Sinikka Kallio-Visapää on suomentanut kyseisen kohdan T. S. Eliotin Neljän kvartetin runosta Little Gidding IV näin:
[---] Rakkaus.
Se Kätten peitenimi on
ja kätten työtä neuolomus
on liekkipaidan - [---]
T. S. Eliot: Autio maa : Neljä kvartettia ja muita runoja (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen, suom. Yrjö Kaijärvi et al., Otava, 1972, s. 176)
Ville Repo on myös suomentanut Little gidding -runon. Hänen suomentamanaan sama kohta kuuluu näin:
[---] Rakkaus.
Se kätten outo Nimi on
ja niiden neulomus
on liekkipaita armoton, [---]
Tähtien väri : valikoima amerikkalaista runoutta (toimittanut Ville Repo, WSOY, 1992, s. 180)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Voit etsiä kiinan kielestä suomennetun kirjallisuuden Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Avaa perushaku klikkaamalla suurennuslasin kuvaa ja ryhdy sen jälkeen rajoittamaan teoslistaa sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla. Haku kannattaa rajata esimerkiksi tässä tapauksessa aineistotyypin (kirja), aikavälin (2010 – 2020), kielen (suomi) ja alkukielen (kiina) mukaan. Tuloslistaan tulee nyt 69 nimekettä, mutta osa näistä on uusintapainoksia. Voit rajata tulokset myös vain kaunokirjallisuuteen päägenre-rajoittimilla, jolloin teosten määrä on tällä hetkellä 35.
Tutkin Invaliidiliiton sivuja ja sieltä löysin linkin Meille kaikki ovat tervetulleita -sivulle. Sinne on listattu kampanjaan osallistuvia yrityksiä.
https://www.invalidiliitto.fi/invalidiliitto/palvelut-yrityksille-ja-yhteisoille/yhdenvertaista-palvelua-kaikille
https://www.invalidiliitto.fi/invalidiliitto/yhdenvertaista-palvelua-kaikille/meille-kaikki-ovat-tervetulleita
Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseesi. Korvasienet kasvavat lähinnä pohjoisella havumetsäalueella. Niitä syödään nykyisin lähinnä Suomessa ja Venäjällä. Korvasienten kuten muidenkin sienten käyttö alkoi Suomessa luultavasti 1800-luvulla. Korvasieniä syötiin aiemmin myös Ruotsissa, mutta 1990-luvulta lähtien korvasieni on siellä laskettu myrkkysieniin ja sen keittämistä pyydetään välttämään. Ainakin 1800-luvulta alkaen on tiedetty, että tuore korvasieni on myrkyllinen. 1800-luvulta Ruotsista tunnetaan tapauksia, joissa korvasienten syönti on johtanut kuolemaan, minkä jälkeen keittämistä alettiin suosia. Sienten käsittely tunnettiin tuolloin ainakin Venäjällä. koska korvasieniä poimittiin Karjalastakin ainakin jo 1860-...
Et eritellyt kysymyksessäsi tarkemmin, tarkoitatko niin sanottuja Suuria nälkävuosia Suomessa 1866-1868 vai 1600-luvun nälänhätää Suomessa? Vai kenties jossakin muualla? Esimerkiksi Irlannissa oli kuuluisa suuri nälänhätä (Great Famine tai Great Hunger) vuosina 1845-1852?Historioitsija Mirkka Lappalainen on kirjoittanut Suomen 1600-luvun nälänhädästä teoksen nimeltä Jumalan vihan ruoska: suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697 (Siltala, 2017). Lappalainen on kertonut Ylen haastattelussa, että 1600-luvun nälänhätä johti joissakin tapauksissa jopa äärimmäisiin tekoihin kuten kannibalismiin, mutta tämä oli äärimmäisen harvinaista, muutamia dokumentoituja tapauksia löytyy. Haastattelun voit lukea täältä: https://yle.fi/a/3-6256629Myös Artemis...
Talon nimeämisestä kerrotaan vuonna 1910 ilmestyneissä sanomalehdissä. Kokkola-lehdessä 22.11.1910 kerrotaan uutisessa Suomalaisen puolueen talon "Heimolan" vihkiäisjuhla Helsingissä: [...] tänä juhlahetkenä on tälle kansallismielisen suomalaisen heimomme eri järjestöjen ja yhdistysten uudelle kodille päätetty antaa nimeksi "Heimola". (Ks. linkki)Talo oli siis Suomalaisen puolueen talo ja siellä oli muutakin "suomalaiseen heimoon" liittyvää toimintaa.
Haga (Haaga) on ruotsinkielinen nimi, kyseisen kylän nimi suomeksi on Hakoinen. Hakoisten kylästä kerrotaan mm. teoksessa Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia (1976). Teoksessa mainitaan myös Kokkilan tila ja sen omistajat vuodesta 1602 alkaen. Kokkilan maat liitettiin Hakoisten kartanon maihin vuoden 1850 vaiheilla.
Lisää tietoa Janakkalan ja Hakoisten historiasta voit etsiä Hämeenlinnan seudun kirjastojen yhteisestä verkkokirjastosta: http://webkirjasto.htk.fi/ esim. hakusanoilla
Hakoinen tai Hakoisten
Janakkala ja historia
Janakkala ja paikallishistoria
Myös Hämeenlinnan seudun kirjastojen ylläpitämästä artikkeliviitetietokannasta Arvista löytyy tietoja Hakoisista, pääasiassa kuitenkin Hakoisten kartanosta ja linnavuoresta. Arvi-...
Helsingin pääkirjastossa, Pasilassa säilytetään Matapupu-lehteä mikrofilmeinä. Mikrofilmeistä on mahdollista saada kopioita hintaan € 1,00/sivu, kirjaston aukioloaikoina (ma-to 10-20, pe 10-18, la 10-16). Virkailijat auttavat mielellään kopioinnissa.
Malmin kirjastosta löytyy joitakin Matapupu-lehden vuosikertoja lehtimuotoisina (1981-86; 1988-90; 1992-2000; 2001:1.1.-1.7.) ja niistä voi ottaa kopioita.
Kaivattu satu saattaisi olla Ulla Attila-Hämäläisen Lumettarien kompastus. Se sisältyy Attila-Hämäläisen kirjaan Uipari Puiperon sadut (Valistus, 1958).
Sadussa eletään syksyä, ja pilvien yläpuolella lumettaret virkkaavat kovalla kiireellä kaikenkokoisia lumitähtiä saadakseen niitä riittävästi valmiiksi ennen talven tuloa. Kimaltelevat hiutaleet kerätään suuriin lumikoreihin, jotka sitten viedään lumivarastoon odottamaan lumisadetta. Käy kuitenkin niin, että yhtä täyttä koria kuljetettaessa lumikeiju kompastuu kohoutumaan pilvenhattarassa ja juuri valmistuneet hiutaleet vierivät korista ulos, yli pilven reunan ja alas kohti maan pintaa. Ennenaikainen talventulo vihastuttaa Syksyn, jonka työt ovat vielä kesken. Syksyn pitämä kova meteli...
Tutkinassa ei ole tullut esille mitään viitteitä siitä, että sen taustalla olisi ollut jokin radikalisoitunut ryhmä. Turun iskun (2017) toteutti marokkolainen Abderrahman Bouanane. Hän oli radikalisoitunut ja todennäköisesti haki terroristi-teollaan marttyyrikuolemaa. Hän oli kiinnostunut liittymään Isikseen, mutta järjestö ei ole ottanut tätä tekoa syykseen.
Tutkinnan vaiheista: https://yle.fi/uutiset/3-9821241
Lisää yksityiskohtia iskusta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_isku_2017
Työhön perehdyttämisestä löytyy melko runsaasti kirjallisuutta. Kirjastojen hakupalveluissa voit käyttää hakusanana "perehdyttäminen". Tässä helmet-kirjastojen tarjontaa järjestettynä uusimmat ensin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sperehdytt%C3%A4minen__O-da…
Myös asiasana "työnopetus" antaa samansuuntaisia tuloksia: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sty%C3%B6nopetus__O-date__U…
Acerin Predator-sarjan pelitietokoneissa saattaa olla grafiikkakortti, joka liitetään joko VGA:n tai DVI-liittimen kautta tietokoneen näyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että PC:n sisällä HDMI-portin kohdalla ei ole grafiikkakorttia ja siksi portti on peitetty. Valmistajat tekevät tätä, jotta asiakkaat eivät liittäisi näyttöä tai telkkaria tietokoneeseen väärin.
Tässä kuva, jossa kaikki kolme eri videoporttia:
http://www.differencebetween.info/sites/default/files/images_articles_d7_1/vga_hdmi_vdi_1.jpg
Onko tietokoneessa alempana DVI tai VGA portti? Ne ovat yleesä alhaalla lähellä virtalähdettä. Osassa tietokonenäytöistä ja telkkareista on vain HDMI-liitäntä, joten saatat tarvia adapterin, jonka avulla saat HDMI-johdon liitettyä...
Torsten Petterson on ruotsintanut Aale Tynnin runon Kaarisilta. Runo Bågbron on luettavissa antologiasta Skapa sen sol som inte finns : Hundra år av finsk lyrik (2012), s. 86.
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tawaststjernan Sibelius-elämäkerran kaikki osat löytyvät kyllä Helmetistä. Kirja on merkittävin Sibeliuksen elämästä ja tuotannosta kirjoitettu kirja, joka sisältää paljon myös hänen tunne-elämäänsä liittyvää tietoa.
Tässä Helmet-linkit kaikkiin elämäkerran osiin:
1.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542796?lang=fin
2.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542795?lang=fin
3.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542794?lang=fin
4.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542793?lang=fin
5.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542797?lang=fin
Suomen iso kielioppi määrittelee muodon niin, että kun partikkeli -han, -hän liitetään verbin indikatiivin preesensin toiseen persoonaan, se lisää vetoomuksen tai muistutuksen merkityksen verbille. Muoto esiintyy myös imperfektissä, https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1663
eli tarkoitatte poistokirjojen ostamista/maksamista, niin se onnistuu osoitteessa: https://verkkokauppa.jyvaskyla.fi/tuote-osasto/kirjasto/Tuo osoite ja sinne johtava QR-koodi löytyvät yleensä kirjastossa kopiokoneen läheltä ainakin. En itsekään tietoa löytänyt verkkokirjastosta tai verkkosivuiltamme, mutta mietitäänpä jos lisätään se sinnekin.Ja vielä jos tarkoititte myöhästymismaksujen tai muiden maksujen maksamista, niin se onnistuu verkkokirjastossa, kirjautumalla sisään ja kohdasta maksut.
Koska etsit tekstin kirjoittajaa, tuli ensin mieleeni nuoret tai uudet kirjoittajat, jotka myös haluavat tuotoksiaan julki. Voisit kysellä erilaisilta kirjoittajakursseilta, olisiko sitä kautta löydettävissä kuvittajaa etsivä kirjoittajaa. Kirjoittajakursseja järjestää mm. Nuoren Voiman Liitto http://www.nuorenvoimanliitto.fi/index.html. Luovaa kirjoittamista tarjotaan myös kesäyliopistoissa ja avoimessa yliopistossa http://www.kesayliopistot.fi/, josta voit hakea kursseja hakusanalla: luova kirjoittaminen. Myös kansanopistot järjestävät kirjoittajakurseja eri puolilla Suomea http://www.kansanopistot.fi/, kursseja on lyhytkursseina sekä pitempinä kirjoittamisen opintolinjoina. Voit etsiä myös Googlen avulla, laita hakusanaksi:...
Kappaleen nimi on En voi sua unohtaa ja sen esittää yhtye nimeltä Nonstop.
Se on julkaistu vuonna 2000 cd-singlenä ja yhtyeen cd-levyllä Pop-direktiivi.
Suomenkielinen käsityölehti Burda Style tulee seitsemään Espoon kirjastoon (Entresse, Kalajärvi, Laaksolahti, Nöykkiö, Sello, Soukka, Tapiola). Saman lehden englannin- ja ruotsinkielistä painosta tilataan myös muutamiin Espoon kirjastoihin.
Burda Stylen numero 4/2016 on tietokannan mukaan tällä hetkellä lainassa kaikista muista paitsi Nöykkiön kirjastosta. Käsityölehtien uudehkot numerot ovat suosittuja, joten haluttuun lehden numeroon kannattaisi jättää varaus vaikkapa oman lähikirjaston kautta.
Espoon kirjastoihin tilattuja muita käsityölehtiä on useita, mm. Novita, Ihana, Kauneimmat käsityöt, Kotiliesi Käsityö ja Mallikerta. Käsityölehtien saatavuutta voi tarkastella Helmet.fi -haussa, jossa ne löytyvät hakusanalla käsityölehdet.
