Vastaukset kysymyksiisi löytyvät Kunnallisesta yleisestä virka-ja työehtosopimuksesta(KVTES), joka on luettavissa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen verkkosivuilla osoitteessa:
http://www.kuntatyonantajat.fi/ (siirry kohtaan Sopimukset ja siitä edelleen kohtaan Yleinen)
Tiedot kokemuslisistä löytyvät Henkilökohtaisista palkanlisistä, pykälistä 8§-10§.
Ainakin Amazonin sivuilla http://www.amazon.co.uk/ esitellään etsityn kirjan lisäksi saman tekijän toista kirjaa, niitä teoksia joita asiakkaat ovat ostaneet samalla kun ostivat etsityn kirjan sekä niitä teoksia joita asiakkaat silmäilivät samalla kertaa kun silmäilivät etsittyä kirjaa. Lisäksi LibraryThing'issä on tällaisia ominaisuuksia http://www.librarything.com/ .
Helmet-kirjastoissa on paljonkin ryijykirjoja, tässä muutamia:
- Rakas ryijy : suomalaisten ryijyt / Pirkko Sihvo
- Ryijy esillä : ryijyt Suomen käsityön museon kokoelmissa / [toimituskunta Marjo Kolu ... et al.]
- Ryijy elää : suomalaisia ryijyjä 1778-2008 / [toimitus:] Tuomas Sopanen, [tekstit:] Leena Willberg ;
- Willberg, Leena, Matkapeitteestä taidetekstiiliksi : suomalaisia ryijyjä kolmelta vuosisadalta
- Ryijy : ilo tehdä - onni omistaa : Vuorelma 90 : 1909-1999
- Suomalainen ryijy / [julkaisun teksti: Marjo-Riitta Saloniemi, Leena Willberg]
- Ryijy / Annikki Toikka-Karvonen ; [monivärikuvat vanhoista ryijyistä kuvannut Osmo Thiel]
- Suomen ryijyt : tekstiilihistoriallinen tutkimus / U. T. Sirelius
Kirjoissa on kuvia ryijyistä ja...
Kirja on Kansalliskirjastossa ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa, joissa sitä voi käyttää vain lukusalissa. Kirjaa ei voi lainata kotiin. Kirjan tiedot Kansalliskirjaston Finna-palvelussa: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.9918276943506253
Yhdistysrekisteristä ei löydy volapük-yhdistyksiä. Tarkistin asian Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistyshausta, jota voi käyttää vapaasti verkossa osoitteessa https://yhdistysrekisteri.prh.fi/advancedSearch .
Tietosuojasta on tietoa Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilla, https://tietosuoja.fi/tietosuoja. Siellä mainitaan jokaisella olevan oikeus henkilötietojensa suojaan ja kerrotaan, että henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön. Esim. Kopiraittilan koulussa on kerrottu kuvien julkaisemisesta, https://kopiraittila.fi/teosten-kaytto/kuvien-kaytto/valokuvien-ottamin…. Valokuva katsotaan henkilötiedoksi, jos henkilön tunnistaa kuvasta. Jos siis luodut yleisluontoiset kasvot olisivat tunnistettavissa jonkun tietyn henkilön kasvoiksi, niitä ei voi todennäköisesti käyttää julkaisuissa, koska henkilö on tunnistettavissa, mutta jos eivät, ei käytölle...
Ensimmäinen 600-sarjan Mercedes-Benz rekisteröitiin Suomessa vasta vuonna 1975. Auto oli alunperin ostettu Saksasta.Tekniikan Maailma koeajoi auton vuonna 1969. Hinta-arvio Suomessa oli tuolloin n. 215 500 markkaa.
Enemmän aiheesta voi lukea kirjasta Mercedes-Benz Suomen teillä 1900-2019.
Helmet-haku ei ole oikein toimiva etsittäessä aineistoa alkukielen perusteella. Sen sijaan Kansallisbibliografian haku tarjoaa "alkuteoksen kieli" -hakurajoittimen:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=…
Tässä haussa on valittu alkuteoksen kieleksi tanska, genreksi tietokirjallisuus ja kieleksi suomi. Hakutulokset on järjestetty niin, että uusimmat teokset ovat ensimmäisinä:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+de…
Äkkiseltään ei tule mieleen tanskalaisen tietokirjallisuuden puolelta palkittuja teoksia. Verkkohauillakaan ei tunnu löytyvän sellaisia suomeksi käännettynä. Voit joka tapauksessa tutkia, löytyisikö hakutuloksista jotakin sopivaa.
Paikannimen alkuperästä ei ole varmuutta. Suomalaisessa paikannimikirjassa (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) todetaan nimen alkuperän jäävän useista selitysyrityksistä huolimatta tuntemattomaksi. Ison Inarin (Inarijärven) nimenä se on voinut periytyä seudulla aiemmin puhutusta, kadonneesta muinaiskielestä kuten monet muut suurten vesistöjen nimet. Tarkemmin aiheesta voi lukea edellä mainitusta kirjasta, joka on julkaistu sivuilla https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja .
Taarna Valtosen blogissa Monikielisen Inarin paikannimet on tietoa myös nimeen liittyvästä uudemmasta tutkimuksesta
http://monikieliseninarinpaikannimet.blogspot.com/2017/12/aanaar-inari-…
Rauman seudun jätehuoltolaitoksen ohjeissa lukee, että lääkkeiden läpipainopakkaukset laitetaan sekajätteisiin.
https://www.rauma.fi/raumanseudunjatehuoltolaitos/
Riihimäen kirjastoon on vuonna 2019 tullut 7574 kirjaa, https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=295&years=2019&stats=33#results. Jos tarkoitat koko Suomen yleisiä kirjastoja etkä vain lähikirjastoasi, niitä on 1 551 205, https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2%2C536%2C630%2C634%2C654&years=201…
Yleisesti tunnustettu tosiasia on, että paino pysyy vakiona, kun energiansaanti ja energiankulutus ovat tasapainossa. Tällöin ihminen syö sen verran kuin kuluttaa. Painonhallinnan kannalta parhaana vaihtoehtona pidetään säännöllistä ja tasaista ateriarytmiä. Silloin pystyy välttämään liian kovaa nälkää ja syömään itsensä sopivasti kylläiseksi. Sopiva syömistiheys on useimmille 4–5 kertaa päivässä. Useimmille sopiva ateriaväli on 3−4 tuntia.
Helsingin Sanomat julkaisi 16.12.2021 artikkelin, jossa ravitsemuksen asiantuntijoiden avulla selvitettiin, lihottaako iltasyöminen. Asiantuntijoiden mukaan iltapala on ateria siinä missä muutkin ateriat. Ruoan laatu ja määrä ovat ratkaisevampia kuin kellonaika, milloin se syödään.
Ihminen...
Tietokirjallisuuden kirjoittamisen oppaita löytyy kirjastosta luokasta 86.18 (tietokirjallisuuden tutkimus ja historia). Myös luokasta 86.07 löytyvistä kirjoitusoppaista voi olla apua tietokirjan kirjoittamisessa. Tietokirjoittamiseen keskittyviä teoksia ovat esimerkiksi:
Mertanen, Virve: Tietokirjoittajan käsikirja (2007)
Jussila, Raimo ym.: Tieto kirjaksi (2006)
Raevaara, Tiina & Strellman, Urpu: Tietokirjailijan kirja (2019)
Seppänen, Esa: Raavi niskaa - löytöretki tietokirjailijan maailmaan (2016)
Hiidenmaa, Pirjo ym.: Hyvä kirja (2006)
Karjula, Emilia & Mahlamäki, Tiina: Kurinalaisuutta ja kuvittelua - näkökulmia luovaan tietokirjoittamiseen (2017)
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että elokuvien lipputulot jaetaan pääsääntöisesti teatterien, levitysyhtiön sekä tuotantoyhtiön kesken. Osuuksien määrät sekä muut yksityiskohdat luonnollisesti vaihtelevat aina sopimus- ja tapauskohtaisesti. Elokuvan menestys lippuluukulla heijastuu yleensä kuitenkin lopulta tekijöillekin tuotantoyhtiön kautta.
Nordisk Filmin tiedote Sisu-elokuvan kansainvälisestä levityksestä.
YLEn uutinen Sisu-elokuvan Pohjois-Amerikan ensi-iltaviikonlopusta.
Saamelaisuuteen liittyvää kirjallisuutta on julkaistu runsaasti. Tietokirjallisuudesta löytyy sekä yleisesityksiä saamelaisten kulttuurista että teoksia tarkemmin rajatuista teemoista. Saamelaisuuteen liittyvää aineistoa voi selata esimerkiksi Vaskin verkkokirjastossa hakusanalla "saamelaiset". Myös kirjastot.fi:n Makupalat-palvelusta löytyy paljon vinkkejä saamelaisiin ja saamelaisuuteen liittyvistä aineistosta.
Valitsin oheiseen listaan muutamia viime vuosina ilmestyneitä tietokirjoja, jotka voisivat sisältönsä puolesta toimia johdatuksena aiheeseen.
Kirjallisuutta
Elin Anna Labba: Herrarna satte oss hit: Om tvångsförflyttningarna i Sverige (Norstedts, 2020)
Juha Pentikäinen & Risto Pulkkinen: Saamelaisten mytologia (SKS...
Hei,
Kyseessä on varmaankin Heidi ja vaarojen vuori / Fred ja Mark Brogger. Kirja on jatkoa Johanna Spyrin Pikku Heidille.
"Pikku Heidin ikimuistettava tarina jatkuu! Heidi jättää hyvästit lapsuutensa alppikodille, isoisälle, ystävälleen Pekalle ja lemmikilleen Schwanli-vuohelle ja lähtee hienoon sisäoppilaitokseen Italiaan. Lähtö on haikea, mutta Heidi päättää yrittää parhaansa. Vilpittömyyttä ja hyväsydämisyyttä tarvitaan, kun Heidi yrittää suhtautua ymmärtäväisesti niihinkin koulutovereihinsa, jotka kiusaavat häntä maalaismoukkana. Mutta pian Italia joutuu sotaan. Koulu suljetaan, ja tytöt sijoitetaan pahamaineiseen orpokotiin, missä hyväntekijöinä esiintyvä pariskunta pelaa likaista peliä orpolasten kustannuksella...
Tässä kirjavinkkejä:
Brown, Dee: Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen : lännen valloitus intiaanien näkökulmasta (Otava 1973, uusin painos 2016)
Catlin, George: Pohjois-Amerikan intiaanit : kirjeitä ja muistiinpanoja tavoista ja oloista 1832-1839 (Patruuna, 2022)
Kettu, Katja: Fintiaanien mailla (WSOY, 2016)
McClintock, Walter: Mustajalat : elämää intiaanien parissa (Otava, 2004)
Mortensen, Einar Odd: Turkiskauppiaana intiaanireservaatissa : karun kiehtova elämäni Pohjois-Kanadan erämaassa 1925-1928 (Minerva, 2009)
Neihardt, John G.: Musta Hirvi puhuu (Basam Books, 2013)
Thoreau, Henry: Kolme matkaa erämaahan (Alligaattori, 2014)
Maapallon tulevasta väestönkehityksestä on esitetty erilaisia arvioita. Earth4All-ryhmittymä ennusti v. 2023, että huippu voisi olla jo v. 2040 tai 2050. Maailman väkiluvun huippu aikaistuu? | Kehityslehti ja Global population could peak below 9 billion in 2050s - Earth4AllTiedelehti Lancet julkaisi heinäkuussa 2020 tutkimuksen, jonka mukaan maailman väkiluku saavuttaa huippunsa vuonna 2064 ja kääntyy sitten laskuun. Vuonna 2064 maailmassa olisi 9,6 miljardia ihmistä. Vuonna 2100 väkiluku olisi enää 8,8 miljardia. Fertility, mortality, migration, and population scenarios for 195 countries and territories from 2017 to 2100: a forecasting analysis for the Global Burden of Disease Study - The LancetYlen jutussa vuodelta 2024 Vuosi...
