Äyväri on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 34 Äyväri-sukunimistä henkilöä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Sukunimioppaista tai muista lähteistä ei löytynyt tietoa nimestä. Loimaalla on Äyväri-niminen tila, josta sukunimi voisi olla peräisin. Suuren maatilakirjan (1. osa Turun ja Porin lääni, Varsinais-Suomi, 1963) mukaan tila on vanha sukutila, joka on ollut isännän suvulla vuodesta 1681 (s. 621).
Tässä joitakin vinkkejä:Mainiot muodot (Disney Autot) (Sanoma Media Finland 2017)Muodot & kuosit (WSOY 2008)Somara, Shini: Minusta tulee matemaatikko (Mäkelä, 2022)Tison, Annette: Barbapapan muodot (Otava 2011)
Tämä on ilmeisesti Margit Hollmeruksen laulu Eksyksissä. Laulu näyttäisi alkavan sanoin Ja äidin pikkupoika pien Matti valkopää.Laulun sanat on suomentanut Immi Hellén.Laulu sisältyy ainakin sävelkokoelmaan Tule leikkimään, joka löytyy mm. Tikkurilan ja Lahden musiikkivarastoistahttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1109334?sid=5096929168https://finna.fi/Search/Results?join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D…
Hämeenlinnan kaupunkiuutisissa on vuonna 1994 ilmestynyt Elina Arohongan haastattelu, jossa kerrotaan kirjailijan muuttaneen Hämeenlinnaan. Valitettavasti tästä lehtileikkeestä puuttuu tarkka päivämäärä, mutta jutun perusteella näyttäisi siltä, että muutto on tapahtunut vasta vähän ennen haastattelua, vuonna 1994 tai aikaisintaan loppuvuodesta 1993. Hämeenlinnaan muuttaessaan Elina Arohonka (kirjailijanimi Elina Aro) oli jo yli seitsemänkymmentävuotias eikä toiminut täällä enää opettajana.
Hei!
Hakemalla Helmet-verkkokirjastosta https://haku.helmet.fi/ ja Kirjasampo.fi kirjallisuusverkkopalvelusta https://www.kirjasampo.fi/ asiasanalla liikuntavammaiset tuli hakutuloksena mm. seuraavat teokset, joiden kuvausten perusteella tarinoissa olisi mukana fiktiivinen hahmo, jolla on jokin liikuntavamma:
Joensuu, Matti Yrjänä: Harjunpää ja rautahuone
McKay, Hilary: Saffy ja Sienan enkeli
Oram, Kelly: Cinder & Ella (vain englanniksi)
Oranen, Raija: Hehku
Rannela, Terhi: Jäämeri, jäähyväiset ja minä
Rivera Letelier, Hernán: Elokuvankertoja
Sendker, Jan-Philipp: Sydämenlyönneissä ikuisuus
Welin, Ulla: Helmet tuovat kyyneleitä ; Seuraneidin päiväkirja
Wieringa, Tommy: ...
Valitettavasti pajaa pitänyt henkilö on jo siirtynyt meiltä muihin hommiin. Hän on varmaan ottanut kaavat mukaansa, koska niitä ei löydy enää meiltä. Korona ja Soukan kirjaston muutto Lippulaivan kirjastoon on myös peittänyt kaavojen jäljet tehokkaasti.
Kaavat on alun perin hankittu maksulliselta sivustolta. https://www.snmstore.com/?category_id=6885267
Pehmolelujen kaavoja löytyy myös Helmet haulla. Hakusanat pehmolelut ja ompelu ja eläimet. Helmet hakutulos
Mooli : lukion kemia 5 (Reaktiot ja tasapaino) on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 2007 ja siitä on otettu uusi painos vuonna 2008. Kirjaa löytyy muun muassa Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolta luokasta 54.07.
Mooli-sarjassa ei ole ilmestynyt osaa 6, vaan sarja on 5-osainen.
Kysymykseen on vaikea vastata kattavasti, mutta yksi vahva selitys tyttöjen ja poikien erilaiseen kulttuuriin on olemassa. Sekä juutalaisten että muslimien uskonto edellyttää pikkupoikien ympärileikkausta eli se on vallitseva käytäntö monissa maissa. Poikien ympärileikkaus on yleistä muista kuin uskonnollisista syistä joissakin maailman maissa (esimerkiksi Yhdysvalloissa 75 % miehistä, tästä on hyvä luettelo Wikipedian artikkelissa). Myös lääketieteen asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, onko toimenpide (a) harmiton, (b) haitallinen vai (c) hyödyllinen. Suomessakaan ei ole saatu asiassa aikaan lasta suojelevaa lainsäädäntöä, vaan oikeusistuimet ovat hyväksyneet ympärileikkauksen pojille.
Voimakkain kritiikki nousee nykyään siitä...
Anneli Asplund käsittelee kirjassaan ”Balladeja ja arkkiveisuja” myös ”Euran kirkkomaalta” -arkkiballadia, joka kuuluu euralaisen Frans Juho Järwisen (1857-1918) sepitteisiin. Laulun taustalla on ilmeisesti ollut todellinen tapahtuma, mutta laulu poikkeaa jonkin verran siitä, mitä paikkakunnalla on kerrottu. Asplundin kirjassa on laulusta useita toisintoja, sekä sanoituksia että melodianuotinnoksia.
Euran kirkkomaalla on tiettävästi hauta, josta Järwinen on saanut laulun aiheen. Asplund viittaa tässä kohtaa Savon Sanomien artikkeliin (6.4.1987) ”Maailmalta opittua. Euran viisu”. Eurassa on kerrottu torppari Iisakki Anttilasta ja hänen vaimostaan Fredriikasta. Heidän 16-vuotias tyttärensä Leena Sofia rakastui torpparin renkiin Hermanniin....
Tässä suosituksia fantasiakirjasarjoista aiemmin lukemasi perusteella:
Holly Black: Julma prinssi (Ilman väki -sarja, muita osia ei vielä suomennettu)
V. E. Schwab: Magian syvempi sävy (Magian syvempi sävy -sarja)
Leigh Bardugo: Varjo ja riipus (Grishaversumi -sarja)
Leigh Bardugo: Korppien kehä (Paluu Grishaversumiin -sarja)
Brandon Sanderson: Viimeinen valtakunta (Usvasyntyinen -sarja)
Robin Hobb: Salamurhaajan oppipoika (Näkijän taru -sarja)
Victoria Aveyard: Punainen kuningatar (Hopea -sarja)
Sarah J. Maasilta löytyy lisäksi vielä enemmän urbaania fantasiaa edustava Crescent City -sarja (ensimmäinen osa Maan ja veren huone), ja lisäksi kannattaa ehkä pitää mielessä...
Kyseessä saattaisi kuvan perusteella olla pikkuhäiveperhonen: https://luontoportti.com/t/1558/pikkuhaiveperhonen.LuontoPortin tunnistustyökalulla voi hakea perhosia tuntomerkkien mukaan: https://luontoportti.com/?identification=true.
Kirjaa on tällä hetkellä yksi kappale Keski kirjastoissa ja se on lainassa. https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Lahtinen%2C+Pekka&type=Author
Voit varata kirjan jolloin se aikanaan saapuu lahikirjastoosi. Varausohje
Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö on jo saapunut kirjastoon. Sarja on ollut niin suosittu, että Nopolat tekevät siihen kyllä jatkoa.
Jos pidät hauskoista kirjoista, suosittelen esim. Tuula Kallioniemen Reuhurinteen ala-aste -sarjaa, Eoin Colferin Legenda Pottu-Mäkisestä ja Legenda kapteeni Korpin hampaista, Erlend Loen Kurt-sarjaa sekä Teemu Saarisen kertomuskokoelmia Konstaapeli Pamppu, Lihasmies ja Naurettava kirja.
Monet ikäisesi pitävät fantasiasta. Jos Harry Potterit ja C.S. Lewisin Narnia-sarja ovat jo tuttuja, voisit lukea Silvana DeMarin Viimeisen haltian tai M.I. McAllisterin Orrin-oravanpojasta kertovat kirjat.
Vähän jännittäviäkin kirjoja ovat Eoin Colferin Etsivätoimisto Puolikuu, Carl Hiaasenin Löyhkä sekä Michael Hoeyen...
Teppo Savolaisen akateeminen oppiarvo oli filosofian maisteri. Lähde: Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1950 : henkilötietoja nykypolven suomalaisista. Teppo Savolainen toimi Turun kirjastonjohtajana teoksen Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 / Sven Hirn mukaan .
Kirkes-kirjastoissa kaukolainojen myöhästymismaksut ovat samat kuin omasta kokoelmasta lainattujenkin. Alla linkki sivulle, josta maksut löytyvät:
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Suomen evakkojen karja kuljetettiin Pohjois-Ruotsissa lautoilla, autoilla ja taluttamalla, eläimiä ajettiin karjaleirille. ”Lautoilta kuljetettiin pakolaiset itse vastaanottopaikalle. Siellä luetteloitiin saapuneiden henkilöiden ja eläinten lukumäärä. Viimeksi mainitut koottiin karjatarhoihin odottamaan poiskuljetusta. Lehmät ja muu karja kuljetettiin autoilla kahden pohjoisimman vastanottopaikan alueelta, etelämpänä ei autoja tarvittu, koska välimatkat siellä olivat lyhempiä.” (Lähde: Björk. N. Evakuointipäällikön muistelmia// Tornionlaakson vuosikirja 1969: s 100-111.) Kirjassa: Rautio E. Pohjoiset pakolaiset:Pohjan: Väylä, 2004 sivulla 59 on kartta” Evakuoinnin ruotsalainen organisaatio ja sen toimipaikat” mihin merkitty...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan toisen paremmuuden, varakkuuden tms. aiheuttamaa harmin ja vihan tunnetta merkitsevä sana kateus on johdos germaanisperäisestä lainavartalosta, jonka yksinkertaisempi edustaja on kateellista merkitsevä kade (kateeksi, kateissaan, harv. kateellinen). Sanalle on tutkimuksissa esitetty kahtakin germaanista lainalähdettä, uudemman tutkimuksen mukaan lainalähteeksi sopisi paremmin kantagermaanin *skapez.
Terveisin
Marju Koskela
Hei,
Teoksessa "Ruisrock - ensimmäiset 25 vuotta" mainitaan, että vuonna 1970 kuuluttajana oli Christer Donner. Kirjaa on saatavana useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Sanat ovat Paavo Cajanderin runosta Kuva. Laulusovitus runosta löytyy ainakin Aksel Törnuddin kokoamasta Koulun laulukirjasta (WSOY, 1923). Melodiana tässä sovituksessa on käytetty nimeltämainitsematonta suomalaista kansanlaulua. Nimenomaisesti tähän runoon tehtyjä sävellyksiä en valitettavasti onnistunut käytettävissäni olevista lähteistä löytämään.
Ainakin suomenkielisen Wikipedian artikkelin perusteella rohtona ja elintarvikkeena käytetty aitokissanminttu (Nepeta cataria) voi aiheuttaa poltettuna lieviä harha-aistimuksia. Tämän aiheuttavaa ainesosaa ei ole mainittu. Maku on niin kirpeän polttava, että sitä kautta tällaista vaikutusta tuskin syntyy.
Heikki Poroila
