Helsingin paikannimihakemisto ei tunne Signe Brander-alkuisia paikannimiä.
Wikipedia kertoo Signe Branderin synkästä lopusta näin:
"Loppuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1930-luvulla Branderin terveys alkoi heikentyä ja hän joutui Kivelän sairaalaan 1941. Jatkosodan puhjettua Kivelän sairaalan vanhuspotilaita siirrettiin Sipooseen Nikkilän mielisairaalaan. Siirto johtui sota-ajan oloista eikä Branderin kohdalla ollut kyse mielenterveyden ongelmista. Vuonna 1942 yli sata Nikkilän sairaalan potilasta kuoli nälkään. Kuolleiden joukossa oli myös Brander, joka haudattiin sairaalan hautausmaan joukkohautaan muiden kuolleiden potilaiden kanssa. Branderin hautapaikalla ei ole tällä hetkellä minkäänlaista muistomerkkiä. [4]
Vuonna 2006...
Kiitos aiheellisesta palautteestasi.
Olet oikeassa, Asko-koneilta, jollaisella olit työskentelemässä Tapulikaupungin kirjastossa, puuttuu monia ominaisuuksia. Niiden käytössä olevat ominaisuudet on mietitty aikanaan tarkasti ja juurikin sitä varten, mitä yleisissä tiloissa voidaan niillä tehdä. Skypeä niissä ei ole. Skype sen sijaan löytyy Hublet-tableteista, joita suurissa kirjastoissa on tarjolla kirjastossa käytettäviksi. Niitä ei ole tarjolla kaikissa kirjastoissa.
Helsingin Myllypuron mediakirjasto tarjoaa monipuoliset digineuvontapalvelut. Myllypurossa on tarjolla myös tarvitsemasi äänittämismahdollisuus. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjasto
Kirjastojen ja ennen kaikkea Helsingin kaupungin...
Jukka Kuoppamäen sanoittama kappale "On onni siinä" on myös hänen säveltämänsä. Modeno-Piatti tai Modene-Piatti on yksi Jukka Kuoppamäen salanimistä. Inga Sulin levytti kappaleen vuonna 1970.
Lähteet:
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Kanto - kansalliset toimijatiedot: Kuoppamäki, Jukka:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000064053
oman osaamisen tunnistamiseen löytyy jotakin teoksia, mistä voisi aloittaa. Teokset liittyvät usein johonkin kuten osaamisen kehittäminen kouluissa tai tietyllä alalla. Kirjoja voi hakea esimerkiksi asiasanoilla osaaminen ja tunnistaminen. Näin ei kuitenkaan hakutulos ole valtava. Sitten jos hakee pelkästään Osaaminen sanalla hakutulos on turhankin laaja. Sitten taas hakemalla vaikkapa Osaaminen ja Kehittäminen löytyy enemmänkin teoksia. Nettihakujen perusteella oman osaamisen tunnistamisessa käytetään paljon tehtäviä, ja kirjoitusharjoituksia, ja nämä kirjat eivät oikein sovellu kirjastokäyttöön. Tässä joitakin esimerkkejä kirjastomme kirjoista, mitkä vaikuttavat lupaavilta, mutta vaativat vielä lähempää tutustumista/selailua.
38.4...
Kirjasto ei ole ostanut lippuja, vaan saanut joidenkin harrastajateatterien näytöksiin muutamia lippuja ilmaiseksi asiakkaille annettavaksi. Kirjastot, joissa lippuja on ollut jaossa, ovat ilmoittaneet lipuista omissa somekanavissaan ja/tai kirjastotilassa. Oman harrastajateatterin lipuista voi halutessaan tehdä lahjoitusehdotuksen Helmet-sivuston hankintaehdotus-lomakkeen kautta: https://helmet.finna.fi/Feedback/Form/AcquisitionRequest
Etsitty kirja saattaisi olla Alfred Besterin Määränpäänä tähdet (The stars my destination), jonka kuvaamassa klaanien ja kulttien hallitsemassa maailmassa yläluokkaa ovat perheet, joilla on sellaisia tunnettujen brändien nimiä kuin Sears-Roebuck, Gillette, Kodak, Buick, Heinz ja niin edelleen.
Arvid Lydeckenin Kevätlaulun voi löytää esimerkiksi Aukusti Salon Uudesta aapisesta, josta ilmestyi toistakymmentä painosta vuosina 1919-55.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927392?term=Kev%C3%A4tlaulu&term=Lydecken&page=67
Venerekisteri löytyy maistraatien internetsivun kautta
http://www.maistraatti.fi/
Siellä on mm. moottorivenerekisterin tietopalvelu.
Myös Tullin tuontitilastot antavat kuvan perämoottoreiden myynnistä, vaikkakin karkealla tasolla. http://www.tulli.fi
Tullin tilastopalvelu:
http://www.tulli.fi/fi/05_Ulkomaankauppatilastot/09_Tilastopalvelu/inde…
Taivallahden teurastamosta löytyi jonkin verran tietoa kirjasta Entisaikain Töölö ( Helsingin kauounginarkisto, 1983) Artikkelissa kerrotaan teurastuslaitoksen toimineen aluksi Ruoholahdessa, mutta vuonna 1878 teurastaminen kiellettiin yksityisisä kaupunkitaloissa ja uusi teurastuslaitos valmistui Taivallahden rannalle. Teurastamo toimi osakeyhtiönä vuoteen 1933, jolloin siitä tuli kaupungin laitos ja se muutti Sörnäisiin.
Seuraavalla sivustolla on Taivallahden teurastamon historiaa
http://137.163.136.28/HELKA/materiaali/historia/241_TEURASTAMOLAITOS.PDF
Kaupunginmuseon sivulta löytyi myös seuraava tieto
http://www.kysymuseolta.fi/helsinginkaupunginmuseo/#id=208
Töölö seura voisi tietää lisää asiasta
http://kaupunginosat.net/toolo/index....
Kordieriitti on melko yleinen magnesium-alumiinisilikaatti metamorfisissa kivissä. Se laajenee vain vähän lämmetessään, kestää happokäsittelyä ja äkillisiä lämpötilanvaihtelua ja johtaa heikosti sähköä. Siitä on valmistettu polarisaatiosuodattimia, sähköeristeitä, vastuksia ja lämmityselementtejä. Kordieriitti on pleokroinen eli sen väri muuttuu riippuen siitä, mistä suunnasta kiveä katsellaan. Siitä on käytetty on nimeä dikroinen eli kaksivärinen, vaikka oikeammin pitäisi puhua kolmivärisestä, sillä väri voi olla katselukulmasta riippuen lähes väritön, violetti tai kellertävän harmaa. Kivi on ainakin läpikuultava, joskus läpinäkyvä, ja kiiltää lasimaisesti. Läpinäkyviä kordieriittejä on käytetty korukivinä.Lähteet:https://www....
Elämäkertakirjoittamisesta löytyy aineistoa mm. seuraavista kirjoista:
Vilkko: Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. SKS, 1997,
Aikanaisia : kirjoituksia naisten omaelämäkerroista. SKS, 1993,
Aina uusi muisto/toim. Eskola. Jyväskylän yliopisto, 1997.
Jeja-Pekka Roos on kirjoissaan tarkastellut suomalaisten elämäntapaa omaelämäkertojen avulla: Suomalainen elämä (SKS, 1987), Elämäntapaa etsimässä (Tutkijaliitto, 1985) ja Elämäntavasta elämäkertaan (Tutkijaliitto, 1988).
Artikkelitietokanta Aleksista poimin seuraavat lehtiartikkeliviitteet:
Latikka: Elämäkerta - löytöretki itseen. Mielenterveys 3/1997, s. 34-35
Laurinolli: Jokaisella on arvokas tarina. Et-lehti 4/2001, s. 82-84
Jalkanen: Elämäntarinat kantavat eteenpäin. Opettaja 26-31/2001, s. 24...
Ainakaan fiktiivisiä hovimestareita listanneen Wikipedia-artikkelin mukaan James tai Jeeves eivät ole erityisen yleisiä fiktiivisten hovimestareiden nimiä. Alla linkki listaan, joka tuskin on täydellinen, mutta jossa mainitaan vain kolme Jeeves-nimistä ja yksi James-niminen hovimestari.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_fictional_butlers
En löytänyt kokonaista suomennettua Tanskan lakikirjaa. Joitakin lakiosia oli suomennettu jotain tiettyä tarkoitusta (esimerkiksi jokin seminaari) varten.
Eri maiden lakikirjojen suomentaminen ja hankkiminen kirjakaupan tai kirjaston kokoelmiin voisi tuntua melkoisen turhalta, sillä lainsäädäntö uudistuu koko ajan kansanedustuslaitoksen toimesta.
Itse haen eri maiden lainsäädännöstä tietoa verkon kautta. Tämä edellyttää kyllä kielitaitoa.
https://www.ft.dk/
Tuntemattoman sotilaan maailmasta löytyy onnea – hyvää ja huonoa – sekä onnenkauppaa ja onnekkaita sattumia, mutta "sotilaan onnea" siinä ei mainita eikä toivoteta.
– No kiitä onneas, kun siinä vielä tallustelet. (Kolmas luku, V, s. 98)
– No tuurii onkii näät kahelaist. Ensittäin on hyvä tuur ja sit huono. (Seitsemäs luku, I, s. 202)
– Kortti tuo ja kortti vie, mutta maanviljelys on ihan onnenkauppaa. (Kolmastoista luku, V, s. 389)
-- ja se, ettei häntä ammuttu, ei johtunut siitä että hän olisi ollut huono punikki, vaan pelkästä sattumasta. (Kymmenes luku, II, s. 297)
[sivunumerot viittaavat vuoden 2010 juhlapainokseen]
Edunvalvontavaltakirjan ei tarvitse olla lakimiehen tekemä, mutta sen täytyy sisältää tietyt asiat, mm. kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset.Ohjeita valtakirjan tekemiseen löytyy esimerkiksi Suomi.fi -sivustolta: Edunvalvonta, edunvalvontavaltuutus ja edunvalvontavaltakirja – opas edunvalvonnasta – Suomi.fi - Suomi.fiMyös seuraavista teoksista löytyy ohjeita edunvalvontavaltuutuksesta ja valtakirjan tekemisestä:Perhe ja perintö 2025. Edilex Lakitieto Oy 2025. (s. 241-248)Kangas, Urpo: Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet. Alma Talent Oy 2019. (s. 263-269)
Ainakin pihlajanmarjat kelpaavat monille linnuille. Loppusyksystä ne ovat lintujen tärkeä ravintomarja. Tilhi tunnetaan erityisesti pihlajanmarjojen popsijana, mutta ne kelpaavat marjansyöjistä myös taviokuurnalle ja räkättirastaalle. Pihlajanmarjat maistuvat myös eräille hyönteissyöjille, kottaraisille, tikoille ja käpylinnuille. Taviokuurna käyttää marjoista siemenet kuten myös punatulkku. Alkusyksystä kerttuja ja kerttusia voi nähdä pienimarjaisissa pihlajapuissa.
Marjoista notkuva pihlaja on linnun pitopöytä https://yle.fi/uutiset/3-9091814
https://www.naturalehti.fi/2017/01/03/pihapihlajan-vieraat/
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kuvareportaasi-linnut-loytavat-syyshe…
Varsinaisesti kirjan hintaa ei voi yksiselitteisesti arvioittaa missään, vaan ainoastaan antaa sille keskimääräisiä hinta-arvioita, jotka perustuvat siihen, millä hinnalla kirjaa on myyty esim. antikvariaateissa tai nettihuutokaupoissa. Lisäksi hintaan vaikuttavat mm. sen kunto tai kuvitus.
Suomen Antikvaariset Kirjakauppiaat on julkaissut useita painoksia Vanhan kirjallisuuden hintaopas -kirjoja. Uusin painos on vuodelta 2010. Sen hinta-arviot perustuvat tietoihin, jotka on kerätty huutokaupoista, myyntiluetteloista ja kirjallisista tarjoushuutokaupoista. Uusimman painoksen toisen osan mukaan vuoden 1963 Tove Janssonin Muumipapan urotyöt -kirjan hinta-arvio on 11 euroa. Pikaisella silmäyksellä sitä näytetään myyvän juuri...
