Suomen perustuslain (11.6.1999/731) mukaan tasavallan presidentti valitaan syntyperäisistä Suomen kansalaisista.
Tiettyihin valtion virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalaisia. Nimittämisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Päättäessään nimittämisesta viranomainen ei saa perusteettomasti asettaa ketään eri asemaan syntyperän tai kansalaisuuden tähden.
Valtion virkamieslain (19.8.1994/750) 7 § (17.3.2000/281) mukaan seuraaviin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen:
1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin virka sekä oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen, osastopäällikkönä virka;
2) valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, kansliapäällikön, osastopäällikön ja...
Hei, Kun Mannerheim valittiin vuonna 1944 presidentiksi, Suomi oli sodassa. Sodan aikana voimassa olivat sekä sotatilalaki että valmiuslaki. Nämä molemmat lait antoivat hallitukselle aivan poikkeukselliset valtaoikeudet poiketa niin perustuslaissa kuin muissakin laissa säädetyistä perusoikeuksista. Käytännössä sodan aikana valta keskittyi hallitukselle, joka hallitsi maata asetuksilla ja valtioneuvoston päätöksillä. Normaalitilanteessa asioista olisi päätetty eduskunnan säätämillä laeilla. Mannerheimin valinta ehdottomasti tapahtui hyvin poikkeuksellisesti. Hallituksen esityksessä laiksi tasavallan presidentin määräämisestä ilman vaalia (HE 55/1944) tämä todetaankin: ”Tasavallan Presidentin luovuttua toimestaan määrätään,...
Viittomakielessä käsien, suun, kasvojen ja kehon liikkeet muodostavat kokonaisuuden, jossa kaikki liikkeet tukevat toisiaan selkeän kommunikaation ja vietinnän saavuttamiseksi.
Tulkin suullaan tekemiä liikkeitä kutsutaan huulioksi. Huuliolla tehtävät suun liikkeet eivät välttämättä aina vastaa puhutun kielen sanoja, joten kuuleville ne saattavat näyttää ajoittain erikoisilta.
Huulion avulla yritetään kielellinen sisältö ymmärtää puheen näkyvien piirteiden avulla (mm. suun, leuan ja kielen liikkeistä). Monet äänteet näyttävät huulioina kuitenkin identtisiltä, jolloin ymmärtäminen pelkän huulion avulla on vaikeaa. Kommunikaatiota tuetaankin laajasti kehon, ilmeiden ja eleiden, sekä käsillä tehtävien viittomien avulla. Kaikki...
Teosten nimien ja tekijöiden jäljilttämiseen on monia keinoja, joista hyvä muisti on toki yksi - helpointa ilman muuta on löytää vastaus, jos kysytty teos sattuu olemaan itselle tuttu. Ellei vastaaja tunne sitä, hän voi kääntyä myös kollegojen puoleen joko omassa työyhteisössään tai laajemmin esim. sähköpostilistan kautta, jolloin todennäköisyys sille, että teos on tuttu jollekin, kasvaa huomattavasti.
Kysyjän antaman kuvauksen pohjalta on mahdollista tehdä hakuja eri tietokannoista. Usein etsitään lasten- ja nuortenkirjoja, jolloin Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta on hyvä apu (https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta). Kirjasammossa voi tehdä hakuja monin tavoin, jopa kansikuvan perusteella (https://www....
Kyseessä on c-kasetti ja siihen kuuluva vihkonen:
Walt Disney: Musiikkileikki : laulamme maalaten.
Laulamme uusia hauskoja lastenlauluja Disneyn iloisten piirroshahmojen kanssa. (Laula kuuntele katsele) Disneyn satukasetit. 1989
ISBN 951-28-1929-5
Kasetti + vihkonen on saatavissa muutamasta kirjastosta esim. Porin kaupunginkirjastosta, johon voit tehdä kaukolainapyynnön omasta kirjastostasi.
Vihkon sivulla kaksi on kysytty laulu SATEENKAARI, joka on kasetin toinen.
Kruununvuorenrannan kadunnimistö pohjautuu kartanoiden omistajien ja höyrylaivojen nimiin tai on vaihtoehtoisesti saanut nimensä alueella sijainneen hopeakaivoksen inspiroimana. Degerön kartano:Gunillantie, Gunillanpolku, Gunillankuja: Kartanon alkuperäisen omistajan Augustin Svanströmin tytär Gunilla Svanström omisti Degerön tilan vuosina 1687-1709.Lorentzinkuja, Lorentzinkallio, Mellinintie: Kartano päätyi avioliiton kautta everstiluutnantti Lorentz Mellinin omistukseen (vuosiluvut eivät ole tiedossa).Otonkuja, Taubenkuja: Kartano päätyi Melliniltä hänen vävylleen Otto Armfeltille vuonna 1736. Oton kuoleman jälkeen kartano päätyi Sofia Armfeltille (vuodet 1742-1751). Sofia meni uusiin naimisiin Otto Ludvig Tauben kanssa, jolloin...
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta Kirjasamposta http://www.kirjasampo.fi löytyy useita kansallissosialismia käsitteleviä romaaneja, joissa tehdään tiliä natsimenneisyyden kanssa. Klaus Mann etsii Kirjasammon kuvauksen mukaan romaanissaan Mefisto vastausta kysymykseen, kuinka selkeästi ajattelevat, älymystöön lukeutuvat ihmiset saattoivat joutua Hitlerin lumoihin ja valjastaa itsensä pahan palvelukseen. Bernhard Schlinkin muistelmaromaani Lukija käsittelee saksalaisten kollektiivista syyllisyyttä alkaen omalaatuisesta rakkaussuhteesta päätyen oikeudenkäyntiin, jossa uusi sukupolvi tuomitsee aikaisemman. Christian Geisslerin romaanissa Kuulustelu, joka on suomennettu vuonna 1960, aikalaisarvioija näkee tavallista vakavampaa pyrkimystä...
Ei ole isänne satuillut, vaan toden totta, sellainen kirja on olemassa! Kyseessä on Kornei Tsukovskin teos Barmalei. Suomeksi se on ilmestynyt Kirsi Kunnaksen riimittelemänä ja Weilin+Göösin kustantamana vuonna 1971.
http://helmet.fi/search~S9*fin?/tbarmalei/tbarmalei/1%2C1%2C8%2CB/frame…
Tässä hiukan maistiaisia:
Lapset pienet kuunnelkaa:
ei saa mennä Afrikkaan,
Afrikkaan juoksemaan.
---
On Afrikassa ryöväri,
syöväri, kyöväri,
On Afrikassa häijy Bar-ma-lei!
Hän Afrikassa väijyy
ja puree ja lyö
ja lapsia syö -
tuo kauhea, hirmuinen, ahne Barmalei!
Seuraavat suomalaisten kirjoittamat teokset on käännetty arabiaksi:
Kalevala (1991)
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1983)
Matti Klingen Katsaus Suomen historiaan (1989)
Aarni Krohnin Jaakko Ilkka (1980)
Veijo Meren Manillaköysi (1982)
Lauri Simonsuuren (toim.) Myytillisiä tarinoita (2004)
Yrjö Varpion Pohjantähden maa (2004)
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen (1955) ja Vieras mies tuli taloon (1956)
Tietoja käännöksistä voi itsekin etsiä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen ylläpitämästä käännöstietokannasta, jonka löytää täältä:
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Amerikkalaiseen luontoon ja erämaihin sijoittuvia kirjoja voisivat olla esimerkiksi James Oliver Curwoodin kirjat. Curwood on kirjoittanut esimerkiksi kirjat Kazan, susikoira ja Kazanin poika. Muita hänen kirjojaan ovat mm. Kalliovuorten kuningas ja Erämaan tytär. Curwoodin kirjat sijoittuvat pääosin Alaskaan, mutta myös Kanadaan. Jack Londonin tyylisiä teoksia voisivat olla myös Ernest Thompson Setonin kirjat. Setonin kirjoja ovat esimerkiksi Villejä eläimiä, Eläinten sankarit ja Harmaakarhun elämäntarina. B. Traven on kirjoittanut esimerkiksi Sierra Madren aarre –kirjan sekä Viidakko-sarjan, johon kuuluvat seuraavat viisi kirjaa: Vankkurit, Hallitus, Marssi monterialle, Mahonkiviidakko ja Hirtettyjen kapina. Travenin kirjat tosin...
Johan Petter Winterin päiväkirjoja ei ole julkaistu kirjana, mutta Suomen sana : kansalliskirjallisuutemme valiolukemisto -teossarjan osaan numero 23 (WSOY, 1966) sisältyy hänen tekstinsä Turkulaista seuraelämää. Teosta on hyvin saatavissa yleisistä kirjastoista, joten mikäli se ei kuulu oman kirjastosi kokoelmaan, voit tehdä siitä kirjastossa kaukolainapyynnön. Johan Petter Winterin yksityisarkistoa säilytetään Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.921443).
Tässä muita päiväkirjoja, muistelmia ja kuvauksia 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alkupuolelta:
Aiwan kowa tapaus : kirkonvartija Tuomas Tallgrén ja hänen aikakirjansa vuosilta 1795-1837 (Wesilahti-seura, 1996)
Boswell, James:...
Tavunraja on kahden vokaalin välissä, silloin kun ne eivät muodosta diftongia. Suomen kielessä on 18 diftongia, mutta ia ei kuulu niihin, joten Emilia tavutetaan E-mi-li-a. Lähde: Leino, Pirkko : Hyvää suomea, 3.uud.p. 2001, s. 28-30.
Vuonna 2002 100-vuotiaita oli yhteensä 143, heistä miehiä oli 21 ja naisia 122. 101-vuotiaita oli yhteensä 71, heistä miehiä 12 ja naisia 59. 102-vuotiaita oli 40, heistä miehiä 7 ja naisia 33. 103-vuotiaita oli 22, heistä miehiä 1 ja naisia 21. 104-vuotiaita oli 12, heistä miehiä 1 ja naisia 11. 105-vuotiaita oli 5, heistä miehiä 1 ja naisia 4. 106-vuotiaita oli 4, heistä miehiä 1 ja naisia 3. 107-vuotiaita oli 2, molemmat naisia. 108-vuotiaita oli 1 nainen.
Yhteensä satavuotiaita ja sitä vanhempia oli 300, heistä miehiä 44 ja naisia 256.
Ampumahiihdon maailmanmestaruuskisat pidettiin Puolan Zakopanessa 1969. Suomi oli näissä kisoissa ampumahiihtoviestissä kolmas. Tässä joukkueessa hiihtivät Vähäkylä, Marttinen, Mauno Peltonen ja Röppänen. (Urheilumme kasvot, osa 1. Talviurheilu. Otava 1972, s. 168).
Peruskouluasetus 443/1970 pykälät 21 ja 22:
Opetusryhmässä voi olla enintään 32 oppilasta. Käsityössä, kotitalouden ja muiden käytännöllisten aineiden työharjoituksissa sekä luonnonhistorian, fysiikan ja kemian oppilastöissä opetetaan yhdessä enintään 20 oppilasta. Sen lisäksi säädetään mm., että jos opetusryhmään kuuluu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaita ja jos ryhmässä on vähintään 25 oppilasta, voidaan ryhmä äidinkielen ja matematiikan opetuksessa jakaa yhteensä kolmena tuntina viikossa kahteen erikseen opetettavaan ryhmään.
Tätä peruskouluasetusta on muutettu useaan kertaan. Näitä pykäliä koskevia kohtia ei kerätty tähän vastaukseen.
Peruskoululaki annettiin 1983 (476/1983). Sen mukaan opetusryhmien muodostamisesta säädetään asetuksella....
Nelli on lyhentymä Eleonorasta, joka puolestaan tulee arabialaisesta nimestä Ellinor, Jumala on valoni.
Olivia (lat. oliivipuun lehvä) on Oliverin naispuolinen vastine. (Oliverin kohdalla nimen alkuperästä on kaksi vaihtoehtoa: lat. oliivipuun istuttaja tai muinaissaksan Alfher, keijuvihollinen) Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
Kritiikin kannukset on Suomen arvostelijain liiton vuosittain jakama palkinto ja vuonna 1990 sen sai Rahkonen-radioteostyöryhmä.
Etsitty ohjelma lienee Radioateljee esittää : Rahkonen-Pohjanmaa.
Ohjelaman on kirjoittanut Keijo Rahkonen ja sen on ohjannut Harri Mäki-Rahkonen.
Ohjelma on tallennettu Ylen Arkistoon, mutta siitä ei ole julkaistu myytävää tallennetta.
Yle Arkistomyynnin kautta on mahdollista tilata maksullisia kopioita Ylen arkisto-ohjelmista. Arkistomyynti selvittää mm. tekijänoikeuskysymykset ja niistä riippuu myös se, voidaanko asiakkaalle tehdä kopio.
Kannattaa olla yhteydessä Arkistomyyntiimme
arkisto.myynti@yle.fi
Palvelunumero 09 1480 3100, arkisin klo 9-15
http://yle.fi/yleisradio/yle-myynti/arkistomyynti
Entropia on fysiikassa käytetty suure epäjärjestyksen määrälle (suljetussa) järjestelmässä. Entropia on täydellinen, kun järjestelmässä ei ole havaittavissa mitään järjestystä. Termodynamiikassa sen sovelluksena on toinen sääntö, jonka mukaan entropia kasvaa suljetussa järjestelmässä vääjäämättä, ei koskaan vähene. Termi on otettu käyttöön myös informaatioteoriassa, jossa sillä viitataan informaation määrään (joka on käytännössä pitkälle sama asia kuin fysiikassakin).
"Entalpia" on englanninkielisen Wikipedian mukaan termodynaamisen potentiaalin suure, eikä siis ymmärtääkseni ole varsinainen entropian "käänteinen" termi. Mikään ei silti estä puheen kehityksen tutkijoita ottamasta tällaista termidynamiikan termiä ja käyttämästä sitä...
Höyryveturissa on mäntähöyrykone. Siinä höyryä ohjataan vuoron perään männän kummallekin puolelle, missä se työntää mäntää edellään. Kun mäntä on ääriasennossa, sen yläpuolella liikkuva luisti vaihtaa höyryn tulo- ja poistokanavat keskenään. Mäntä alkaa nyt liikkua toiseen suuntaan ja työntää samalla höyryn ulos. Tästä syystä purkautuva höyry tulee ulos rytmikkäinä pöllähdyksinä. Tempo vaihtelee sen mukaan, millä nopeudella konetta käytetään. Höyryveturin piipusta tulee siis ulos sekä savua että höyryä. Höyrylaivoissa voidaan käyttää erityyppisiä koneita ja monissa niistä on käytössä höyryturbiini.
Mäntähöyrykoneen toiminnasta löytyy tietoa ja havainnollinen animaatio esim. tältä sivulta: http://www.kolumbus.fi/hyvarinen.risto/hoyry.html.
Aluksi opintotuki tarkoitti valtion takaamaa opintolainaa. Syksyllä 1969 sitä myönnettiin opiskelijoille ensimmäistä kertaa. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1972, opintolainan rinnalle saatiin opintoraha. Sitä myönnettiin kuitenkin kappalemääräisesti vain hyvin pienelle määrälle opiskelijoita. Valtion opintotukikeskus valitsi hakemusten joukosta parhaat jotka olivat käytännössä vähävaraisia opiskelijoita, jotka menestyivät opinnoissaan hyvin. Tuen kokonaismäärä oli silti kaikille sama eli jos sai opintorahaa, lainan määrä oli vastaavan summan verran pienempi. Vuonna 1977 opintotukeen lisättiin asumislisä ja opintorahan kappalemääristä luovuttiin. Uudistus oli pakko tehdä, sillä pankit päättivät leikata lainamääriä. Opintolainojen...
