Vuodesta 1694 vuoteen 1886 asti Suomessa oli käytössä Käsi-kiria, joka oli käännetty Ruotsin vastaavasta. Sitä voi selata Kansalliskirjaston digitoimana osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2199143
Rahasi lienee Ruotsin (,johon Suomikin vielä tuolloin kuului) skillingin kolikko. GA IV viittaa Kustaa Aadof IV:een (Gustav IV Adolf), joka oli Ruotsin kuningas vuosina 1792-1809. Kuvia kolikosta (1/2, 1/4 tai 1/12) löytyy mm. näiltä sivuilta:
http://www.tradera.com/1_12_SKILLING_1808_BARA_SE_BILD_-auktion-74034626
http://www.islandnet.com/~kpolsson/coins/sweden/swe14s.htm
Huutokaupoissa kolikosta on saanut muutaman euron. Voit kysyä lisää Suomen Numismaatikkoliitosta:
http://www.numismaatikko.fi/
Kyseessä saattaa olla elokuva "Uhka", ruots. "Hotet" vuodelta 2004.
Lasse Brudell on vastuullinen ohjelmoija Norrbottenin lentotukikohdassa Vidselissä. Hän tekee töitä JAS Gripenin Huippusalaisen EWS-tietokonejärjestelmän parissa. Tuntemattomat agentit kidnappaavat Lassen perheen päästäkseen käsiksi huippusalaiseen ohjelmaan. Yhtäkkiä pelissä on monta miljardia, ja Lasse Brudell on joutunut painajaismaiseen tilanteeseen. Antti Reini ja Peter Franzen ovat sivurooleissa.
Ohjaus Kjell Sundvall.
Pääosissa: Stefan Sauk, Maria Bonnevie, Dejan Cukic, Rolf Degerlund, Åsa Forsblad, Peter Franzen, Peter Haber, Malena Hallerdt, Christian Magdu, Shanti Roney
HelMet-kokoelmassa on vain samojen tekijöiden koko Savoa käsittelevä osa, joka on sivumäärältään puolet etsitystä Pohjois-Savoa käsittelevästä kirjasta, jossa on melkein 1500 sivua. Tämä Pohjois-Savoa käsittelevä julkaisu näyttää löytyvän julkisista ja lainattavista kokoelmista vain Kuopiosta ja Tampereelta. Kysymys siitä, saako sen maksuttomana kaukolainana, selviää, kun menet pyytämään teosta kaukolainaksi siitä kirjastosta, josta haluat kirjaston noutaa. Helsinki hoitaa kaukolainoja maksutta, mutta antavalla kirjastolla on oikeus periä pientä maksua ja tällaisen valtavan järkäleen kohdalla se vaihtoehto voi olla houkutteleva.
Kirjaa pääset joka tapauksessa lukemaan maksutta Kansalliskirjastossa. Kun katsot kirjan tietoja Fennica-...
Hei, valitettavasti ei voi tilata. Kysy kirjastonhoitajalta on tietopalvelu, ei kirjakauppa. Teos "Viluinen pingviini" on julkaistu ensimmäisen kerran jo 1975 ja on kirjastoissakin kovin harvinaiseksi jo käynyt. Vuoden 2002 painosta löytyy kuitenkin ja esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta sitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Antikvariaateilla ei sitä juuri nyt näytä olevan tarjolla, joten omaksi ostaminen voi viivästyä.
Heikki Poroila
Vaasan kaupunginkirjasto on ottanut käyttöön Cineast-suoratoistopalvelun, jossa voi Viddlan tapaan katsoa elokuvia. Tässä linkki palveluun: https://www.cineast.fi/fi Valitse pudotusvalikosta Vaasa / Vasa ja paina Jatka. Tämän jälkeen voit selailla etusivulla näkyvää elokuvavalikoimaa. Klikkaa elokuvan nimeä tai kansikuvaa avataksesi elokuvan tiedot. Paina Aloita katselu! ja syötä kirjastokorttisi numero ja PIN-koodi niille varattuihin kenttiin. Paina ”Vahvistan lainan”. Halutessasi voit ohittaa tilin luomisen painamalla Ohita.Elokuvan laina-aika on 48 tuntia. Tänä aikana voit katsoa elokuvan vaikka useita kertoja. Voit halutessasi pitää taukoja ja vaihtaa katselulaitetta kesken katselun. Voit siis esimerkiksi aloittaa elokuvan...
Teoksen partituuria ei Finna-hakupalvelun mukaan löydy mistään kirjastosta. Sitä ei löydy myöskään IMSLP-palvelusta. Partituuria en siis pääse näkemään.
Teoksen esitysmateriaali on vuokrattavissa Schott-kustantamolta. Kustantamon kuvailun mukaan teoksen esityskokoonpanoon kuuluu mm. Zeisserlinstrument, joka voisi olla tuo pilli. Zeisserl tarkoittanee jotain vihervarpusiin kuuluvaa lintua. Teoksen englanninkielinen nimi on ”The siskins”.
Josef Straussin Die Zeisserln -teoksen tiedot Schott-kustantamon sivulla:
https://www.schott-music.com/en/die-zeisserln-no328329.html
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
IMSLP Petrucci Music Library:
https://imslp.org/wiki/Main_Page
Franziska Stichin kirjassa Kiitos, kiltti lumiukko! (Lasten keskus, 2000) lumiukko antaa hattunsa varpuselle pesäksi myrskyssä hajonneen tilalle, nenänsä ateriaksi nälkäiselle jänikselle, heinätukkohiuksensa hiirelle pesäntekotarpeiksi ja varsiluutansa siilille talvipesäksi. Lopuksi lumiukko sulaa ja siihen missä se oli seissyt kasvaa lumikello.
Kuka kukin on 2011 -kirjasta löytyy Tomi Kontion henkilötiedot, mutta valitettavasti siinä jätetään kertomatta vaimon nimi.
Tiivistetysti löydät tietoa Tomi Kontiosta ja hänen tuotannostaan kustantajan Teoksen sivuilta
(http://www.teos.fi/kirjailijat/tomi-kontio.html) ja kirjallisuuden verkkopalvelusta Kirjasamposta
(http://www.kirjasampo.fi/fi).
Tomi Kontio on runoteosten ohella myös lasten- ja nuortenkirjoja. Haluatko tuoda lukunäytteissä molemmat puolet esille?
Runoihin saat tuntumaan esim. Sähköiset säkeet -verkkoantologiassa (http://www.electricverses.net).
Vilkaise myös lasten- ja nuortekirjailijoita esittelevää sivustoa Kolonkolonkolon (http://www.finlit.fi/fili/authors/kontio-tomi/), jonka sivuilla lukunäyte lastenkirjasta...
Alkueläimistä sinänsä löytyy tietoa miltei mistä hyvänsä kattavasta eläintieteen hakuteoksesta tai selkärangattomia yleensä käsittelevistä kirjoista. Tohvelieläimestä on erinomainen artikkeli esimerkiksi viisiosaisen Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja -teoksen viidennessä osassa.
Lukiotasoista tietoa alkueläinten hyödyntämisestä bioteknologiassa onkin sitten jo vähän hankalampi löytää. Vesi- ja vesihuoltoaiheisessa kirjallisuudessa (esimerkiksi Esko Mälkki, Pohjavesi ja pohjaveden ympäristö ; Erkki Karttunen, Vesihuoltotekniikan perusteet) tavallisesti vain hahmotellaan biologiset prosessit ja mikrobien toiminta pääpiirteissään, ja eläinkirjoissakin tähän viitataan vain ohimennen tai ei lainkaan. Kansainvälistä...
Tupakantumpit ovat todella vahingollinen jäte. Tumpit hajoavat luonnossa mikromuoveiksi.
Maatuvia tumppeja toki on ostettavissa. Suurin osa savukkeista tulee kuitenkin valmissavukkeina tupakkatehtalta, joten maatuvia tumppeja ja tupakoita tulisi vaatia suoraan tupakkayhtiöiltä.
https://yle.fi/uutiset/3-10530147
Kyseinen runo on Otto Mannisen runo Rauhanmies ja se löytyy useista kirjoista:
Kotimaani : itsenäinen Suomi runouden kuvastimessa,1992
Runo on vapaa (toim. Juha Virkkunen ja Satu Koskimies, 1996)
Suomen runotar 1 (toim. Hannu Kankaanpää, Mirjam Polkunen ja Satu Marttila, 1990)
Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toim. Satu Marttila)
Manninen, Otto: Runot (useita painoksia)
Neljä vuosisataa suomalaista runoutta (toim. Veikko Polameri, 1979)
Runo on myös kokonaisuudessaan luettavissa tuolta:
http://kotiuskontoisanmaa.fi/rauhanmies-kotimaasta/
Hei,
Näyttäisi siltä, että kysymääsi Singer Y4360990 (16K) on valmistettu Skotlannin Kilbowiessa. Valmistusvuosi näyttää olevan 1925/1926.
Linkit löydetyille sivustoille:
Ismacs Internatiol Singer ompelukoneiden sarjanumeroiden tietokanta.
Alex I Askaroffin Singer ompelukoneiden sivusto. Home of the Sewalot Site
Kyseessä on Reinikainen-sarjan mainio jakso nimeltä Tähdet kertovat. Reinikainen kertoo painijuttua kollegoille poliisiaseman saunan pukuhuoneessa. Pian tämän jälkeen tulee sähkökatko, ja Reinikainen jää Ritva Valkaman kanssa jumiin hissiin, jonne saunasta pimeässä lähteneet kollegatkin lopulta päätyvät.
Tämän jakson numero on esityspaikasta ja tallennemuodosta riippuen 7 tai 8, sillä sarjan ensimmäistä jaksoa on esitetty sekä yhtenä pidempänä jaksona että kahtena erillisenä lyhyempänä jaksona. Jakson nimi on kuitenkin tuo Tähdet kertovat.
Linkki jaksoon Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4409411
Varmaa vastausta tähän ei löytynyt. Historia-sivuston mukaan lepra eli spitaali on vanhin tunnettu infektiotauti. Toisaalta myös isorokko- ja tuhkarokkovirusten sekä malarian ja tuberkuloosin on joidenkin lähteiden mukaan sanottu olevan vanhimpia. Onkin hankala sanoa, mikä olisi ensimmäisenä mainittu jollain tapaa.LähteetHistoria.net: Lepra - maailman pelätyin tauti https://historianet.fi/tiede/lepra-maailman-pelatyin-tautiWikipedia: Social history of viruses https://en.wikipedia.org/wiki/Social_history_of_virusesSaleem & Azheer: The Next Pandemic - Tuberculosis: The Oldest Disease of Mankind Rising One More Time https://www.bjmp.org/content/next-pandemic-tuberculosis-oldest-disease-mankind-rising-one-more-time5 ancient diseases and...
Jouko Tekoniemen säveltämä ja Sanni Kotirannan sanoittama laulu, joka alkaa: "Raito rantaa kaartaa", sisältyy ainakin seuraaviin nuotteihin:Lapinlasten laulukirja (nimenä "Kehtolaulu"; Lapin lääninhallitus, 1985)Vauvojen laulun aika (nimenä "Komsajoiku"; WSOY, 1993)Kuoron aika : oheislaulustoa peruskoulun ala-asteelle ja lapsikuorolle (nimenä "Raito rantaa kaartaa"; WSOY, 1995)Musiikin aika. 3-4 (nimenä "Raito rantaa kaartaa"; WSOY, 1998) "Marian laulusta" en löytänyt suomenkielistä nuottia, mutta nimellä "Mariavisa : folkvisa från Västra Nyland" se sisältyy nuottiin "Advent- och julsånger" (Finlands svenska kyrkosångsförbund, 1970; Editio Carminalia EC 202; Kyrkokörernas repertoar XVIII). Nuotin ovat toimittaneet Kaj-Erik Gustafsson...
Koulun ja kirjaston yhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Toteutustavat vaihtelevat hyvin paljon kunnasta toiseen. Monet kirjastot sijaitsevat koulujen yhteydessä, jolloin kirjaston henkilökuntakin tulee oppilaille tutuksi ja on koulun arjessa läsnä. Joissakin kunnissa kirjaston kirjavinkkarit kiertävät alueensa kouluissa, vaikka ne sijaitsisivat kauempanakin. Myös kirjastoautojen reiteillä on monia kouluja. Lukuinnostamiseen on siis monia erilaisia mahdollisuuksia.Esimerkiksi Turussa kirjaston ja koulun yhteistyö perustuu kulttuurikasvatussuunnitelmaan, jonka nimi on Elämyspolku. Voit halutessasi tutkia tarkemmin Elämyspolun verkkosivuilta https://blog.edu.turku.fi/elamyspolku/, mitä kaikkea kirjasto tarjoaa kouluille. Turussa...
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston aineistosta ei peritä myöhästymismaksuja, vaikka aineisto palautettaisiin myöhässä. Sen sijaan jos kirja on yli kaksi kuukautta myöhässä ja siirtynyt jo perintään, lastenkirjastakin joutuu maksamaan perintäkulut.
Helsingin kaupunginkirjaston maksuista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/.
Mitä mahtaa kysymyksessä oleva "teille" tarkoittaa? Kun kysymys on lähetetty kansalliseen Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun, voi sen osalta lyhyesti todeta, että palveluun pääsee vastaajaksi kouluttautumalla kirjastotyön ammattilaiseksi ja hankkimalla sen jälkeen niin paljon työkokemusta, että kollegat pitävät sopivana hoitamaan tällaista kansallista palvelutehtävää.
Jos "teille" taas tarkoitti jotain yleistä kirjastoa Helsingin seudulla, täytyy vastata muutamalla ehdollisella tavalla. Jos tarjoutuu palkattomaksi apulaiseksi, kannattaa ottaa yhteyttä sen kirjaston johtajaan, jota lähinnä ajattelee. Jos haluaa kirjastotyöstä myös pientä palkkaa, pitää ensin suorittaa kirjastovirkailijan opinnot ja yrittää sitten parin sadan muun...
