Oi ihana toukokuu on ensimmäinen Larkinin perheestä kertovista kirjoista. Seuraavat osat ovat A Breath of French Air (1959), When the Green Woods Laugh (1960), Oh! To Be in England (1963) and A Little of What You Fancy (1970).
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmatietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
löytyy muutama kappale vanhaa vuoden 1960 painosta osasta 2 Tuulahdus Ranskan ilmaa. Muita osia ei ilmeisesti ole suomennettu. Lisäksi löytyy englanninkielinen teos, joka käsittää kaikki osat: The Pop Larkin chronicles. London : Penguin, 1991.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoautot eivät kierrä 24.6.-31.7.2004. Tänä aikana kirjastoauton materiaali ei ole asiakkaiden käytössä.
Kirjastoauton verkkosivut:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2997
Kannattaa tutustua Hemingwayn muuhunkin tuotantoon, esimerkiksi Jäähyväiset aseille, Kenelle kellot soivat
https://www.literature-map.com/ernest+hemingway.html -sivustolla on mahdollisuus löytää samantyyppisiä kirjailijoita. Näiden joukossa on mainittu mm. Hunter S. Thompson. Lisätietoa Thompsonista Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176021161710 .
Muita ehdotuksia: James Joyce Dublinilaisia, Tolstoi: Sota ja rauha . https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176003380884
Mikäli haluat lisää ehdotuksia niin Lukuopas -palvelu toimii esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastossa https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lukuopas-lomake
Hei!
Solveig von Schoultzilla on tämä aika tunnettu runo:
Kolme sisarta
Nainen kumartui ja otti lapsensa syliin/ ja tukka valahti hänen kasvoilleen/ ja hänen sisällään kumartui pieni eukko/ kirkassilmäinen ja kuiva/ pää tutisten/ ottamaan neuleensa/ ja hänen sisällään/ kumartui tyttö ottamaan nukkensa/ hellin käsin// kolme sisarta/ jotka koskaan eivät tapaa toisiaan.
(Suom. Helena Anhava)
Eeva Heilalan runotuotanto on leimallisesti maaseutuelämään sitoutunutta ja sitä kuvaavaa. Heilalan runoista voisi löytyä myös jokin osuva.
Toivottavasti näistä on apua runotarpeeseen.
Aukusti Salon Meidän lasten aapisessa on kertomuksen alkuosan sisältävä lyhennelmä Ilmari Kiannon Ruoka-Jussista. Kokonaisuudessaan Ruoka-Jussi on esimerkiksi Urho Somerkiven ja kumppanien Lasten neljännessä lukukirjassa sekä Iikka ja Hanna Kankaisen Iloisessa lukijassa. Alun perin tarina ilmestyi Kiannon Turjanlinnan satukirjassa vuonna 1915.
Kirjastosta löytyy yhteensä yli kaksikymmentä lasten videota viittomakielellä, esim. Joulupukki opettelee viittomakieltä, Kaksi kertomusta, Kissan kadonnut viittomakieli ja Lasten satuohjelma 1-4.
Viittomakielellä löytyy myös melko paljon kirjoja: sanakirjoja, oppikirjoja ja myös satuja, esim.
Nokkala, Raija: Satuja viittomakielellä sekä Viitottuja satuja ja lauluja.
Tampereen kaupunginkirjaston aineistoa aiheesta voi tutkia kirjaston kotisivulta
http://www.tampere.fi/kirjasto kohdasta: Aineisto, varaukset, uusinnat, asiasanalla: viittomakieli.
Täysin kuvausta vastaavaa leikkiä en onnistunut löytämään. Monista vanhoista leikeistä on useita eri muunnelmia ja ne myös tunnetaan eri alueilla eri nimillä. Leikki, jossa harjakatolle heitetään pallo, tunnetaan ainakin nimellä "munitus" ja "kattopallo". Säännöistä on monia versioita, seuraavista linkeistä löytyy niistä joitakin:
Leikkipankki: https://www.leikkipankki.fi/Leikit/Tiedot/993
Puuhakerho: https://puuhakerho.com/kattopallo/
Tuntomerkit sopisivat aika hyvin Piia Leinon romaaniin Taivas (S & S, 2017). Se on vuoden 2058 Helsinkiin sijoittuva dystopia. Sisällissodan jälkeen rajat on suljettu. Helsingistä ei saa poistua ja Hakaniemen torilla jonotetaan ruokaa. Ankeaa todellisuutta paetaan virtuaalimaailmaan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Ranskalais-italialainen elokuva Le mur de l'Atlantique (1970) on ollut Suomessa ensi-illassa syyskuussa 1971. Suomenkielinen nimi oli Atlantin muuri, ruotsinkielinen Atlant vallen.Ulkomaisten elokuvien suomalaisia esitystietoja voi etsiä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämästä Elonet-tietokannasta: https://elonet.finna.fi/
Suomessa yleiset kirjastot Helsingin kaupunginkirjastoa lukuun ottamatta käyttävät aineiston luokittelussa yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL). Monissa Suomen tieteellisissä kirjastoissa on käytössä UDK eli yleinen kymmenluokitus. Molemmat on kehitetty Melvil Deweyn vuonna 1876 patentoiman kymmenluokituksen pohjalta (Dewey Decimal Classification). UDK on nk. univeraaliluokitus, joka on käytössä useissa maissa. YKL puolestaan on suunniteltu Suomen kirjastoja varten.
Ilkka Mäkisen toimittamassa Suomen yleisten kirjastojen historiassa (BTJ Kustannus) kerrotaan, että Deweyn kymmenluokitus tuli Suomeen 1910-luvun taitteessa, kun kirjastoliikkeen ammattilaiset lähtivät hakemaan oppia Yhdysvalloista. Ennen YKL:ää käytössä olivat...
Veljeni Sebastianin sivulta 39 löytyy virke "Oli kevät, seisoin ylämäessä ja tutkin kahden oravan liitolentoon ojentuneita vartaloita niiden hypätessä oksalta oksalle kun hän lähestyi minua."
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan johonkin kirjaston toimipisteeseen. Helsingissä lainattavia soittimia löytyy mm. Itäkeskuksen, Oulunkylän, Kallion, Oodin, Arabianrannan, Maunulan ja Töölön kirjastoista. Kirjastojen yhteystiedot näkyvät Helmet.Fi:ssä.
WSOY julkaisi vuosina 1931-33 viisiosaisen teossarjan Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista:
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 1 osa, Uudenmaan lääni. 1931
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 2 osa, Hämeen lääni. 1931
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 3 osa, Turun ja Porin lääni, Ahvenanmaa. 1932
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 4 osa, Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänit. 1932
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 5 osa, Oulun ja Vaasan läänit. 1933
Karhumäki mainitaan tietojen kerääjänä...
Kyseessä on Alexander Mackendrickin ohjaama Naisentappajat (The ladykillers) vuodelta 1955, pääosissa mm. Alec Guinness ja Peter Sellers.
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/141716
https://www.imdb.com/title/tt0048281/?ref_=fn_al_tt_2
Pentti Tynkkysen säveltämään "Karhu-oopperaan" en löytänyt valmiiksi painettua librettoa, mutta Uolevi Nojosen teksti on saatavissa Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n ylläpitämän Näytelmät.fi-sivuston kautta: https://naytelmat.fi/p/karhu-ooppera . Hinnasto löytyy täältä: https://naytelmat.fi/muuta/hinnasto .
Koneen malli tai sarjanumero ei kuvasta selviä, joten sen perusteella iänmääritystä on hieman haastavaa tehdä.
Sarjanumeron perusteella Underwood-kirjoituskoneiden valmistusvuotta voi etsiä täältä: https://typewriterdatabase.com/underwood.618.typewriter-serial-number-database
Erinomaisen hyödyllisen Jatkosodan historia -teossarjan kuudennessa osassa todetaan alueen koulutuskeskuksista seuraavaa:"Uusista koulutuskeskuksista Jv.Koul.K. 23 siirrettiin syyskuussa [1943] linnoitusjoukoilta vapautuneisiin armeijan parakkeihin Raviojan, Miehikkälän, Ihakselan ja Taavetin alueille, jonne siirtyivät myös Jv.Koul.K:t 22 ja 26 lokakuun [1943] loppuun mennessä."Eli olisikohan kyseessä Jv.Koul.K. 23, 22 tai 26? Kansallisarkiston Astia-palvelussa näyttäisi olevan kirjoitushetkellä huoltokatko, joten en pysty tarkistamaan asiaa.
