun myös kirjan ilmestyminen lykkäytyy tai jostain syystä sopimustoimittajamme ei ole saanut kirjaa listoilleen. Amanda Foodyn kirja saattaa olla...
Suomen kuvalehti ilmestyi 13.4.22 kaksoisnumerona 15 -16. Kyseinen numero on luettavissa useissa Helmet-kirjastoissa sekä eMagz-palvelussa.
Numero 17 ilmestyy 29.4.22.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://helmet.emagz.fi/ext/login/helmet
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto
https://www.mediakortit.fi/mediakortit/suomen-kuvalehti/383/#schedules
Kysymykseen ei selkeää vastausta löytynyt. Tässä joitakin lainauksia ja linkkejä sivustoille, joiden kautta asiaa voi pohtia.
Tieteen kuvalehden sivuilla kerrotaan seuraavaa: ”Metalleilla on usein hyvä lämmönjohtokyky. Kun ihminen koskettaa metallia, joka on kylmempi kuin iho, lämpö alkaa nopeasti siirtyä ihosta metalliin. Iho jäähtyy, ja siksi metalli tuntuu kylmältä.” (https://tieku.fi/ihminen/elimisto/hyva-lammonjohtokyky-saa-metallin-tuntumaan-kylmalta )
Netistä löytyi useita artikkeleita kylmettymisen yhteydestä virtsatietulehduksiin, mutta näissä lähes kaikissa kumottiin näiden välinen yhteys urbaanilegendana. Esimerkiksi terveyskirjasto kertoo seuraavaa: ”Vastoin yleistä uskomusta kylmettyminen ja uiminen eivät lisää...
Elokuva on vapaasti katseltavissa Elonet-palvelun kautta. Voit katsoa elokuvan itse sieltä. Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tarjoama tietokanta ja suoratoistopalvelu. Elonetin elokuvatarjontaan kannattaa tutustua. Elonet.fiElonet - kuu on vaarallinen
