Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia, löytyi seuraava äänite, jonka tekstiliitteessä on musiikkikappaleiden suomennokset. Pater noster on yksi näistä kappaleista:
Verdi, Giuseppe (säv.):
Viva Verdi!
Julkaistu: Piikkiö : MILS Musiikki, 2001.
Sanojen suomennokset liitteessä. - Liveäänitys Puolalanmäen musiikkilukion konsertissa 25.4.2001.
Levy näyttäisi olevan Helsingin yliopiston kirjaston - Kansalliskirjaston kokoelmissa (osoite: Unioninkatu 36). Lisätietoja saatavuudesta p.(09) 191 23196.
Runot nauttivat tekijänoikeudesta niin kuin muutkin kirjalliset teokset, joten niiden julkaisemiseen tarvitaan lupa, https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/ Samalla sivulla kerrotaan, että siteeraamiseen ei tarvita lupaa, mutta kuolinilmoituksessahan ei ole sitaatista kyse.
Hei,
Kyseessä on hiiligrillissä käytettävä piippusytytin. Sen avulla on tarkoitus saada briketit palamaan ilman sytytysnestettä. Briketit sytytettään vaikkapa sanomalehdellä altapäin ja hetken kuluttua, kun hiilet ovat kuumat, ne kaadetaan arinalle ja grillaus voi alkaa.
Yleisellä tasolla ottoajoneuvoista löytyy tietoa esim. Jukka Vesterisen teoksesta:
Vesterinen, J. (2007). Ottoautot talvi- ja jatkosodassa: Siviiliajoneuvojen pakko-otto rintamakäyttöön. Alfamer.
Ottoajoneuvojen sotapolun kartoittamisen problematiikkaa on avattu myös Kampiveivi -sivustolla:
https://kampiveivi.fi/talvi-ja-jatkosodan-sa-tunnukset-seka-suojeluskuntapiirit/
Yksittäisen ajoneuvon palvelushistorian selvittäminen vaatii todennäköisesti jalkautumista Kansallisarkistoon. Kansallisarkistoon voi tehdä myös tietopyynnön.
Kyseinen Nabokov-sitaatti on peräisin Lolitasta, luvusta 29. Eila Pennasen ja Juhani Jaskarin suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Kuvitelkaa minua; en ole olemassa, jos ette kuvittele minua; -- "
Huonekasvien historiaa on ansiokkaasti käsitelty esim. Leena Arkion kirjassa Rakkaat vanhat huonekasvit. Kirjassa esitellään paitsi itse vanhoja huonekasvilajeja ja niiden käyttöä entisaikoina myös perinteisiä hoitotapoja.
Useimmissa huonekasvikirjoissa kerrotaan monien tavallisimpien vanhojen huonekasvien hoito-ohjeet, mutta myös hieman harvinaisempia lajeja (esim. apostolinmiekka eli apostoliniiris) löytyy vaikkapa teoksesta Koti kukkii - iloa
huonekasveista ympäri vuoden.
Vanhojen kasvilajien hankkiminen onnistuu esim. Kotipuutarha-lehden kautta, jossa lehden lukijat usein ilmoittavat halustaan ostaa tai myydä erilaisia kasveja. Myös esim. Keltainen pörssi -lehdessä on kasvien osto- ja myynti-
ilmoituksia.
Perinnekasveihin...
Etsitty kirja lienee Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7556e08cef14
Kirjaan perustuva fantasiamusikaali sai ensi-iltansa Tampereen Työväen Teatterissa joulukuussa 2015. Teatteri yritti saada kirjaa myytäväksi lippumyymäläänsä, mutta siitä oli painos loppu. Tämä inspiroi TTT:tä järjestämään kirjakeräyksen: jokainen Mestaritontun seikkailujen lahjoittaja sai vastalahjaksi lipun teatteriin. Lahjoituskirjat oli tarkoitus lahjoittaa "sopiviin kohteisiin, joissa ne pääsevät lasten luettavaksi". (Moro 19.11.2015)
Artikkelissa "Koivun hintakehitys ei heijasta sen käyttöarvoa" kerrotaan seuraavaa:
"Koivun rooli Suomen metsätaloudessa ja metsänhoidossa on vaihdellut hyvin paljon viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Varhaisissa metsänhoito-oppaissamme 1800-luvun loppupuolelta koivulla nähtiin merkitystä lähinnä polttopuuna, eikä laajamittaiseen kasvatukseen sisämaassa kaukana kaupungeista uskottu olevan edellytyksiä. Koivun käyttöä haittasi pitkään sekin, ettei sitä voitu uittaa käyttöpaikalle, koska koivu ei pysy pinnalla samalla tavalla kuin huokoisemmat havupuut. Sotien jälkeisissä hakkuissa koivu kaadettiin usein maahan lahoamaan, koska sillä ei yksinkertaisesti ollut käyttökohteita. Uusien koivikoiden syntymistä ehkäistiin kemiallisella...
Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#libcard
Hyviä kuvakirjoja pienten lasten surun käsittelemiseen ovat esim. Jalonen, Riitta: Tyttö ja naakkapuu (2004); McDonald, Aril: Jukka Hukka ja Iso Hukka (2018); Saler, Karin: He, jotka jäävät jäljelle (2019) ja Sandelin, Annika: Silkkiapinan nauru (2019).
Vähän isommille lapsille suosittelen Lindgren, Astrid: Veljeni Leijonamieli (2015); Lindquist, Marita: Maleenan ilo (2007) ja Lähde, Petja: Surunsyömä (2018).
Voit hakea itse Vaski-verkkokirjastosta esim. hakusanalla "lastenkirjallisuus" ja sen lisäksi "kuolema" ja / tai "suru". Rajaa hakusi aineistotyyppi: kirja, kohderyhmä: lapset ja nuoret, päägenre: kaunokirjallisuus, kieli: suomi. Saat runsaasti osumia, mutta kannattaa lukea kirjojen kuvailut, koska useimmat eivät kerro...
Mahlalla tarkoitetaan lähinnä lehtipuiden maitiasnestettä eli kasvien solukoissa esiintyvää ravintoliuosta. Kaikkien puiden solukoissa esiintyy maitiaisnestettä. Esimerkiksi havupuiden maitiasnestettä kutsutaan pihkaksi ja parakautsipuun maitiaisnestettä lateksiksi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maitiaisneste?searchMode=all
https://www.arktisetaromit.fi/fi/erikoisluonnontuotteet/mahla/
Kysymys on painovoimasta. Musta aukko on niin massiivinen, ettei valokaan pääse pakenemaan sen painovoimakentästä, mistä syystä musta aukko näyttää "mustalta" eikä sitä ei voida havaita esim. teleskoopilla katsomalla. Mustaan aukkoon syöksyvän ja sen ympärille kertyvän materian ilmiöineen voimme sen sijaan havaita. Metsähovin radiotutkimusaseman kvasaarisivuilla mustan aukon ja valon suhdetta selitetään näin: "Newtonilaisittain ajateltuna mustan aukon pakonopeus eli nopeus, joka kappaleella täytyy olla päästäkseen pois gravitaatiokentästä, ylittää valonnopeuden. Kun heitämme maapallolla kiven ilmaan, se kohoaa hetken ja kaartaa sitten takaisin maanpinnalle. Periaatteessa mustan aukon pinnalla ylöspäin suunnatulle valokeilalle kävisi samoin...
Japani on asettanut Suomelle vientikiellon hirvieläimille ja hirvieläimistä saataville tuotteille hirvieläinten TSE-taudin vuoksi.
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/tuonti-ja-vienti/vienti-eun-ulkopuol…
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/ela…
Kysymys on sen laatuinen, että siihen ei oikein voi ottaa kantaa kirjastonhoitajan kompetenssilla, ja kansainväliseen merioikeuteen liittyvä kirjallisuus on paitsi laaja, myös maallikolle vaikeaselkoinen. Jotakin aiheesta kuitenkin voi lausua.Yhdistyneiden kansakuntien merioikeussopimus UNCLOS (SopS 50/1999) määrittää mitä alukset voivat tehdä, missä kulkea ja miten niihin on valtiollisen toimijan sallittua reagoida. UNCLOS ei nähdäkseni ota kantaa kuvattuun skenaarioon, mutta esim. 110 artikla asettaa reunaehdot sille, missä tapauksissa sota-alus saa normaalioloissa pysäyttää ulkomaisen aluksen kansainvälisillä vesialuilla. Kts. myös the Commander’s Handbook, kohta 3.4, Right of Approach and Visit.UNCLOSin sopimustekstin lisäksi aiheeseen...
Kaisa Häkkisen artikkelin "Suomen kirjakielen saamelaiset lainat" mukaan saura -sana on laina saamen kielestä, saura ts. ahkera, reipas . https://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_hakkinen.pdf
Nykysuomen sanakirjan kertoo, että saura -sanaa on käytetty koottaessa heiniä telineisiin.(Nykysuomen sanakirja, osa 3)
Artikkeli "Tarinoita Janakkalasta" mainitsee myös sanan saura http://www.tarinoitajanakkalasta.fi/heinaseipaista-dinosauruksen-muniin/ heinätelineenä.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kuru on veden uurtama kapea syvä laakso. https://www.kotus.fi/sanakirjat/kielitoimiston_sanakirja
Kirjastoista voisit hyvinkin löytää harjoittelupaikan omalle alallesi.
Valitettavasti pitää vain hakea jokaiseen kuntaan, kaupunkiin ja erikoiskirjastoon erikseen.
Varmasti osaat tehdä hyvän CV:n ja portfolion.
Kannattaa tutustua kohteena olevan kirjaston nykyiseen kuvaimagoon ja some-tyyliin ja tarjota hyviä ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin .
Myös aivan uudet ideat esim. kirjallisuuden esittelyyn ja kirjoista keskusteuun etänä. (nyt koronaaikoina)
Espoon kaupunginkirjasto rekrytoi keskitetysti. Haluatko töihin Espooseen?
Onnea harjoittelupaikan hakuun.
Senaatintorin historiasta on runsaasti tietoa erilaisilla verkkosivuilla. Myös painettuja lähteitä on saatavilla https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssenaatintori__Orightresult…
Torin mitoista on sen sijaan hankalampi löytää tietoa. Helsingin karttapalvelussa voi tarkentaa Senaatintorille ja käyttää palvelun mittaustyökalua. Tällä tavoin mitaten torin muodostaman suorakulmion mitat katualueen sisällä olisivat 59 metriä x 116,7 metriä.
Tarkemmin asiaa voisi tiedustella Helsingin kaupungin maanmittauspalvelusta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/maanmittaus…
Hannu Saari levytti kappaleen "Palkkapäivämiljonääri" vuonna 1984. Sen sävelsi ja sanoitti Esko Toivonen.Lähteet:Hannu Saari – Palkkapäivämiljonääri – Vinyl (7", Single), 1984 [r2112123] | DiscogsHannu Saari - Palkkapäivämiljonääri (YouTube)
Epäilisin, että kirjojen on katsottu olevan vaikutuksiltaan lievempiä kuin pelit ja elokuvat. Raakuudet luultavasti vaikuttavat voimakkaammin kuvallisina kuin vain sanoin ilmaistuina. Elokuvat ja pelit tuovat tapahtumat katsojan silmien eteen, kun taas lukija ei niitä näe kuin korkeintaan kuviteltuina mielessään, mikä ei liene yhtä voimakasta. Turhaan ei sanoa, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Erityisesti nuoret lapset saattavat samaistua aikuisia voimakkaammin elokuvan tai pelin hahmoihin.
Kirjailija Jarkko Sipilä pohtii hiukan kirjojen ikärajaa novellikokoelmansa ”Kulmapubin koktaili” esipuheessa. Hän pitää kokoelmansa novellia ”Syyllinen” K18-leiman ansaitsevana siihen sisältyvän seksuaalisen väkivallan vuoksi. Novellissa...
