Ainakaan Hessen nimissä julkaistun suomeksi käännetyn lyriikan joukosta tällaista runoa ei löydy. On mahdollista, ettei sitä ole lainkaan suomennettu.
Hermann Hesse on tavallisesti ilmoitettu tämän Das Leben, das ich selbst gewählt -nimisen runon kirjoittajaksi, mutta täyttä varmuutta sen tekijästä ei ole. Se ei ole peräisin yhdestäkään Hessen julkaisemasta kirjasta, eivätkä sitä tiettävästi ole Hessen kirjoittamaksi pystyneet vahvistamaan sen paremmin hänen saksalainen kustantajansa Suhrkamp kuin Hesse-museoiden asiantuntijat Saksassa ja Sveitsissä.
Onpa mielenkiintoinen kysymys. Yritin tutkia asiaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta, mutten löytänyt vastausta.
Varmaan asiaa kannattaisi kysyä suoraan Kotuksesta. Kielitoimiston kyselylomake on auki vain joka toinen viikko, mutta onneksi nyt on aika kysyä. Kielineuvonnan kysymyslomake löytyy aukeavan sivun alalaidasta.
Kirjastot eivät saa asiakkaiden tietoja suoraan väestötietojärjestelmästä. Asiakkaiden täytyy itse huolehtia siitä, että kirjastossa on ajantasaiset tiedot. Yhteystiedot voi vaihtaa suoraan Helmet-palvelun kautta, mutta nimeä. Jos nimesi on vaihtunut, käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja esitä uudella nimelläsi varustettu henkilötodistus (tai henkilötodistus vanhalla nimelläsi ja erillinen todistus nimenmuutoksesta). Saat uuden kirjastokortin heti maksutta mukaan.
Helmat: Ohjeita
https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#yhteystietojenmuutta…
Kyseessä on Alice Tegnérin säveltämä ja Edit Polónin lastenlaulu Pieni Eino (Lilla Lasse, 1890).
Laulu sisältyy esimerkiksi Aarne Porkon toimittamaan nuottijulkaisuun Lasten oma laulukirja : Sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (1972).
Julkaisun saatavuuden omalla verkkokirjastoalueellanne voitte tarkistaa täältä: https://finna.fi/Record/keski.103181
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
http://runeberg.org/sjungmamma/1/0008.html
Vuoden 2017 Helmet-lukuhaasteen tehtävälista löytyi haasteen Facebook-sivulta https://www.facebook.com/groups/helmetlukuhaaste/permalink/1850855085150836.
Pablo Nerudan runosta Walking Around on kaksi suomennosta, Aale Tynnin ja Matti Rossin. Tuomas Anhavan suomennoksesta ei löydy tietoja.
Matti Rossin suomennos sisältyy teokseen Näin ihminen vastaa : valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta (Tajo, 1964).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kyseessä on virolainen taidemaalari ja graafikko Jüri Mildeberg (tunnettu myös nimellä Mildebergius).
Teos (grafiikka/serigrafia) on nimeltään Luonnonsuojelija (2005).
KTR23:n ensimmäinen patteristo perustettiin Jyväskylässä, josta se siirrettiin helmikuussa 1940 Länsi-Kannakselle.Patteriston liikkeitä ja arkea voi seurata Kansallisarkiston digitoimista alkuperäisistä sotapäiväkirjoista:SPK 2073 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo, 15.1.1940 - 31.3.1940(1940-1940)SPK 2074 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo(1940-1940)SPK 2075 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo. Esikuntapatteri, 15.1.1940 - 13.3.1940(1940-1940)Erityisesti 14.2.1940 alkava jakso kuvaa patteriston siirtoa ja taistelutoimintaa Kannaksella. Sotapäiväkirjassa mainittu Häyryn kartano viittaisi siihen, että patteristo päätti sotansa Tammisuon lähistöllä Viipurin koillispuolella.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo.fi:n sivuilta löytyy tietoa Merikarvialla syntyneistä/asuvista kirjailijoista.
Tässä linkki Kirjasammon listaukseen kirjailijoista, joiden synnyin- tai asuinpaikkakunnaksi on merkitty Merikarvia: http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Ahttp%253A%252F%252Fsws.g…
Mukana on ainoastaan kaksi elossa olevaa kirjalijaa: Juhani Syrjä (s. 1947) ja Antti Seppä (s. 1934).
Kirjasammon kirjalilija-artikkelit sisältävät elämäkertatietoa, bibliografiatietoa sekä linkkejä kirjailijoita käsitteleviin verkkolähteisiin.
Verkosta löysin myös dekkarikirjailija Juha Mäntylän (s. 1979), joka on syntyny Merikarvialla ja asuu nykyään Lapualla.
Tässä tietoa hänestä: http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=938...
Hautapaikkoja voi olla vaikea löytää. Seurakunnat rekisteröivät kuolleiden nimet, mutta aina hautapaikasta ei ole merkintää.
Seurakuntien keskusrekisteristä kannattanee aloittaa hakeminen.
Tässä yhteystiedot Helsingin toimistoon:
Aukioloaika: ma-pe klo 8.00-15.45
Osoite: Kolmas linja 22 B; 00530 Helsinki
http://www.helsinginseurakunnat.net/keskusrekisteri/
Imuroitavia sanakirjoja ei tunnu löytyvän. Netistä löytyy kyllä muuten ilmaiskäytössä olevia sanakirjoja, esim.yksi suomi-ruotsi -sanakirja sivulta http://www-lexikon.nada.kth.se/skolverket/sve-fin.shtml (on nimeltään Svensk-finskt lexikon, mutta hakea voi myös suomen kielen sanoilla). Linkkejä verkosta löytyviin sanakirjoihin ja kielenkääntäjiin löytyy enemmänkin Makupalat-hakemistosta http://www.makupalat.fi/kieli2.htm
Sanakirjoja on myös cd-romeina, esim. Lahden kirjastosta löytyvät WSOY:n Suomi-ruotsi-suomi -sanakirja sekä Suuri suomi-ruotsi -sanakirja A-Ö.
Kun Waltarin teos "Tanssi yli hautojen" ilmestyi 1944, siitä kirjotettiin mm. seuraavat arvostelut: Lauri Viljanen: HS 11.11.44 ja Suomen Sos.dem. 10.12.44., V.A. Koskenniemi : Valvoja 1944 s.370, Toivo Pekkanen: Suomalainen Suomi 1944 (Suomalaisuuden liiton vuosikirja) s. 545, Toimi Havu: Uusi Aura 10.12.44, Huugo Jalkanen: Uusi Suomi 19.11.1944. Kirjaa arvosteltiin myös Aamulehdessä 5.11.44 ja Turun sanomissa 17.3.45.
Vähän uudemmat arviot on julkaistui Parnassossa 1986 ; (36) ; 7 ; 396-402 ja 1986 ; (36) ; 8 ; 456-465. Molemmat kirjoitukset on kirjoittanut Pekka Suhonen ja kirjoitusten otsikot ovat Ulla Möllersvärdin hääyö, osat 1 ja 2. Vanhoja sanomalehtien artikkeleita voi lukea mikrofilmeiltä Helsingin pääkirjastossa, sieltä...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Graham Greenen romaania The Ministry of Fear ei ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Jyväskylän kesä -festivaalin omien sivujen mukaan tapahtuma on keksitty vuonna 1955 ja sitä on järjestetty yhtäjaksoisesti kesästä 1956 lähtien. Vuoden 2025 Jyväskylän kesää vietetään 2.-8.7.2025. Info – Jyväskylän Kesä
Meillä kuten Saksassakin Milla on kehittynyt sekä Emiliasta että Ludmilasta, meillä lisäksi Camillasta. Nimipäiväänsä Milla viettää 19.5. ja almanakassa se on ollut vuodesta 1973. Lumia oli vuonna 2005 116 suomalaisen naisen ja yhden miehen nimi. Se oli suosittu jo 1920-30-luvuilla ja tunnetaan myös sukunimenä. Nimi lienee perua latinan valoa tarkoittavasta sanasta "lumen", mutta Suomessa se liittyy luontevasti myös lumi-sanaan. Selasin kaikki kirjastossa paikalla olevat nimikirjat mutta en löytänyt yhdestäkään Neonella nimeä. Neonilla nimestä kyllä olisi löytynyt kirjoista tietoa. Googlesta löytyi Neonella nimellä haettaessa seuraava linkki
http://www.kabalarians.com/female/neonella.htm
josta voit halutessasi katsella "epävirallisempaa"...
Tästä aiheesta löytyi ainakin seuraavat kirjat:
Wichterich, Christa: Globalisoitu nainen : raportteja epätasa-arvon tulevaisuudesta. Like, 2002
Kirjaa on saatavissa Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoista.
"Feminist post-development thought:rethinking modernity, postcolonialism & representation" London, Zed Books 2002
Teos löytyy Pasilan ja Töölön kirjastoista.
Borja, Jordi:
"Local and global: the management of cities in the information age"
London, Earthscan 1997
Teos löytyy Rikhardinkadun kirjastosta.
Paxton, Pamela: "Women, politics and power: a global perspective."
Saatavana Helsingin yliopiston kirjastosta.
Parrenas, Rhacel Salazar: "Servants of globalization: women, migration and domestic work". 2001
Teosta löytyy Tampereen...
