Eero Snellman kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta.
Lähde: Suomen taiteilijoita Alvar Cawénista Wäinö Aaltoseen : elämäkertoja. WSOY, 1955
Ns. opistoinsinöörejä valmistui teknillisistä oppilaitoksista. Riihimäen teknillisessä oppilaitoksessa koulutettiin insinöörejä 1960-luvulla. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa 21.7.1968 julkaistun ilmoituksen mukaan Riihimäelle otettiin uusia oppilaita koneosaston valmistustekniikan ja sähköosaston puhelintekniikan insinööriopintoihin. Kolme vuotta kestäneen koulutuksen edellytyksenä oli ylioppilastutkinto.
http://oulun1.blogspot.com/2010/02/insinoorien-heikentynyt-arvostus.html
Helsingin Sanomat, arkistohaku
Kyseinen ketjua nimitetään myös lompakkoketjuksi. Löytämieni englanninkielisten artikkelien mukaan lompakkoketjuja olisivat käytetty ensimmäisenä moottoripyöräkulttuurissa 1950-luvulta lähtien. Osaksi syy niiden käyttöön on ollut käytännöllinen eli lompakko ei ole kadonnut ajaessa. Osaksi sen käytöllä on haettu muun pukeutumisen ohella pelotevaikutusta. Erilaiset nuorisokulttuurit ovat sittemmin kopioineet ketjujen käytön.
Valitettavasti näissä artikkeleissa ei ollut tarkempia lähteitä, joista olisin voinut varmistaa asian paikkaansapitävyyden. Jos muodin historia kiinnostaa enemmän, Helmet-kirjastoissa on varattavissa ja lainattavissa useita asiaa käsitteleviä teoksia. Hakusanoilla muoti historia suomenkielisiä teoksia löytyy 454...
Vieraan sivilisaation asuinpaikassa olisi oltava ainakin paperikirjan valmistukseen tarvittavia valmistusaineita kuten puumassaa tai muita kasvikuituja, jotta minkäänlainen tieto voitaisiin niihin säilyttämistä varten painaa. Tietoa on täällä meidän planeetallamme ennen paperikirjaakin säilytetty, ja lukuisia tapoja säilyttää sitä muulla tavoin on kehitetty paperille painamisen jälkeen.
Meidänkin planeetallamme on siis keksitty monia tapoja säilyttää tietoa. Paperikirjan tai jonkin vaihtoehtoisen tiedon säilytystavan keksiminen jossakin muuallakin maailmankaikkeudessa on varmaankin mahdollista, mutta todennäköisyydestä on vaikea sanoa mitään...
Osoitteessa Nils Grabbegatan 6, 10300 Raseborg aivan rautatieaseman lähellä on hotelli Socis (Seurahuone), puhelin 019 230266, 050-569 4229, socis@2me.fi.
Oli ainakin 1960-luvulla. Helsingin Sanomien arkistohaulla löytyy vuosilta 1965 ja 1966 Vehon mainoksia, joissa liikkeen osoitteeksi kerrotaan Helsinginkatu 30, Urheilutaloa vastapäätä.
Paahtimoyhdistyksen internetsivuilta osoitteesta http://www.kahvi.net/ löytyy seikkaperäinen kuvaus kahvijuoman taustasta. Sivuston mukaan "kahvin matka pensaasta paahtimoon sisältä monta työvaihetta, joita ovat muun muassa viljely, sadonkorjuu, marjojen käsittely pavuiksi, säkitys, kauppa ja kuljetus". Näistä vaiheista saat lisätietoa em. sivuilta.
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nimeä on annettu lapselle viimeksi 1920- ja 30-luvulla. Aiempinakin vuosikymmeninä sitä on annettu nimeksi yksittäisille naisille ja miehille:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
En löytänyt nimestä mitään tietoa kirjaston kokoelmissa olevista nimikirjoista. Verkosta löytyi jonkun verran tietoa nimestä Seda. Se on armenialainen tytön nimi, joka merkitsee metsänhenkeä:
https://www.babynames.com/name/seda
Englanninkielisiä tutkimuksia suurpatojen ympäristövaikutuksista löytyy kyllä. Joissakin niistä käsitellään myös patojen vaikutuksia paikallisilmastoon ja sademääriin. Muutamia esimerkkejä:
https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2010GL046482
https://www.researchgate.net/publication/305724001_Environmental_Conseq…
https://www.researchgate.net/publication/309539088_The_Influence_of_Dam…
https://www.nationalgeographic.com/science/article/100204-bad-weather-d…
https://archive.internationalrivers.org/environmental-impacts-of-dams
https://link.springer.com/article/10.1007/s10113-018-1414-7
Oliskohan kyseessä ruotsalaisen P. C. Jersildin teos Sielun silmin (En levand själ), joka ilmestyi suomeksi Irmeli Järnefeltin suomentamana vuonna 1981? Voit lukea kuvaukset teoksesta alla olevista linkeistä ja linkeissä on myös kuva kirjan kannesta.
Teos näyttäisi kuuluvan oman kirjastoverkkosi kokoelmiin. Voit tarkistaa sen saatavuuden verkkokirjastostasi.
https://www.risingshadow.fi/library/book/957-sielun-silmin
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1286#.Wi53eE32R9A
http://lastukirjastot.fi/start
En löytänyt tarkkaa erittelyä eri jätelajien viennistä. Tullin selvityksen mukaan suurin osa Suomen romu- ja jäteviennistä koostuu metallien romusta. Tammi-toukokuussa 2017 noin 23 prosenttia romu- ja jäteviennistä oli kupariromua ja -jätettä, noin 20 prosenttia alumiiniromua ja -jätettä, 15 prosenttia raudan tai teräksen jätettä tai romua, noin yhdeksän prosenttia romu- ja jätekultaa, noin kuusi prosenttia ruostumattoman teräksen romua ja jätettä. Näiden lisäksi Suomesta viedään esimerkiksi romu- ja jätehopeaa sekä paristojen ja sähköakkujen jätettä ja romua.
https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti/8f34bde7-f4cf-4689-ab02-5c0cb9fad7ba/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti.pdf?version=1.0
Uskotusta miehestä on käytetty ruotsiksi useampaa ilmaisua. Suomessa verohallinnon sivuilla käytetään ilmaisua god man, monikossa gode män, https://www.vero.fi/sv/privatpersoner/egendom/arv/bouppteckning_och_bou….
Ruotsin puolella verohallinnon sivulla on käytetty ilmausta förrättningsman, monikossa förrättningsmän, https://skatteverket.se/privat/folkbokforing/narenanhorigdor/bouppteckn…, mutta pdf-muotoisessa oppaassa ilmausta god man, https://skatteverket.se/download/18.109dcbe71721adafd25806d/15984288148….
Bensiinin keskimääräisessä hinnassa on suuria eroja eri maiden välillä. Hinnat ovat korkeammat taloudellisesti kehittyneissä maissa ja alhaisemmat köyhemmissä. Alhaisten hintojen maita ovat myös ne, joissa tuotetaan ja joista viedään öljyä. Yhdysvallat on öljyntuottajamaa, jonka oma tuotantokapasiteetti mahdollistaa muita länsimaita alhaisemman hintatason.
Bensiinin hintojen eroihin eri maissa vaikuttavat myös vero- ja tukipolitiikka. Kansainvälisillä markkinoilla kaikki maat ostavat öljyä samoilla hinnoilla, mutta asettavat erilaisia veroja – siksi bensiinin vähittäismyyntihinta on erilainen eri maissa. Valtaosa polttoaineen kuluttajahintojen eroista Euroopan unionin alueella johtuu veroista ja erilaisista...
Suosittelen Finlandia –palkitun Ulla-Lena Lundbergin tuotantoa, eli esimerkiksi Jää –romaania, jonka aiheena on nuoren papin Petterin, vaimo Monan ja heidän perheensä elämä Turun saaristossa sodan jälkeen. Romaani pohjana ovat Lundbergin suvun vaiheet.
Petter Kummelin lapsuuden perhettä taas kuvataan romaanissa Marsipaanisotilas. Veljekset kokevat sodan kukin eri tavoin. Tapahtuma-aika on siis noin 1939-45.
Lundbergilla on myös muita historiallisia romaaneja, kuten Leo ja Suureen maailmaan.
Arne Nevanlinnan Hjalmar on mielenkiintoinen psykologinen kuvaus hallitsevan äidin ja alistetun pojan suhteesta.
Jos haluaa lukea muuta kuin suomalaista, suosittelen Colm Toibinin romaania Brooklyn. Päähenkilönä on irlantilainen Eilis –tyttö, joka...
Valitettavasti etsimääsi nuottia ei löytynyt käytössämme olevista tietokannoista. Etsimme pääkaupunkiseudun kirjastojen, maakuntakirjastojen, ruotsinkielisten kuntien kirjastojen ja Pohjanmaan kirjastojen aineistotietokannoista sekä MetaCrawlerista (Internet).
