Kokeilin juuri omalla puhelimellani ja sain äänikirjan kuulumaan normaalisti.
Keksin vain kaksi selitystä. Ensimmäinen on Elibs-sovellutukseen tullut uusi päivitys. Jos se on asentamatta, saattaa toiminta takkuilla.
(puhelimen kaupasta näet myös päivitystä odottavat sovellutukset)
Toinen ongelma saattaa olla jonkinmoinen jumi. Siitä saattaa päästä kirjautumalla ulos Ellibsistä ja uudelleen sisään.
Jos nämä eivät auta, voit tulla kirjastoon pyytämään apua. Autamme joko lennosta tai varaamme sinulle ajan. Voit varata ajan myös itse netissä .https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Saunalahden_kirjasto/Palvelut/Lainaa_kirjastolainen(49395)
Toivottavati kuuntelu sujuu yhtä iloisissa merkeissä tänäkin vuonna.
Kaj Chydeniuksen japanilaisten pikkurunojen suomennoksiin säveltämä laulusarja Taimen asuu koskessa koostuu eri tekijöiden erillisistä runoista – sarjana ne esiintyvät vain tässä. Kokonaisuuteen sisältyvät runot löytyvät kaikki Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta antologiasta Maailman runosydän. Suurin osa laulusarjan suomennoksista on Tuomas Anhavan; kolme käännöstä on peräisin G. J. Ramstedtilta (Jylhä maisema, Satakieli, Haukotteli), kaksi Kai Niemiseltä (Voi ihmiselämää, Taimen asuu koskessa). Useimmat Anhavan käännöksistä ovat peräisin hänen tankavalikoimistaan Kuuntelen, vieras (1960), Oikukas tuuli (1970) ja Täällä kaukana (1975) sekä hänen koottujen tankarunojensa kokoelmasta Kevään kukat, syksyn kuu (2000). Ramstedtin suomentamat...
Löysin Käypä hoito sivuilta tiedon:"Virtsatieinfektiot jaotellaan kystiitteihin ja pyelonefriitteihin. Kystiittiin liittyvät virtsaamispakko, tihentynyt virtsaamistarve ja kirvely virtsatessa, pyelonefriittiin taas usein kuume sekä selkä- tai kylkikipu." https://www.kaypahoito.fi/hoi10050
Tarkoitat varmaankin kirjaa, jonka nimi on kokonaisuudessaan Shinichi Suzuki : the man and his philosophy / by Evelyn Hermann. Kirjaa on ainakin Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen kirjastoissa. Pyydä kirja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Kuhno ei ole kovin yleinen nimi: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan se on tai on ollut sukunimenä 141 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimeä ei löytynyt kirjaston sukunimioppaista. Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanaa kuhno on käytetty hitaasta tai saamattomasta ihmisestä ainakin Lohjan seudulla:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuhno&sms_id=SMS_250c8a2e019dff34bdd39d0bdb0d46d9
Tietoa siitä, onko sanalla yhteyttä sukunimeen, ei löytynyt.
Loitsu on ilmestynyt suomeksi Markku Lahtelan kääntämänä kokoelmassa Runoni (Kirjayhtymä 1984). Jevtušenkon alkuperäinen runo Заклинание (Zaklinanie) on ilmestynyt joidenkin nettilähteiden perusteella venäjäksi vuoden 1977 tienoilla, kun taas suomennoksessa todetaan runojen ilmestyneen alun perin vuosien 1952 ja 1972 välillä. Kokoelmassa todetaan lähteiden olevan keskenään ristiriitaisia ja ajoittamisen vaikeaa. Emme onnistuneet löytämään tietoa siitä, että Loitsua olisi käännetty ruotsiksi.
Väinö Kalima -nimisestä taiteilijasta ei toistaiseksi ole löytynyt mitään tietoja, mutta Veli Valdemar Kalima syntyi 26.5.1894 ja kuoli 22.8.1968. Matti Vuolanteen Suomalaisen kuvaamataiteen lähdehakemiston mukaan Kemin taidemuseossa on hänen työnsä/töitään. Synnyin- tai asuinpaikasta ei ollut mainintoja. Muissa taiteilijamatrikkeleissa ja -hakemistoissa ei tunnettu V. Kalimaa. Taidepörssi-kirjoissa sensijaan on listattu Veli Kaliman huutokaupoissa myytyjä öljymaalauksia, joiden aiheina usein näyttävät olleen kukat.
Valitettavasti Hämeenlinnan kirjastossa ei ole kaitafilmien digitointiin tarkoitettuja laitteita. Lisätietoa meidän palvelustamme löydät Vanamo-verkkokirjaston sivuilta:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/editointitila
Lähin kirjasto, jossa kaitafilmien digitointi on mahdollista, on tietääkseni Pirkkalan kirjasto:
http://www.pirkkala.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/kirjasto2/digitointi/
Kaupallisia palveluja löytyy netistä hakusanoilla: kaitafilmit digitointi.
Tammenlehvän perinneliitto https://tammenlehva.fi/sukulaisen-sotatien-selvittaminen/
on kerännyt sivuilleen erilaisia tapoja selvittää sukulaisen sotahistoriaa.
Lepakko on nisäkäs. Helsingin sanomien artikkelin mukaan lepakko kuuluu pegasoferae-haaraan, johon kuuluvat mm. hevonen, kissa ja koira, https://www.hs.fi/tiede/art-2000004409856.html Pegasopherae-nisäkkäistä löytyy tietoa ja kuva haarautumista PubMed'istä, https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16785431/.
Lentoliskot olivat hyvin monenlaisia, https://tieku.fi/menneisyys/muinaiset-elaimet/turhamaisuus-pakotti-lent…. Tutkijoilla ei ole yhtenäistä näkemyksestä niiden kehityksestä, Natural History Museum, Pterosaur, https://www.amnh.org/exhibitions/pterosaurs-flight-in-the-age-of-dinosa…, Berkeley Pterosauria, https://ucmp.berkeley.edu/diapsids/pterosauria.html. Britannican artikkelissa sivutaan jonkin verran...
Hei,
Sanakirjat ja sanastot merkitään YKL-luokituksessa muotoluokalla 038, joka tulee varsinaisen luokan perään. Esimerkiksi lakialan sanasto on luokassa 33.038 ja liiketalouden sanakirjat/sanastot luokassa 69.038. Samoin muut sanastot, joissa on selkeä teema ovat siis kyseisessä luokassa, jonka perään liitetään tuo muotoluokka. Monikieliset yleissanakirjat joita ei voi luokitella mihinkään erityiseen teemanmukaiseen luokkaan ovat luokassa 87.038.
Muotoluokka käsittää: "Eri kielten sanakirjat ja sanastot. Yksi-, kaksi- ja monikieliset sanakirjat ja sanastot Sivistys-, synonyymi-, slangi-, frekvenssi-, lyhenne- ja etymologiset sanakirjat ja sanastot Eri alojen sanakirjat ja sanastot, joissa sanojen tai termien merkitykset on esitetty...
1. Jaakko ja Sarvijaakko -nimistä teosta tietokantamme eivät ikävä kyllä löydä, mutta kuvaukseesi sopii Esteri Vuorisen kirja Martin sarviherra (WSOY, 1965). Olisikohan se etsimäsi kirja? Alkuperäistä painosta Martin sarviherra -kirjasta ei ole enää Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta kirjan voi tilata seutuvarauksena muista Keski-kirjastoista (varausmaksu 1 euro). Jyväskylän pääkirjaston lastenosastolta löytyy lisäksi kirja Satusaari - Lumottu metsä (WSOY 2003), jossa on uudelleenjulkaistu katkelma Martin sarviherrasta.
2. Toinen etsimäsi kirja saattaa olla Rudyard Kiplingin Minä ja kumppanit (Otava, 1962). Se sijoittuu englantilaiseen sisäoppilaitokseen ja kertoo keppostelevista pojista. Kirja on Jyväskylän pääkirjaston...
En löytänyt listaa, jossa olisi lueteltuna kaikki Suomen hoitokodit. Alalla on niin paljon erilaisia toimijoita, että listan laatiminen lienee aika vaikeaa. Laitosasumisesta käytetään monia eri termejä, mikä vaikeuttaa etsimistä. Hoitokoteja on vanhusten lisäksi myös esimerkiksi vammaisille.
Tietoa kunnallisen puolen hoitokodeista on kuntien verkkosivuilla.
Kauppalehden yrityshaussa on tietoja ikääntyneiden hoitolaitoksista. Joukossa saattaa olla myös yrityksiä ja elinkeinonharjoittajia, jotka tarjoavat palveluja vain kotona asuville vanhuksille. Lisäksi listassa on yrityksiä, joiden toiminta on lakannut.
Valvira ja aluehallintovirastot ylläpitävät rekisteriä yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajista ja...
Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon sääntöjen mukaan palkinnon saajan valitsee palkintotuomari niistä palkintoehdokkaista, jotka esiraati on asettanut. Suomen Arkkitehtiliiton hallitus nimittää palkintotuomarin sekä esiraatiin kolme jäsentä ja puheenjohtajan.
Säännöt löytyvät kokonaisuudessaan täältä: https://www.arkkitehtuurinfinlandia.fi/wp-content/uploads/2014/10/Arkki….
Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon on perustanut Suomen Arkkitehtiliitto SAFA vuonna 2011.
Korpiselän sankarihautausmaa on herättänyt ajan lehdissä keskustelua. Karjalan maa uutisoi jo tammikuussa 1942 uudesta Korpiselän kreikkalaiskatolisen kirkon viereen suunnitellusta hautausmaasta, johon siirrettäisiiin myös talvisodan sankarivainajat, jotka olivat tuolloin haudattuina noin kilometrin päässä kirkosta sijaitsevaan hautausmaahan.
Karjalan Maa, 01.01.1942, nro 1, s. 4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2560322/articles/…
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Laatokka-lehti uutisoi elokuussa 1943 kirkollishallituksen suostuneen siihen, että sankarihautausmaa järjestetään kreikkalaiskatolisen hautausmaan alueelle.
Laatokka, 13.08.1943, nro 183, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/...
En ole millään muotoa hämähäkkien ruokailutapojen erikoistuntija, mutta yritän vastata yleisen biologisen tietämyksen perusteella ja viittaan suomenkieliseen Wikipedian artikkeliin perusasioiden osalta.
Suomesta tunnetaan noin 650 hämähäkkilajia, joten ruokailutavoistakin löytyy eroavaisuuksia. Tärkeä rajoitus on kuitenkin siinä, että hämähäkit nauttivat ravintonsa nestemäisessä muodossa. Yleensä hämähäkki ruiskuttaa uhriinsa myrkyn ja ruoansulatusnesteen sekoitusta, joka sekä tappaa saaliin että muuttaa sen sisäelimet nesteeksi. Tämän nesteen hämähäkki imee erityiseen "imumahaan". Monien hämähäkkien suuaukon ympärillä näkyy kyllä kaikenlaisia väkäsiä, mutta niiden tehtävänä on pitää saalis paikallaan, ei pilkkoa sitä sopivan kokoiseksi....
Hei,
Hämeenlinnan kirjastoissa ei ole lainata laitteistoa äänikirjan kuuntelua varten.
Vanamo-kirjastoista Janakkalan kirjastossa on lainattavana ns. Daisy-soittimia, joilla voi kuunnella esimerkiksi cd-muotoisia äänikirjoja. Soittimia saa lainaan Hämeenlinnaan tekemällä seutuvarauksen (2,5 euroa). Vanamo-verkkokirjastossa voit hakea soittimia hakusanalla daisy-soitin.
Finna hausta löytyy muutamia kuvia sivuvaunullisista poliisimoottoripyöristä. Finna
Poliisimuseo kertoo poliisiajoneuvoista ja on kuvallinen. Poliisimuseo
Rosvot taisivat joutua kävelemään tai tulemaan perässä muulla kyydillä. Kuvissa sivuvaunussa istuu aina toinen poliisi.
South Pacific -musikaalista on suomennettu kappale Some Enchanted Evening nimellä Tähtitarhat hohtaa. Sen nuotit löytää esim. kirjasta Suuri musikaalikirja (F-Kustannus, 2009). Ilmeisesti musikaalia ei ole esitetty ainakaan suomenkielellä Suomessa, eikä librettoa löydy suomeksi.
