Mikkelin kaupunginkirjaston pääkirjastossa on mikrofilmit Länsi-Savo -lehdestä vuodelta 1956.
Voit pyytää kyseistä mikrofilmiä musiikkiosastolta, sillä mikrofilmit luetaan 2. kerroksen mikrofilmihuoneessa. Mikrofilmin lukulaitteessa on myös kopiointimahdollisuus. Musiikkiosaston virkailijat opastavat lukulaitteen käytössä.
Teoksessa Intian kulttuuri /toimittanut Asko Parpola kerrotaan, että britit kielsivat lesken polttamisen aviomiehen hautajaisroviolla vuonna 1829. Kuitenkin rituaali edelleen jatkuu jossain määrin. Parpolan kirjan mukaan "uskollisesta" leskestä käytettiin nimitystä sati ja häntä saatettiin palvoa jumalattarena kuoleman jälkeen.
https://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/oudot-perinteet-maailmalt…
Vuoden 1957 Kultaisessa lukukirjassa on runo nimeltä Jukolan veljesten joulusauna. Kultaista lukukirjaa tuolta vuodelta Oulun kaupunginkirjastossa ei ole, mutta runo löytyy myös kirjasta Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot (2005) s. 219.
Kyseessä saattaa olla VY Canis Majoris -tähti. Tämän punaisen hypergiantin ympäri lentäminen 900 kilometrin tuntivauhdilla normaalilla matkustajalentokoneella kestäisi 1100 vuotta.
lähde: https://www.viikonloppu.com/nyt-meni-mittasuhteet-taysin-uusiksi-olemme-mitattoman-kokoisia/
Tiedot sotilaista löytyvät nykyään Kansallisarkistosta. Suomen Rakuunarykmentin asiakirjat on luetteloitu tunnuksella M-243 - M-261. Rakuunarykmentin aineistoja pääsee selaamaan esimerkiksi kaikkien aineistokokonaisuuksien aakkosellisesta listauksesta M-kirjaimen kohdalta (esimerkki aineistoista: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=7059291174). Aineistoja ei ilmeisesti ole digitoitu, vaan niitä pääsee katsomaan alkuperäisinä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa, jonka tutkijasaliin ne pitää siis etukäteen tilata.
Koska asiakirjoihin tutustuminen vaikuttaa melko monimutkaiselta, suosittelen ottamaan yhteyttä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikkaan ja selvittämään, voiko henkilökunta etsiä tiettyä henkilöä...
Ylen verkkouutisoinnin mukaan aiheeseen perehtynyt tutkija Ilona Kuusi arvioi, että Suomi on tukenut Afganistania 21 vuodessa karkeasti noin 850 miljoonalla eurolla. Tähän on laskettu kriisinhallinnan, kehitysavun ja humanitaarisen avun kustannukset kansainvälisesti vertailukelpoisella, OECD-järjestön käyttämällä tavalla. Pari vuotta sitten MOT-ohjelmassa puhuttiin jopa miljardin euron kokonaismenoista.https://yle.fi/uutiset/3-11965705Afganistanissa menehtyi kaksi suomalaista sotilasta ja 15 haavoittui. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jarjettomia-rahasummia-suomi-kaytta…
Ottamatta kantaa yksittäisiin tapauksiin, mikä on lääkärien tehtävä, sanottakoon että korkea ikä (tässä tapauksessa yli 65 vuotta) ja hapoton maha ravintoaineiden imeytymisongelmineen ovat kumpikin riskitekijöitä B 12 -vitamiinin imeytymishäiriölle, mikä puolestaan aiheuttaa perniisiöösiä anemiaa. Ravintolisän ottaminen voi olla tarpeen tilan ehkäisemiseksi tai hoitamiseksi.
https://www.tevafinland.fi/b12-vitamiinin-puutostila/b12-vitamiinipuuto…
https://seura.fi/terveys/narastysta-ja-kiusallisia-vatsavaivoja-erikois…
B12-vitamiinin puute voi aiheuttaa anemiaa ja hermoston oireita.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
lle
Kyseessä on Juho Lahtisen säveltämä laulu" Kevät on!". Laulu on sävelletty Klaus U. Suomelan runoon. Sanat sisältyvät muun muassa teokseen Suomalaista urheilurunoa (toimittanut Klaus U. Suomela, Helsinki : Valistus, 1958).
Saatte runon sähköpostiinne.
Lärän om Staten on alkukielisten koottujen teosten osassa 3. Tässä linkki teostietoihin: https://keski.finna.fi/Record/keski.252179. Voit varata kirjan kirjastokortillasi ja pin-koodillasi.
Satu -nimi on syntynyt 1900-luvun alussa ja on Ruotsin Saga-nimen suomalaisversio. Maarit on lyhennelmä Margaretasta ja käytetty eräänä Maria-nimen muotona. Margareta oli perimätiedon mukaan marttyyrineito ja keskiajalla suosittu naispyhimys. Janiina-nimi puolestaan on Janin naispuolinen vastine. Repo-sukunimi on ollut vanhastaan yleinen Karjalassa.
Tarkempaa tietoa kaikista edellä mainituista etunimistä löydät esim. Pentti Lempiäisen teoksesta "Suuri etunimikirja" (WSOY 1999). Kirja löytyy useimmista kirjastoista. Repo- sukunimestä löydät lisää tietoa kirjoista Mikkonen & Paikkala: Sukunimet (Otava 2000) ja Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto (SKS 1998) Kirjoja voit kysyä lähikirjastostasi. Kirjoista löytynee myös...
Kielenhuollon kirjoista ei selvinnyt onko ajatusviivan lukeminen viivaksi virheellistä. Sitä pitäisi kysyä Kielitoimistosta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110 . Kielitoimiston sanakirjan mukaan pitkäjännitteinen on rinnakkainen ilmaisu pitkäjänteisen kanssa, joten molemmat ovat oikein.
Kirjan kirjastoluokka ei riipu siitä, onko kyseessä lasten vai aikuisten kirja. Eli kirja saa kirjastoluokan aiheen mukaan. Helsingin kaupunginkirjastolla on ainoana Suomen kuntien kirjastona käytössään luokitusjärjestelmä nimeltä HKLJ (Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmä), muiden kuntien kirjastot käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL).
https://finto.fi/hklj/fi/
https://finto.fi/ykl/fi/
Elämäkertoja löytyy monista luokista. Esim. kirja Minä, Mauri Kunnas (tekijä Mauri Kunnas, muistiin merkitsi Lotta Sonninen) on HKLJ:n luokituksen mukaan luokassa 811 (Suomenkielisen kirjallisuuden historia ja tutkimus). Kirjojen Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) / Taru Anttonen & Milla Karppinen (...
Hei,
Eipä taida kattavaa teosta olla, mutta näistä lienee apua:
Kunnasranta, M., Holmala, K., Martikainen, M., & Nieminen, M. (2022). Veenkoirasta vaakalintuun: Kalevalan eläimiä. Juminkeko.
Råman, M. (2009). Kielastaja: Supisuomalainen mytologia. [Marita Råman].
Seuraavat artikkelit kuitenkin löytyvät:
Mäkinen, K. (1997). "Kalevalan linnut". Julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti, 4(1), ss. 14-17.
Qvarnström, Einar: "Något om fåglarna i Kalevala" Julkaisussa Nordenskiöld-samfundets tidskrift 1949, sivut 79-90
Lisäksi Suomen kuvalehdessä oli 2003-2004 tienoilla artikkelisarja Kalevalan eläinhahmoista.
Sellaisia kirjoja tai muuta aineistoa, joka ei kuulu PIKI-kirjastojen kokoelmiin, voi tilata kaukolainaksi muista kirjastoista. Kaukolainapyynnön voi tehdä omassa kirjastossa, joka hoitaa kirjan tilaamisen muualta.
Tilaavalla kirjastolla on yleensä kaukopalvelumaksu, jonka lisäksi asiakkaalta peritään mahdolliset lähettävän kirjaston maksut. Kaukolainan hinta saattaa siis vaihdella eri tapauksissa. Maakuntakirjastot ja esim. Varastokirjasto eivät peri mitään maksua, jolloin maksettavaksi tulee vain oman kirjaston kaukopalvelumaksu. Toisaalta esim. yliopistojen kirjastot perivät usein tuntuvan maksun. Aineisto pyritään toki tilaamaan asiakkaan kannalta edullisimmasta paikasta silloin, kun vaihtoehtoja on tarjolla.
Suomessa on erityyppisiä säätiöitä. Itsenäisten säätiöiden lisäksi on paljon ns. epäitsenäisiä säätiöitä ja rahastoja. Säätiöt rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään säätiörekisteriin. Säätiöiden enemmistö on pieniä säätiöitä, joiden hallituksessa saattaa olla usein vain lain vaatimat kolme henkilöä. Pienten säätiöiden hallinto perustuu usein täysin vapaaehtoisuuteen ja muun muassa hallituksen jäsenyydet ovat tavallisesti luottamustoimia, joista ei makseta palkkiota.
Suuri osa säätiöistä hoitaa varainhankintansa itse, osa taas on julkisen viranomaisen perustamia ja/tai rahoittamia. Säätiön vuosittaiset tulot voivat koostua sijoitusten tuotoista kuten koroista ja osingoista, vuokrista, lahjoituksista sekä...
Kyseessä on varmaankin kirja Valeria karnevaaleissa. Finna.fi-palvelusta löytyvät seuraavat bibliografiset tiedot:
Valeria : tarina nukesta, joka kiersi maailmaa. C, (Valeria karnevaaleissa)
Alkuteos: Valériane au Grand hôtel é Rio
Ulkoasu: [54] sivua : kuvitettu ; 16:o
Kieli: suomi
Alkuteoksen kieli: ranska
Julkaisija: [Porvoo] : WSOY [1961]
Lisätiedot: [Madeleine Grize] ; [kuv. Ariane Chatel] ; [Madeleine Grizen tekstin mukaan suomeksi kertoneet Martta Tynni ja L. Aro]
Lähde: https://www.finna.fi/Record/fikka.3551542
Nimimerkki Rouva Huu on lastenkirjablogissaan kirjoittanut Valeria-sarjasta: https://lastenkirjahylly.blogspot.com/2010/03/muistaako-kukaan-valeriaa.html
Löysin Kansallisdiskografiasta seuraavan tietueen, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…. Siinä kappaleen nimi on Tuntematon lehdenjakaja, säveltäjä Orvo, E., sanoittaja Puhtila, Sauvo (Saukkinakin tunnettu), sovittaja Virtanen, Eino ja esittäjät Nieminen, Siiri sekä Virtanen, Eino.
Kyseessä on vuonna 1959 ilmestynyt lastenkirja Kiis kiis kippurahäntä. Kirjan on toimittanut Elli-Kaija Köngäs ja kuvittanut Pirkko Koski.
Kiis kiis kippurahäntä Helmetissä
