Hei!
Saa tuoda jos kirjastossa on kirjankierrätyspiste. Valitettavasti tekijänoikeuksien takia niitä ei voi tarjota kirjastoille lainakokoelmaan otettavaksi. Sellon kirjastossa Espoossa olisi ehkä eniten potentiaalisia ottajia, koka siellä on suuri venäläinen kokoelma. Tikkurilan kirjastossakin on taas kierrätyskärry. Muista kirjastoista kannattaa varmuudeksi kysyä ovatko ne jo palauttaneet kirjankierrätyspisteensä, koska monesta paikasta ne otettiin koronan takia pois.
Japani kuuluu niihin maihin, joilla ei ole kotimaisia öljyvaroja.
Käyttökelpoisen katsauksen Japanin energiataloudesta – nimenomaan öljyn näkökulmasta – voi lukea Paul Robertsin kirjasta Kun öljy loppuu : uuden energiatalouden vaihtoehdot. Roberts huomauttaa Japanin olleen jo kauan tuontiöljyn varassa ja toteaa kotimaisten öljyvarojen puutteen johtaneen maassa sekä energiatehokkaan politiikan omaksumiseen että niukasti energiaa kuluttavan elämäntavan hyväksymiseen.
Valitettavasti tätä kirjaa ei näytä olevan Suomen julkisissa kirjastokokoelmissa ollenkaan. Monia muita samannimisiä kyllä löytyy, mutta ei juuri tätä Silvestren tekemää. Periaatteessa sen voisi saada kaukolainaamalla, mutta etukäteen on vaikea tietää lopullisia kustannuksia, jotka voivat nousta kymmeniin euroihin, maksuttomia ulkomaisia kaukolaionoja ei taida enää Ruotsia kauempaa saada. Toisaalta Ranskan Amazon myy teosta 28 eurolla, joten se saattaisi olla järkevin vaihtoehto tässä tilanteessa.
Heikki Poroila
Vaalien yleisjärjestelyistä kunnissa vastaa keskusvaalilautakunnat. Voit siis kysyä asiaa sen kunnan keskusvaalilautakunnasta, jonka äänestyskoppien säilytyspaikasta olet kiinnostunut.
Keskusvaalilautakuntien yhteystiedot: https://vaalit.fi/kuntien-keskusvaalilautakunnat
Ainakin seuraavissa mainitsemiesi historioitsijoiden kirjoissa/artikkeleissa käsitellään Suomen ja Venäjän suhteita monista eri näkökulmista:Ylikangas, H. (1998). Suomi itäisen suurvallan varjossa. Teoksessa "...vaikka voissa paistais? : Venäjän rooli Suomessa : juhlakirja professori Osmo Jussilalle 14. maaliskuuta 1998", s. 449-461.Ylikangas, H. (1999). Väkivallasta sanan valtaan: Suomalaista menneisyyttä keskiajalta nykypäiviin. WSOY.Ylikangas, H. (2001). Tulkintani talvisodasta. WSOY.Ylikangas, H. (2007). Suomen historian solmukohdat. WSOY.Vihavainen, T., Kalleinen, K., Ketola, K., Flink, T., Engman, M., Leinonen, M., . . . Suomela, J. (2004). Venäjän kahdet kasvot: Venäjä-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivenä. Edita. (Teoksessa...
Proosaa julkaistaan etenkin kirjallisuuteen erikoistuneissa lehdissä kuten Tähtivaeltaja, Portti ja Nuori Voima.Aikakauslehdissä jatkokertomuksia on julkaistu usein kesäisin, ainakin Me Naiset ja Anna ovat näistä tunnettuja.Nyyrikin julkaiseminen on Wikipedia-artikkelin mukaan lopetettu vuonna 2025, mutta tarkempaa tietoa tai lähteitä asialle en löytänyt.Lukijat, vinkatkaa kommentteihin hyviä proosaa julkaisevia lehtiä!
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on tapana järjestää kokoelmasta poistetun aineiston myyntitapahtuma pari kertaa vuodessa. Muulloin kirjaston aineistoa ei myydä, ja myynnissä on vain jo poistettua aineistoa. Seuraava poistomyynti on syksyllä. Kannattaa seurata ilmoitteluamme.
Gambina on eräs Alkon (tuolloin Alkoholiliike Oy) vanhimmista tuotteista. Se on sekoitettu punaisesta vermutista ja ginistä ja maustettu appelsiininkuorella. Lisätietoa löytyy esim. Viinimaa-sivustolta: https://viinimaa.fi/juomat/vakevat-viinit/gambina.
Pitää mennä sivustolla helmet.fi tarkennettuun hakuun. Siellä 1.hakulaatikkoon tähti, joka tarkoittaa että kaikki mahdollinen. Seuraavaan laatikkoon alavalikosta aihe ja laatikkokohtaan EI jännityskirjallisuus. Jos vielä enemmän haluat karsia niin valitse seuraaviin laatikoihin EI rikoskirjallisuus ja Ei poliisikirjallisuus ja Ei psykologinen jännityskirjallisuus. Nämä ns asiasanat löytyvät www.finto.fi.
Vasemmalta alempaa kohdasta kokoelma valitse äänikirjat. Lisäksi voi toki määritellä tarkemmin valikoista esim. kielen.
Valitettavasti joskus hakutulos ei vaikuta täydelliseltä. Silloin voi rajata lisää hakutuloksen oikealla puolella olevista hakuehdoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt...
Tekijänoikeus koskee kaikkea julkaisemista. Tietoa tekijänoikeudesta löytyy Tekijänoikeus.fi-sivustosta sekä Sanastosta, jonka kautta voi myös hakea julkaisulupaa.Yli 70-vuotta sitten kuolleiden kirjailijoiden tekstejä voi käyttää, ja tekijänoikeus koskee myös kääntäjiä.
Kirjastonhoitaja ei ole sään ilmiöiden asiantuntija, mutta Forecan blogissa esitellyistä sadekategorioista kyseessä voisi olla konvektiivinen sade, koska se voi olla hyvin paikallista.LähdeForeca: Sadekategoriat https://blogi.foreca.fi/2016/02/sadekategoriat/
Eihän Aku Ankka ole poikien kirja, vaan aivan kaikkien! Aku Ankkaa voivat lukea ja lukevatkin tyttöjen ja poikien lisäksi myös aikuiset, jopa hyvinkin varttuneet.
Huoltoasemien bensanhajua rakastava Humppa-Veikko esiintyy ensi kertaa Hotakaisen Lastenkirjassa (1990) ja on jatkanut seikkailujaan Satukirjassa (2004). Yhtye Humppa-Veikot syntyi radion Kankkulaan kaivolla -hupiohjelmaan 1958. Ohjelmassa yhtyeen nimenä oli alun perin Pumppu-Veikot, mutta esiintymisissä ja levytyksissä nimi muuttui Humppa-Veikoiksi.
Kari Hotakaisen teoksissa on usein viitteitä populaarikulttuuriin, kuten esimerkiksi jo novellikokoelman Finnhits (2007) nimessä, joten tuntuisi todennäköiseltä, että nimien samankaltaisuus ei ole sattumaa. Hotakaisen tuotantoa tutkinut Maria Laakso käsittelee väitöskirjassaan Lastenkirjan leikittelyä kielellä ja nonsense-piirteitä. Hän toteaa Hotakaisen lastenkirjoissa olevan runsaasti...
Pääsääntöisyydestä on ehkä vaikeampi löytää esimerkkejä. Ainakin pari nykytaiteilijaa on hyödyntänyt töissään valokuvia eri tavoin.
Kaarlo Stauffer on maalannut viime vuodet lapsuutensa valokuva-albumin tarjoamia aiheita. Stauffer kuvaa projektiaan yritykseksi tuoda asioita salamanvalosta päivänvaloon.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008491807.html
https://helsinkicontemporary.com/artist/kaarlo-stauffer
Espoon Galleria Aarnissa viime vuonna pidetyssä näyttelyssä oli esillä kuvataiteilija Jonna Johanssonin töitä. Maalaukset perustuivat esimerkiksi erilaisten sosiaalisesta mediasta peräisin olevien valokuvien pohjalta työskentelyyn, jossa valokuvan realismi haihtuu ja hälvenee...
Kirjaston on saatava käyttöoikeudet e-äänikirjoihin voidakseen hankkia ne kokoelmiinsa, joten valitettavasti kaikkia e-äänikirjoina ilmestyneitä kirjoja ei saada kirjastojen asiakkaiden luettaviksi. Kirjojen eri formaatit eivät tule kirjastoon yhtä aikaa. Lisäksi kirjastojen e-kirja- ja e-äänikirjakokoelmat ovat paikallisia, eli ne ovat vain tietyn, oikedet hankkineen, kirjastokimpan lainaajien käytössä.
Tilanne voi tältä osin parantua, kun suunniteltu valtakunnallinen e-kirjakokoelma toteutuu. Aiheesta voi lukea Ylen uutisista (5.1.2019):
https://yle.fi/uutiset/3-10583370
Hei!
Kirjaa onkin vaikea löytää Suomesta. Voitte tehdä kaukolainapyynnön. Mainitkaa siinä kieliversiot. Pohjoismaista etsittävä maksaa Vantaalla kympin ja Helsingissä 4 €.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Saattaisi olla Noel Barberin Tanamera, Singaporeen sijoittuva Romeo ja Julia -henkinen sukutarina. Raffles on tässä tarinassa tosin vain toisen perheen perustaman ravintolan nimi.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52061#.WLAstU00OUk
Hei!
Täältäpä löytyvät Kuopion kaupunginkirjastoon hankitut mikrokortti- ja mikrofilmiluettelot:
http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/050407095326310/$File/sukutu…
Nettiosoite löytyy myös kirjastomme kotisivun kautta, kohdasta Hakemisto kirjaston palveluista ja sieltä kohta Sukututkimus.
Mikrofilmejä voi lukea pääkirjaston lehtisalin sukututkimushuoneessa. Mikrofilmien lukulaite on hyvä varata etukäteen,
ks. http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/110806120441050?OpenDocument
Kiitos kysymyksestäsi! Kun naisten äänioikeudesta päätettiin, elettiin Suomessa säätyvaltiopäivien aikaa (aatelisto, pappissääty, porvarissääty ja talonpojat). Naisten äänioikeus (vaalioikeus) sekä vaalikelpoisuus (oikeus olla ehdolla vaaleissa ja tulla valituksi kansanedustajaksi) toteutuivat säädettäessä Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys 1906 (26/1906)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/19060026?search%5Btype%5D=pika&…
Samalla säädettiin Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki (26/1906)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/1906026A?search%5Btype%5D=pika&…
Asiaa valmisteli ensin eduskunnanuudistamiskomitea, jonka mietintö oli pohja eduskuntauudistukselle. Komitea ehdotti yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen...
