Sarja on julkaistu DVD:nä vuonna 2009. Levyä ei ole enää myynnissä, eikä sitä löydy Suomen kirjastojen kokoelmista. Sarja on katsottavissa tällä hetkellä maksullisessa SF Anytime -palvelussa sekä ilmaiseksi YouTubessa.Lähteet:Ärliga blå ögon (1977) - SFdbSF AnytimeÄrliga Blå Ögon - Alla Avsnitt/Hela Serien 6 delar - YouTube
Oksavan kylän kohdalta kulkee jokireittejä neljään suuntaan. Nimi kuvaa todennäköisesti vesireittien monihaaraisuutta eli "oksaisuutta".LähdeSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Lintumies-lehteä ei tosiaankaan näytä olevan Helsingin kaupunginkirjaston varastossa. Korkeakoulujen Linda- tietokannan mukaan sitä on varastoituna Helsingin yliopiston Eläintieteen kirjastossa (puh. 191 7363 ma-pe 9-11, 12 15.30), Biotieteiden laitoksen kirjastossa (puh. 191 7331 ma-pe 9-15.30)sekä Viikin tiedekirjastossa (puh 191 58028 ma-pe 9-18).
Muuta lintuaihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta löydät ROMA-kaunokirjallisuusindeksistä nettiosoitteesta http://www.pori.fi:80/kirjasto/roma/. Hakusanalla linnut löytyy 29 teosta. Kirjastossa käydessäsi voit myös pyytää artikkelihakua aiheesta.
- Saviyhdistyksen sivuilla on tietoa kirjallisuudesta ja artikkeleista savirakentamiseen liittyen:
http://www.saviry.fi/ohjeet.html
- Karin Blentin Stöphus, lerhus och hus av slagg - byggnadstekniska experiment under 1700- och 1800-talen -artikkelista löytyy tietoa mm. valutalojen historiasta Ruotsissa:
https://aarsbokenuppland.se/arsbocker/1990_tal/1998%20%28007-034%29%20S…
- Hampakalk - Tilläggsisolering på reveterade trähus och saltskadat tegelmurverk -tutkimusprojektin loppuraportissa käsitellään mm. valutaloja:
http://eprints.sparaochbevara.se/902/1/Antologi%20hampakalk%202019.pdf
- Helena Lundgrenin artikkeli Kulturmiljövård-sivustolta löytyy tietoa:
https://www.kulturmiljo-vard.se/byggnadsvard/stomme-och-fasad/...
Media Player lataa albumien kappalelistaukset ja kuvitukset Internet-tietokannasta, jonne tietoa toimittavat monet Microsoftin ulkopuoliset tiedontoimittajat. Media Player yrittää automaattisesti löytää toistettavaa CD:tä vastaavan kohteen tietokannasta ja lataa sitten sen tiedot ja kuvituksen automaattisesti.
Joskus voi tosin käydä niin, että toistettavan CD:n tiedot eivät vastaa täysin juuri sitä CD:n versiota, jonka tiedot ladataan, ja tällöin kappalelistat, kuten myös levyn kuvitus voivat Media Playerissä poiketa siitä, millaiset ne CD:n kannessa ovat. Joskus CD:tä vastaavia tietoja ei löydy tietokannasta ollenkaan. Joissakin tapauksissa tilanteeseen saattaa vaikuttaa myös itse CD:n mahdollinen...
Hei,Kyseessä on Marko Partasen romaanisarja, jonka on julkaissut Suomen ensihoidon tiedotus.Sarjaa kuuluvat seuraavat kirjat: Liekin varjossa (2004), Palava halu (2006), Ikkunansärkijä (2009). Myös Paskahausu (2015) ja Ruukki (2021) sivuavat osittain samaa aihepiiriä.
Voit tehdä kyseisestä pro gradu-työstä kaukolainapyynnön kotisivultamme (www.lib.hel.fi) kohdasta kaukopalvelu.
Linda-tietokannasta ei käy ilmi, onko työ mikrofilmillä vai paperimuodossa, mutta ainakin Helsinginkaupungin pääkirjastossa on mikrokorttien lukulaite. Jos gradua ei saa kotilainaan, voit ottaa siitä kopioita kirjastossa omaan käyttöösi.
Olisikohan kyseessä Anton Tšehovin novelli Тина (suom. Lieju), josta on kaksi suomennosta. Lieju-nimistä novellisuomennosta ei Tšehovin tuotannosta löydy.
Matti Lehmonen suomensi Тина-novellin vuonna 1945 ja antoi sille nimeksi Susanna Moisejevna. Novelli sisältyy Lehmosen suomentamien novellien kokoelmaan Valittuja kertomuksia ja novelleja 1.
Juhani Konkka suomennoksessa novellin nimi on Susanna. Konkan suomennoksen voit lukea teoksista Anton Tšehov: Valitut novellit 1. (1959) ja Kirjavia kertomuksia (1969).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4298
https://www.tommisal.fi/tsehovteos.php?id=151
https://en....
Waltarilla ihmisen "ikuisesta janosta" sanoo Mikael Karvajalan kuudennen kirjan ensimmäisessä luvussa Mikael näin:
"Myös uskon, että paljon siitä, mitä ihmiset luulevat noituudeksi, on vain ihmisen ikuista janoa oikotien löytämiseen. Tämän janon olen itsekin tuntenut, mutta enää en usko, että oikotietä on, enkä usko, että noidatkaan ovat sitä löytäneet, ja paras todistus, ettei oikotietä ole, on oma elämäni. Mutta tämä ikuinen jano piilee ihmisen luonnollisessa olemuksessa, kun ajattelemisen himo herää hänessä, eikä se sen tähden mielestäni ole tuomittava ja rangaistava, ei ainakaan niin kauhealla tavalla kuin pyhä kirkko sen tekee. Jos taas joku uskoo löytäneensä oikotien, kuten noidat, niin tämä on vain harhaannusta ja...
Linjatunnukset 3B ja 3T ovat olleet käytössä 1.6.1950 lähtien. Internetin Joukkoliikennefoorumilla on lainaus HKL:n kirjasesta "Pieni opas - En liten vägledning" 15.6.1950. Eräiden linjojen merkinnöissä esiintyvät tunnuskirjaimet on johdettu kaupunginosien, katujen yms. nimistä. Esim. B = Brahenkatu (Berghäll, linjalla 3B myös Brunnsparken). T = Töölö (linjalla 3T myös Tehtaanpuisto).
http://jlf.fi/f12/183-linjanumeroiden-yhteydessa-kaytettavat-kirjaimet/…
http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/lin…
Runo voisi olla Oiva Paloheimon Lapsuuden piha. Runossa mies palaa sattumalta kaupunkiin, jossa on syntynyt, ja lähtee katsomaan lapsuusaikansa taloa ja pihaa. Hän kiertää ihmetellen pihaa, ja kun häneltä kysytään, mitä hän etsii, hän kertoo etsivänsä pientä poikaa. Hänelle kerrotaan, että hän on erehtynyt, eikä hän paljasta oikeaa asiaansa.
Runo on ilmestynyt kokoelmassa Vaeltava laulaja, joka ilmestyi vuonna 1935. Tämä kokoelma löytyy myös Paloheimon teoksesta Runot. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Soiva%20paloheimo%20vaeltava…
Teijon Tehtaiden tuoteluetteloita löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta. Kansalliskirjaston pienpainatteita on digitoitu runsaasti, joten niihin tutustuminen on mahdollista usein myös omalta laitteelta. Digitoidussa aineistossa on mukana Teijon Tehtaiden julkaisuja, jotka löytyvät valitsemalla julkaisijaksi "Teijon Tehtaat O.Y.": https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?publisher=Teijon%20Tehtaat%20O….
Lisätietoja Teijon Tehtaista löytyy Karl Ekmanin teoksesta Herraskartanon vanhan tehtaan historia: Teijon tehdas 1686-1936 (1938). Kyseistä kirjaa ei ole lainattavana Vaski-kirjastoissa, mutta sitä voi lukea kirjastossa. Teos löytyy Turun pääkirjaston maakuntakokoelmasta, Salon pääkirjaston Salo-kokoelmasta sekä...
Kirjasammosta löydät kohdasta kirjailijan omat sanat -kohdasta Hotakaisen kommenttia omasta luonteestaan ja itsestään. Siinä voisi olla tuota toista näkökulmaa kirjailijaesitelmään, jossa useimmiten kuitenkin pääosin kuvataan kirjailijan uraa, teoksia ja palkintojakin. Myös sivustosta 375 humanistia löytyy kirjailijan omia ajatuksia kirjoittamisesta ja hänen omasta asenteestaan kirjoittamiseen ja elämään, https://375humanistia.helsinki.fi/kari-hotakainen/yleiskirjoittaja-hotakainen. Avioliitostaan ja perheestään Hotakainen kertoo jokin verran lehtihaastatteluissa https://www.is.fi/viihde/art-2000005800215.html . Lisää vähän kevyempää tietoa sekä haastattelua siitä, miten hänen kokemansa vakava liikenneonnettomuus on vaikuttanut...
Kyseessä on varmaankin Lotte Hammerin ja Søren Hammerin romaani Saastat (Bazar, 2011). Etsivä Konrad Simonsenista kertovasta dekkarisarjasta on suomennettu myös osat Kaikella on hintansa (Bazar, 2012) ja Yksinäisten sydänten kerho (Bazar, 2013).
Tätä Singerin mallia on valmistettu vuonna 1927 Skotlannissa.
Lähde: Singerin sarjanumeroluettelo:
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Merikalojen kidukset, munuaiset ja ruoansulatuskanava poistavat niiden juoman meriveden liian suolan. Tästä syystä merikalat eivät ole suolaisia. Tällaista säätelyä kutsutaan osmoregulaatioksi.
Asiaa on avattu Helsingin Sanomien lasten tiedekysymyksissä vuonna 2021 seuraavasti:
Se, juovatko kalat vettä, riippuu elinympäristöstä. Kalat, kuten kaikki muutkin selkärankaiset eläimet, nimittäin säätelevät tarkasti elimistönsä kudosten vesi- ja suolapitoisuutta. Tuota säätelyä kutsutaan osmoregulaatioksi.
Makeassa vedessä, kuten järvissä ja joissa, elävien kalojen kudosten suolapitoisuus on ympäröivää vettä suurempi. Vettä tunkeutuu tällöin jatkuvasti kalojen sisälle, ja niiden täytyy erittää liika vesi pois munuaistensa...
Entisinä aikoina, joina synnyttäminen tapahtui lähes aina kotona, syntymäpaikaksi merkittiin enemmittä pohtimisitta kirkonkirjoihin äidin kotiseurakunnan nimi. Kun maaseudun äidit joissakin tapauksissa 1900-luvun alkupuolella synnyttivät läheisen kaupungin sairaalassa, merkittiin kaupunki lapsen syntymäpaikaksi, mutta edelleen seurakunnan nimeä käyttäen. Kaupunkiseurakunnan syntyneiden luetteloon ei lapsesta kuitenkaan tullut merkintää, mikä saattaa haitata vielä nykypäivänkin sukututkijaa, kun etsittyä henkilöä ei lainkaan löydy sen seurakunnan kirjoista, joka on merkitty hänen syntymäseurakunnakseen. Vähitellen monet papit alkoivatkin merkitä syntymäpaikaksi sen seurakunnan, jonka kirjoihin lapsi ensimmäisen kerran merkittiin.Vuonna 1945...
Hei!Kyseinen vokaalisatu löytyy ainakin Anne Suessin teoksesta Iltahetken tarinoita. Valitettavasti teosta ei ole Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmassa, mutta sen voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta Iltahetken tarinoita | Varastokirjasto | Finna.fi kaupunginkirjaston kautta. Kaukolaina maksaa 4 euroa ja sen voi tehdä kirjaston asiakaspalvelussa tai käyttäen tätä lomaketta Kaukolainapyyntö.
Kannattaa mennä omaan lähikirjastoon ja kysyä, olisiko siellä tarvetta lahjoitettaville kirjoille. Kirjaston henkilökunta arvioi, otetaanko lahjat kokoelmiin. Varsinkin hyväkuntoisia kirjoja, joita ei ennestään ole kokoelmissa, otetaan mielellään vastaan.