Etsimäsi Akvarium-yhtyeen esittämä kappale ”Gorod zolotoi” (Город Золотой ) sisältyy Akvariumin CD-levyyn ”Grand collection. Tšast 2” vuodelta 2008. Levyä on yksi kappale HelMet-kokoelmissa. Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa oleva Akvariumin LP ” AQUARIUM ENSEMBLE AKVARIUM” on vuodelta 1986, eikä sen sisältöä ole luetteloitaessa ”avattu” tietokantaan. Levy pitäisi siis tilata nähtäväksi, jos haluaisi tarkistaa, mitä kappaleita se sisältää.
Jos äänitteen kappaleita ei ole erikseen luetteloitu kirjastotietokantaan, ne eivät näy sen paremmin virkailijoille kuin asiakkaillekaan. Nykyisin äänitteiden luettelointitietoihin merkitään yksittäiset kappaleetkin, joten äänitteet löytyvät helposti kirjastotietokannasta kappaleen nimen...
Asfaltin ympäristövaikutuksia käsittelevät ainakin seuraavat teokset:
Rantamo, Esa 2014: Puheenvuoroja asfaltista. Asfalttiala Suomessa 1990–2014. Suomen Rakennusmedia, Helsinki.
Häkkinen, Tarja & Kari Mäkelä 1996: Environmental adaption of concrete. Environmental impact of concrete and asphalt pavements. Technical Research Centre of Finland, Espoo.
Teosten tarkemmat saatavuustiedot löytyvät verkosta Melinda-tietokannasta osoitteesta: melinda.kansalliskirjasto.fi
Lisätietoa asfaltoinnista ja sen vaikutuksista saa myös Päällystealan neuvottelukunta Ry:n verkkosivuilta: www.pank.fi
Luulen, että Tiltuveitsi on perheen omaan historiaan pohjautuva sana.
Aivan varma en ole. Asiaa kannattaa vielä kysäistä Kotimaisten kielten keskuksesta. https://www.kotus.fi/
Sanakirjoista en löytänyt samantapaisia ilmaisuja. Ainoastaan google-kääntäjä määritteli Tiltu-sanan latviaksi ja silloin sen merkitys olisi suomeksi silta.
Suomen murteiden nettisanakirja Kaino ei tunnistanut Tiltua. http://kaino.kotus.fi/sms/
Suomenkielen sanakirjat viittaavat toisen maailmansodan aikaisiin Tiltuihin, jotka levittivät venäläistä propakandaa suomen sotilaille. Tämän tulkinnan aika on 1900-luvun alussa väärä.
Pieni täydennys:
Kotimaisten kielten keskus vastasi:
"Kiitos kysymyksestä! Suomen murteiden sana-arkistosta ei...
Tekniikan maailman vanhoja vuosikertoja säilytetään Pasilan kirjastossa. Voit käydä lukemassa lehtiä siellä, mutta kotiin niitä ei voi lainata.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
https://www.helmet.fi/fi-FI
Vantaan kirjastoista yhteiskoottava palapeli löytyy Martinlaakson kirjastosta. Myös Hakunilan kirjasto on tuomassa vastaavan palapelin kirjastotilaan, jahka presidentinvaalien äänestys on ohitse.
Kyseessä lienee norjalainen kansansatu Pörröpää, vaikka eroavaisuuksiakin löytyy kuvailemaasi satuun nähden. Toki kansansaduista saattaa olla erilaisia versioita. Kyseinen Pörröpää löytyy kirjasta Olipa kerran: klassillisia satuja, valikoinut ja kuvittanut Björn Landström, joka löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Tässä versiossa lapseton kuningatar saa köyhältä kerjäläisvaimolta neuvon kylpeä kahdessa ammeessa, ja laittaa sitten nämä ammeet sängyn alle yöksi. Yön aikana molempiin ammeisiin on kasvanut kukka, toiseen ruma ja toiseen kaunis. Kuningatar syö kukat, ja synnyttää jonkin ajan päästä kaksi tyttöä, ruman pörröpään, joka ratsastaa pukilla, sekä kauniin silkohiuksisen tyttären. Ruman tytön nimi on siis Pörröpää, ja kauniista...
Käsillä olevista lähteistä ei valitettavasti äkkiseltään löytynyt vastausta tähän kysymykseesi. Pentti Saarikoski opiskeli antiikin kieliä ja filosofiaa, viittasi teoksissaan paljon antiikin mytologiaan ja myös suomensi etenkin antiikin Kreikan tekstejä, mikä tutkijoiden mukaan on näkynyt myös hänen omassa tuotannossaan. Sänkyä on yleisesti länsimaisessa kulttuurissa pidetty muun muassa yksinolon ja rakkauden metaforana. Voisiko sänky olla liian pieni siksi, että runon kertoja rinnastuu joko jumaliin tai jättiläisiin, joita pidettiin Gaian (maa) ja Uranuksen (taivas) lapsina? Antiikin tarustoon kuuluu kertomuksia varhaisten jättiläisten ja jumalten taisteluista. Kannattaa tutustua Pentti Saarikoskea käsitteleviin opinnäytetöihin...
Runo Pikku Yrjön metsämatka on peräisin Eino Leinolta (1878–1926) ja se on tunnettu joulurunona, mutta sitä ei näytä löytyvän hänen varhaisimmista runokokoelmistaan (kuten Maaliskuun lauluja, Yökehrääjä, Sata ja yksi laulua). Runo on kuitenkin julkaistu aikanaan lehdessä, mikä oli yleinen tapa 1900-luvun alkupuolella. Se löytyy ainakin Isänmaan Ystävä -lehden numerosta 21.12.1900.Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: Isänmaan Ystävä, 21.12.1900, nro 51 B, s. 3
Vuonna 2008 satavuotiaita tai sitä vanhempia oli yhteensä 514 (77 miestä, 437 naista). Kuluvan vuoden osalta tilastoja ei ole vielä saatavissa.
100-vuotiaita oli yhteensä 242 (miehiä 35, naisia 207), 101-vuotiaita 137 (miehiä 25, naisia 112), 102-vuotiaita 74 (miehiä 11, naisia 63), 103-vuotiaita 28 (miehiä 2, naisia 26), 104-vuotiaita 12 (miehiä 1, naisia 11), 105-vuotiaita 10 (kaikki naisia), 106-vuotiaita 7 (kaikki naisia), 107-vuotiaita 3 (2 miestä, 1 nainen) sekä yksi 111-vuotias mies.
Lähde: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
Kyseessä on siirtymäsana, jota tarvittiin nimenomaan kirjan valmistuksessa. Käsikirjoitusten aikakaudella sen tehtävä oli auttaa kirjan sitojaa laittamaan sivut oikeaan järjestykseen. Kun kirjoja alettiin painaa painokoneella, siirryttiin yksittäisten sivujen painamisesta nopeasti arkkipainoon. Tällöin käytettiin sekä arkintunnuksia (kirjain- ja numeroyhdistelmiä) varmistamassa, että arkit taitetaan oikein ja sidotaan oikeaan järjestykseen, että siirtymäsanoja opastamassa asemoijaa sivujen sijoittelussa painokehilöön.
Kansalliskirjaston Kiehtova kirja -verkkonäyttely:https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kiehtovakirja/su…
Laine, Tuija: Kirjahistorian perusteet ja tutkimus (Kansalliskirjasto ja Suomen kirjahistoriallinen...
Varjokuvan kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Marko Haavisto ja sovittanut Varjokuva-yhtye.Eino Valtasen kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Reijo Lumisalmi ja sovittanut Heikki Annala.Varjokuva: Tanssit talolla Fonossa ja Discogsissa / Eino Valtanen: Tanssit talolla Fonossa ja Discogsissa
John Q. Tullius vaikuttaisi olevan parhaiten tunnettu kysymykseen sisältyvästä suklaa-aiheisesta lausahduksestaan. Vastaani tulleiden häntä itseään koskevien pienten tiedonmurusten perusteella Tullius on amerikkalainen pilapiirtäjä.
Kyseessä on Niko Ahvosen kappale Poikaystävä, joka on julkaistu vuonna 1997 albumilla Painovoimaa vastaan. Kappale löytyy YouTubesta.
Pätkä lyriikoista:
Lauantaiaamuna mun täytyi lähtee
poissa olit sinäkin, kai onnen tähtee
seurata koit
silti lungisti voit
valkkaa poikaystävää
sen täytyy olla aito gentleman
ja vielä paljon enemmän
sen kanssa avajaisiin päästä vois
se ei juopuis vaikka miten jois
ja parhaansa mukaan
hän jos kukaan
oisi poikaystävä
Ison-Omenan kokoelmissa on tällä hetkellä akustinen Yamaha Dreadnought -kitara, klassinen kitara sekä lapsille ja nuorille tarkoitettu klassinen 3/4 kitara. Kaikkia voi lainata kotiin.
Tähän Kirjaliton suomeksi julkaisemaan sarjaan näyttäisivät kuuluvan ainakin seuraavat teokset:Hawkins: Illuusiologia Steer: VelhologiaDrake: DragonologiaSteer: Monsterologia Hawkins: OseanologiaSands: Egyptologia Steer: AlienologiaSteer: PiratologiaSteer: AgentologiaSteer: MytologiaRaven: VampyrologiaBlythe: DinosaurologiaOsa kirjoista on jo jouduttu poistamaan Helmet-kirjaston valikoimista, mutta halutessasi voit saada niitä kaukolainaksi (maksullinen palvelu). Goodreads-sivusto listaa vielä muutaman kirjan, joita ei ilmeisesti ole suomennettu. (Katsottu 17.12.2025)
Aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi asiasanalla eroosio tai aavikoituminen löytyy jonkin verran kirjallisuutta myös suomen kielellä. Asiasanalla maaperä tai geologia löytyy useita viitteitä. Kielirajauksen voit tehdä pudotusvalikosta. Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla voi itsekin tehdä samoilla asiasanoilla haun Aleksi -artikkelitietokantaan http://www.btj.se/aleksi/ . Näin saat tiedon missä lehdissä on ollut artikkeleja aiheesta. Lehtien säilytystiedot taasen löytyvät lehtitietokanta Lib-Pressistä http://libpress.lib.hel.fi/new/search .
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Törönen” on karjalainen. Ilmeisesti tämä ja vastaavat itäiset sukunimet ovat peräisin karjalaisesta etunimistä ”Torho(i)” ja ”Toro(i)”, jotka palautuvat venäläiseen nimeen ”Dorofei”. Ensimmäiset merkinnät ovat 1600-luvulta, mutta muotoa ”Törö” on esiintynyt jo 1500-luvulla.
Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista tehdä sukuselvitystä. Aila Kivirannan teos ”Säkkijärveltä Kylmälään, Wäkewästä Törösiin” (A. Kiviranta, 2002) käsittelee Törösen sukua, joten siitä voisi olla apua suvun tutkimisessa.
Kirjasampo-verkkopalveluun on koottu kirjahyllyjä eri aiheista. Huumori-kirjahyllyssä on useita, vähän eriaiheisia hyllyjä, joista voisi löytyä sinulle kiinnostavaa luettavaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/huumori
Yksi kirjahyllystäkin löytyvä kirjailija on Sinikka Nopola, jonka novellit ovat toiveittesi mukaisia, vaikkakaan horoskooppimerkkiä ei ehkä ole otettu huomioon. Alla linkki hänen Helmet-kirjastoista löytyvien kirjojensa luetteloon:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssinikka%20nopola%20novelli…
Lauri Törhösen ohjaama "Hylätyt talot, autiot pihat" sai elokuvaensi-iltansa helmikuussa 2000. Elokuvan pohjalta tehtiin myös 3-osainen televisiosarja, jossa sisälsi runsaasti uutta dokumenttiaineistoa sekä Aarnen ja Martan rakastelukohtauksen, johon kysyjäkin viitannee. Sarja näytettiin ensimmäisen kerran MTV3-kanavalla syyskuussa 2002.
Näin ollen tämä elokuvan sekä televisiosarjan pieni sisällöllinen ero selittää asian.
Itse elokuva on katsottavissa esimerkiksi KAVIn Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteillä tai saatavissa, vähintään kaukolainana, DVD-muodossa kirjastoista eri puolilta Suomea.
3-osaista televisiosarjaa emme valitettavasti ainakaan vielä pystyneet paikallistamaan katsottavaksi.
Lisätietoja elokuvasta muun muassa...
Hankintaehdotusprosessi on usein hieman erilainen riippuen kirjastosta tai kirjastokimpasta. Vaski-kirjastoissa prosessille ei voi antaa aivan tarkkaa aikarajausta, sillä matka hankintaehdotuksen tekemisestä lainattavana olevaan teokseen sisältää monta eri vaihetta.Aluksi aineistonvalitsijamme selvittävät, voimmeko hankkia ehdotetun teoksen kokoelmaan. Tähän päätökseen vaikuttavat esimerkiksi teoksen saatavuus, hinta sekä sen laajempi kiinnostavuus. Päätöksen jälkeen kirja tilataan aineistontoimittajiltamme. Toimitusaika vaihtelee tapauskohtaisesti, emmekä tästä syystä valitettavasti voi antaa toimituksen kestolle tarkkaa aikaa. Toimituksen saapumisen jälkeen teos kuvaillaan ja käsitellään lainauskuntoon. Kirjastolla pyritään käsittelemään...
